Finlex ®

Näyttelyissä, messuilla, kokouksissa tai niiden kaltaisissa tilaisuuksissa näytteille asetettavien tai käytettävien tavaroiden maahantuonnin helpotuksia koskeva TULLIYLEISSOPIMUS

JOHDANTO

Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet valtiot,

kokoontuneina tulliyhteistyöneuvoston aloitteesta sekä yhteistoiminnassa Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE) ja Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) kanssa,

ottaen huomioon kansainvälisen kaupan edustajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden piirien tekemät ehdotukset,

haluten helpottaa tavaroiden näytteillepanemista näyttelyissä, messuilla, kokouksissa tai niiden kaltaisissa kaupallis-, teknillis-, uskonnollis-, kasvatuksellis-, tieteellis-, kulttuuri- tai hyväntekeväisyysluonteisissa tilaisuuksissa,

vakuuttuneina siitä, että yleisten sääntöjen omaksuminen mainitunlaisten tavaroiden tullikäsittelyä varten soisi huomattavia etuja kansainväliselle kaupalle ja edistäisi ajatusten ja tietojen kansainvälistä vaihtoa,

ovat sopineet seuraavasta:

I LUKU

Määritelmiä

1 artikla

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:

a) "tilaisuudella"

1. kauppa-, teollisuus-, maatalous- tai käsityönäyttelyä tai -messuja tai niiden kaltaista esittelyä tai näytteillepanoa;

2. näyttelyä tai kokousta, joka on järjestetty pääasiallisesti hyväntekeväisyystarkoituksessa; tai

3. näyttelyä tai kokousta, joka on järjestetty pääasiallisesti edistämään minkä tahansa opetus-, taide-, ammatti-, urheilu-, tiede-, kasvatus- tai kulttuurialan toimintaa, edistämään kansojen välistä ystävyyttä tai uskontotietoutta tai uskonnon harjoittamista; tai

4. kansainvälisen järjestön tai kansainvälisen järjestöryhmän edustajien kokousta; tai

5. virallis- tai muistotilaisuusluonteista edustuskokousta;

ei kuitenkaan yksityisessä tarkoituksessa myymälöissä tai liikehuoneistoissa ulkolaisten tavaroiden myymiseksi järjestettyjä näyttelyitä;

b) "tuontiveroilla" tulleja ja kaikkia muita maahantuonnissa tai sen yhteydessä kannettavia veroja ja maksuja, niihin luettuina kaikki maahan tuoduista tavaroista kannettavat sisäiset verot ja valmisteverot, ei kuitenkaan maksuja ja kuluja, jotka määrältään suoritettujen palvelusten likimääräisiin kustannuksiin eivätkä muodosta epäsuoraa suojaa kotimaisille tuotteille tai tuonnin verottamista fiskaalisessa tarkoituksessa;

c) "väliaikaisella maahantuonnilla" tuontiveroitta, tuontikielloitta ja tuontirajoituksitta jälleenvientivelvoituksin tapahtuvaa väliaikaista maahantuontia;

d) "neuvostolla" tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevalla Brysselissä joulukuun 15 päivänä 1950 tehdyllä yleissopimuksella perustettua järjestöä;

e) "henkilöllä" sekä luonnollista että oikeushenkilöä, ellei asiayhteydestä muuta ilmene.

II LUKU

Väliaikainen maahantuonti

2 artikla

1. Väliaikainen maahantuonti on myönnettävä:

a) tilaisuudessa näytteillepantaviksi tai esiteltäviksi tarkoitetuille tavaroille;

b) tilaisuudessa ulkomaisten tuotteiden näytteillepanon yhteydessä käytettäviksi tarkoitetuille tavaroille, joita ovat:

1.) tavarat, jotka ovat tarpeen näytteillepantavien ulkomaisten koneiden tai laitteiden esittelemiseksi,

2.) rakennus- ja koristeluaineisto, myös sähkötarvikkeet ulkomaisten näytteillepanijain väliaikaisia kojuja varten,

3.) mainos- ja esittelyaineisto, joka ilmeisesti on näytteillepantujen ulkomaisten tavaroiden mainostukseen tarkoitettua aineistoa, kuten esimerkiksi äänitaltiot, filmit ja heijastuskuvalevyt, niin myös niiden yhteydessä käytettävät laitteet;

c) varusteille, myös tulkinta- ja äänityslaitteille sekä kasvatus-, tiede- tai kulttuurifilmeille, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kanainvälisissä kokouksissa, konferensseissa tai kongresseissa.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa mainitut helpotukset myönnetään edellyttäen että:

a) tavarat ovat tunnistettavissa jälleenviennin yhteydessä;

b) samanlajisten esineiden lukumäärä tai paljous on kohtuullinen maahantuontitarkoituksen huomioon ottaen;

c) väliaikaisen tuontimaan tulliviranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että tämän yleissopimuksen ehtoja tullaan noudattamaan.

3 artikla

Elleivät väliaikaisen tuontimaan kansalliset lait ja määräykset sitä salli, ei tavaroita, joille on myönnetty väliaikainen tuonti, saa, niin kauan kuin ne ovat tämän yleissopimuksen mukaisesti myönnettyjen helpotusten alaisina:

a) lainata tai käyttää millään tavalla vuokraa tai korvausta vastaan; eikä

b) siirtää tilaisuuden pitopaikalta.

4 artikla

1. Väliaikaisesti maahantuodut tavarat on jälleenvietävä kuuden kuukauden kuluessa tuontipäivästä lukien. Väliaikaisen tuontimaan tulliviranomaiset voivat kuitenkin, ottaen huomioon olosuhteet ja varsinkin tilaisuuden kestoajan ja luonteen vaatia, että tavarat on jälleenvietävä lyhyemmän ajan kuluessa, jonka tulee kuitenkin käsittää vähintään yksi kuukausi tilaisuuden päättymisen jälkeen.

2. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksistä huolimatta tulliviranomaisten on sallittava myöhemmässä tilaisuudessa näytteille asetettavien tai käytettävien tavaroiden jäädä väliaikaiseen tuontimaahan noudattaen tämän maan lakien ja määräysten mahdollisesti vaatimia ehtoja ja edellyttäen, että tavarat jälleenviedään vuoden kuluessa tuontipäivästä lukien.

3. Pätevistä syistä tulliviranomaiset voivat väliaikaisen tuontimaan lakien ja määräysten puitteissa joko myöntää tämän artiklan 1 ja 2 kohdissa määrättyä pitemmän määräajan tai jatkaa alkuperäistä.

4. Milloin väliaikaisesti maahantuotuja tavaroita ei voida jälleenviedä muun kuin yksityishenkilöiden vaatimuksesta tehdyn takavarikon vuoksi, on tässä artiklassa määrätty jälleenvientivaatimus keskeytettävä takavarikon ajaksi.

5 artikla

1. Pahasti vaurioituneiden, vähäarvoisten ja helposti pilaantuvien tavaroiden jälleenvientiä ei ole vaadittava, huolimatta tämän yleissopimuksen jälleenvientivelvoituksesta, edellyttäen sen mukaan kuin tulliviranomaiset ehkä vaativat, että:

a) tavaroista suoritetaan säädetyt tuontiverot; tai

b) tavarat luovutetaan kuluitta väliaikaisen tuontimaan viranomaisille; tai

c) tavarat hävitetään virallisen valvonnan alaisina ja aiheuttamatta kustannuksia väliaikaisen tuontimaan viranomaisille.

2. Väliaikaisesti maahantuotujen tavaroiden suhteen voidaan menetellä muullakin tavalla kuin jälleenviemällä ne. Erityisesti ne voidaan ottaa käyttöön tuontimaassa noudattaen ehtoja ja muodollisuuksia, joita väliaikaisen tuontimaan lakien ja määräysten mukaan sovelletaan samanlaisiin suoraan ulkomaalta tuotuihin tavaroihin.

III LUKU

Tuontiveroista vapautuminen

6 artikla

1. Ellei tämän yleissopimuksen 23 artiklan mukaisesti ole ilmoitettu varaumaa tiettyjen tavaroiden suhteen, ei tuontiveroja ole kannettava, tuontikieltoja ja -rajoituksia sovellettava eikä, milloin väliaikainen maahantuonti on sallittu, jälleenvientiä vaadittava seuraavien tavaroiden osalta:

a) pienet näytteet, jotka edustavat tilaisuudessa näytteille asetettuja ulkomaisia tavaroita, myös tällaiset elintarvike- ja juomanäytteet, jotka on tuotu maahan joko tällaisina näytteinä tai valmistettu tässä tilaisuudessa maahantuodusta irtotavarasta, edellyttäen, että:

1.) ne on toimitettu ulkomailta ilmaiseksi ja käytetään ainoastaan ilmaiseen jakeluun tilaisuudessa vierailevalle yleisölle, niiden henkilöiden henkilökohtaiseen käyttöön tai kulutukseen, joille ne on jaettu.

2.) ne ovat katsottavissa mainosnäytteiksi ja ovat kukin arvoltaan vähäisiä.

3.) ne eivät sovellu kaupallisiin tarkoituksiin ja ovat, mikäli mahdollista, pakatut pienintä vähittäismyyntipakkausta huomattavasti pienemmiksi eriksi.

4.) elintarvike- ja juomanäytteet, joita ei jaeta 3 kohdan tarkoittamassa pakkauksissa, kulutetaan tilaisuudessa, ja

5.) näytteiden kokonaisarvo ja -määrä on tuontimaan tulliviranomaisten käsityksen mukaan kohtuullinen verrattuna tilaisuuden luonteeseen, siellä kävijöiden määrään ja näytteillepanijan osallisuuden laajuuteen siinä;

b) tavarat, jotka tuodaan maahan yksinomaan esittelyä varten tai tilaisuudessa näytteillä olevan ulkomaisen koneen tai laitteen toiminnan esittelytarkoituksessa ja jotka kulutetaan tai hävitetään tällaisen esittelyn aikana, edellyttäen että tällaisten tavaroiden kokonaisarvo ja -määrä on tuontimaan tulliviranomaisten käsityksen mukaan kohtuullinen verrattuna tilaisuuden luonteeseen, siellä kävijöiden määrään ja näytteillepanijan osallisuuden laajuuteen siinä;

c) arvoltaan vähäiset tuotteet, jotka käytetään tilaisuuden ulkomaisen näytteillepanijan väliaikaisten rakennelmien rakentamiseen, kalustamiseen tai koristeluun, kuten maalit, lakat ja seinäpaperit;

d) painotuotteet, luettelot, esittelyvihkot, hintaluettelot, mainosjulisteet, kalenterit, myös kuvitetut ja kehystämättömät valokuvat, jotka ilmeisesti ovat tilaisuudessa näytteille asetettujen ulkomaisten tavaroiden mainosaineistoa, edellyttäen että:

1.) ne on toimitettu ilmaiseksi ulkomailta ja käytetään ainoastaan ilmaiseen jakeluun tilaisuudessa vierailevalle yleisölle, ja

2.) tällaisten tavaroiden kokonaisarvo ja -määrä on tuontimaan tulliviranomaisten käsityksen mukaan kohtuullinen verrattuna tilaisuuden luonteeseen, siellä kävijöiden määrään ja näytteillepanijan osallistumisen laajuuteen siinä.

2. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta alkoholipitoisiin juomiin, tupakkaan eikä polttoaineisiin.

7 artikla

Asiakirjakokoelmat, rekisterit, lomakkeet ja muut asiakirjat, jotka tuodaan maahan käytettäväksi sellaisinaan kansainvälisissä kokouksissa, konferensseissa tai kongresseissa tai niiden yhteydessä, ovat vapaat tuontiveroista sekä kaikista tuontikielloista ja -rajoituksista.

IV LUKU

Muodollisuuksien yksinkertaistaminen

8 artikla

Jokaisen sopimuspuolen tulee vähentää pienimpään mahdolliseen tämän yleissopimuksen määräämien helpotusten yhteydessä tarvittavat tullimuodollisuudet. Kaikki tällaisia muodollisuuksia koskevat määräykset on julkaistava viipymättä.

9 artikla

1. Milloin sopimuspuoli vaatii asetettavaksi vakuuden varmistuakseen tässä yleissopimuksessa määrättyjen helpotusten myöntämiseen liittyvien ehtojen noudattamisesta, ei tämän vakuuden määrä saa ylittää perittävien tuontiverojen määrää enempää kuin 10 %:lla.

2. Näiden sopimuspuolten on pyrittävä hyväksymään, milloin mahdollista, tilaisuuden järjestäjän tai jonkin muun tulliviranomaisten hyväksymän henkilön asettama yleinen vakuus tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti mahdollisesti vaadittavan erityisen vakuuden asemesta.

10 artikla

1. Tilaisuudessa näytteille pantavien tai käytettävien tai näytteillä olleiden tai käytettyjen tavaroiden tullitarkastus sekä tuonti- ja jälleenvientiselvitys on suoritettava, mikäli mahdollista ja tarkoituksenmukaista, tilaisuuden pitopaikalla.

2. Kunkin sopimuspuolen on pyrittävä, milloin katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi tilaisuuden tärkeyden ja koon huomioon ottaen, järjestämään tullitoimipaikka kohtuulliseksi ajaksi alueellaan järjestetyn tilaisuuden tiloihin.

3. Väliaikaisesti maahan tuodut tavarat voidaan jälleenviedä yhtenä tai useampana eränä ja minkä tahansa tällaista toimintaa varten avoinna olevan tullitoimipaikan kautta eikä sellaista jälleenvientiä tule rajoittaa tuontitullitoimipaikan kautta tapahtuvaksi, paitsi tapauksissa, jolloin maahantuoja hyötyäkseen yksinkertaistetusta menettelystä ottaa jälleenviedäkseen tavaransa tuontitullitoimipaikan kautta.

V LUKU

Erinäisiä määräyksiä

11 artikla

Väliaikaisesti maahantuoduista tavaroista tilaisuuden aikana tuloksena näytteille pantujen koneiden ja laitteiden esittelystä saadut tuotteet ovat tämän yleissopimuksen määräysten alaisia.

12 artikla

Tämän yleissopimuksen määräykset osoittavat myönnettävät vähimmäishelpotukset. Ne eivät estä sopimuspuolten joko yksipuolisilla määräyksillä tai kahden- tai monenkeskisillä sopimuksilla myöntämien tai vastaisuudessa myönnettävien suurempien helpotusten soveltamista.

13 artikla

Tätä yleissopimusta sovellettaessa tulli- tai talousliiton muodostavien sopimuspuolten alueet voidaan katsoa yhdeksi ainoaksi alueeksi.

14 artikla

Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä soveltamasta:

a) tilaisuuksien järjestelyä säännösteleviä kansallisia ja sopimuksen mukaisia määräyksiä, jotka eivät koske tullikäsittelyä;

b) kansallisten lakien ja määräysten mukaisesti asetettuja yleiseen siveellisyyteen tai järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen, yleiseen terveydenhoitoon tai eläin- tai kasvitautien torjuntaan perustuvia tai patenttien, tavaramerkkien taikka tekijänoikeuksien suojelua koskevia kieltoja tai rajoituksia.

15 artikla

Tämän yleissopimuksen määräysten rikkominen, esineen korvaaminen toisella, väärä ilmoitus tai toimenpide, jonka seurauksena aiheutuu oikeudetonta hyötyä henkilölle tai tavaralle tämän yleissopimuksen mukaisista helpotuksista, voi saattaa rikkojan siinä maassa, jossa rikkomus on tapahtunut, tämän maan lainsäädännössä määrättyjen rangaistusten alaiseksi sekä velvolliseksi maksamaan säädetyt tuontiverot.

VI LUKU

Loppumääräykset

16 artikla

1. Sopimuspuolet kokoontuvat tarvittaessa harkitsemaan tämän yleissopimuksen soveltamista ja erityisesti toimenpiteitä sen yhdenmukaisen tulkinnan ja soveltamisen turvaamiseksi.

2. Neuvoston pääsihteeri kutsuu koolle tällaiset kokoukset jonkin sopimuspuolen pyynnöstä. Elleivät sopimuspuolet toisin päätä, kokoukset pidetään neuvoston päämajassa.

3. Sopimuspuolet laativat kokouksissaan noudatettavaa menettelyä koskevat säännöt. Sopimuspuolten päätökset tehdään kokouksessa läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä.

4. Sopimuspuolet älkööt tehkö päätöstä missään asiassa, ellei yli puolet niistä ole läsnä.

17 artikla

1. Tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat sopimuspuolten väliset erimielisyydet on mikäli mahdollista ratkaistava näiden sopimuspuolten välisillä neuvotteluilla.

2. Erimielisyydet, joita ei ole saatu ratkaistuiksi neuvotteluilla, on asianosaisten sopimuspuolten alistettava tämän yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesti kokoontuneille sopimuspuolille, joiden tulee sen jälkeen käsitellä erimielisyys ja tehdä suosituksia sen ratkaisemiseksi.

3. Erimieliset sopimuspuolet voivat etukäteen sopia hyväksyvänsä sopimuspuolten suositukset sitoviksi.

18 artikla

1. Jokainen neuvoston jäsenvaltio ja jokainen Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen jäsenvaltio voi tulla tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi:

a) allekirjoittamalla sen ilman ratifioimista koskevaa varaumaa;

b) tallettamalla ratifioimiskirjansa allekirjoitettuaan sen ratifioimisvaraumin; tai

c) liittymällä siihen.

2. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille valtioille Brysselissä neuvoston päämajassa maaliskuun 31 päivään 1962 asti. Sen jälkeen se on avoinna niiden liittymistä varten.

3. Tämän artiklan 1 b kohdassa tarkoitetussa tapauksessa allekirjoittajavaltiot suorittavat tämän yleissopimuksen ratifioinnin perustuslakiensa säätämässä järjestyksessä.

4. Jokainen tämän artiklan 1 kohdassa mainittuihin järjestöihin kuulumaton valtio, jolle neuvoston pääsihteeri on sopimuspuolten pyynnöstä osoittanut tätä tarkoittavan kutsun, voi tulla tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi liittymällä siihen sen voimaantulon jälkeen.

5. Ratifioimis- tai liittymiskirjat on talletettava neuvoston pääsihteerin huostaan.

19 artikla

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona viisi 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiota on allekirjoittanut sen tekemättä ratifiointia koskevaa varaumaa tai tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

2. Jokaisen valtion osalta, joka ratifioi tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun viisi valtiota on allekirjoittanut sen ilman ratifiointia koskevaa varaumaa tai tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa, tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona mainittu valtio on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

20 artikla

1. Tämä yleissopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. Jokainen sopimuspuoli voi kuitenkin irtisanoutua siitä milloin tahansa sen 19 artiklassa säädetyn voimaantulopäivän jälkeen.

2. Irtisanoutumisesta on ilmoitettava kirjallisesti neuvoston pääsihteerin huostaan talletettavalla asiakirjalla.

3. Irtisanoutuminen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun neuvoston pääsihteeri on ottanut vastaan irtisanoutumisasiakirjan.

21 artikla

1. Tämän yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesti kokoontuneet sopimuspuolet voivat ehdottaa muutoksia yleissopimukseen.

2. Neuvoston pääsihteerin on tiedotettava jokaisen täten ehdotetun muutoksen tekstit kaikille sopimuspuolille, kaikille muille yleissopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille ja UNESCO:lle.

3. Kuuden kuukauden kuluessa suositetun muutoksen tiedottamispäivästä lukien jokainen sopimuspuoli voi ilmoittaa neuvoston pääsihteerille:

a) että se vastustaa muutosehdotusta, tai

b) että, vaikkakin se aikoo hyväksyä ehdotetun muutoksen, tämän hyväksymisen kannalta tarpeellisia edellytyksiä ei ole vielä toteutettu sen alueella.

4. Jos jokin sopimuspuoli lähettää neuvoston pääsihteerille tämän artiklan 3 b kohdassa säädetyn ilmoituksen, se voi, niin kauan kuin se ei ole ilmoittanut pääsihteerille hyväksyvänsä muutosehdotusta, ilmoittaa yhdeksän kuukauden kuluessa tämän artiklan 3 kohdassa mainitun kuuden kuukauden määräajan päättymisestä lukien vastustavansa kysymyksessä olevaa muutosta.

5. Jos muutosehdotusta vastaan on esitetty vastaväite tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti, muutoksen on katsottava jääneen hyväksymättä eikä sillä ole vaikutusta.

6. Jollei muutosehdotuksen suhteen ole esitetty tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaista vastaväitettä, muutoksen on katsottava tulleen hyväksytyksi seuraavassa määritellystä päivästä lukien:

a) 3 kohdassa mainitun kuuden kuukauden määräajan kuluttua, kun yksikään sopimuspuoli ei ole lähettänyt ilmoitusta tämän artiklan 3 b kohdan mukaisesti;

b) kun jokin sopimuspuoli on lähettänyt tämän artiklan 3 b kohdan mukaisen ilmoituksen, aikaisempana seuraavasta kahdesta päivästä;

1.) sinä päivänä, jona kaikki tällaisen ilmoituksen lähettäneet sopimuspuolet ovat ilmoittaneet neuvoston pääsihteerille hyväksyvänsä ehdotetun muutoksen, kuitenkin niin, että, jos kaikki hyväksymiset on ilmoitettu ennen tämän artiklan 3 kohdassa mainitun kuuden kuukauden määräajan loppua, on mainittuna ajankohtana tämän määräajan päättymispäivä.

2.) tämän artiklan 4 kohdassa mainitun yhdeksän kuukauden määräajan päättymispäivänä.

7. Jokainen hyväksytyksi katsottu muutos tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen katsottiin tulleen hyväksytyksi.

8. Neuvoston pääsihteerin tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kaikille sopimuspuolille jokaisesta ehdotetun muutoksen johdosta tämän artiklan 3 a kohdan mukaisesti tehdystä vastaväitteestä sekä jokaisesta 3 b kohdan nojalla saadusta ilmoituksesta. Hänen tulee edelleen tiedottaa kaikille sopimuspuolille, esittävätkö tällaisen ilmoituksen tehneet sopimuspuolet vastaväitteitä suositeltua muutosta vastaan vai hyväksyvätkö ne sen.

9. Jokaisen tämän yleissopimuksen ratifioineen tai siihen liittyneen valtion katsotaan hyväksyneen sen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamispäivänä voimassaolevat muutokset.

22 artikla

1. Jokainen valtio voi, allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen ratifiointivaraumitta tai tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa taikka koska tahansa myöhemmin, selittää neuvoston pääsihteerille annettavalla ilmoituksella, että tämä yleissopimus ulotetaan olemaan voimassa kaikilla tai joillakin niistä alueista, joiden kansainvälisistä suhteista se vastaa. Yleissopimus ulottuu koskemaan ilmoituksessa mainittuja alueita kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona neuvoston pääsihteeri on ottanut ilmoituksen vastaan, ei kuitenkaan ennen kuin yleissopimus on tullut voimaan kysymyksessä olevan valtion osalta.

2. Jokainen valtio, joka on ilmoittanut tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän yleissopimuksen ulottamisesta koskemaan jotakin aluetta, jonka kansainvälisistä suhteista se vastaa, voi ilmoittaa neuvoston pääsihteerille tämän yleissopimuksen 20 artiklan mukaisesti, että yleissopimusta ei tulla enää soveltamaan kysymyksessä olevalla alueella.

23 artikla

1. Jokainen valtio voi allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän yleissopimuksen tai liittyessään siihen selittää taikka tultuaan yleissopimuksen sopimuspuoleksi ilmoittaa neuvoston pääsihteerille, että se ei katso tämän yleissopimuksen 6 artiklan 1 a kohdan määräysten sitovan itseään. Tällaisissa selityksissä tai ilmoituksissa on ilmoitettavana määrätyt tavarat, joiden osalta varauma on tehty. Pääsihteerille osoitetut ilmoitukset tulevat voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona pääsihteeri on ottanut ne vastaan.

2. Jos jokin sopimuspuoli tekee tämän artiklan 1 kohdan mukaisen varauman, ei tämän yleissopimuksen 6 artiklan 1 a kohta sido muita sopimuspuolia niiden suhteessa tähän sopimuspuoleen, mitä tulee sanotussa varaumassa määriteltyihin tavaroihin.

3. Jokainen tämän artiklan 1 kohdan mukaisen varauman tehnyt sopimuspuoli voi milloin tahansa peruuttaa tällaisen varaumansa ilmoittamalla asiasta neuvoston pääsihteerille.

4. Tähän yleissopimukseen ei voida tehdä mitään muuta varaumaa.

24 artikla

Neuvoston pääsihteeri ilmoittaa kaikille sopimuspuolille, muille allekirjoittaneille tai liittyneille valtioille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille ja UNESCO:lle:

a) tämän yleissopimuksen 18 artiklan mukaiset allekirjoitukset, ratifioinnit ja liittymiset;

b) tämän yleissopimuksen 19 artiklan mukaisen voimaantulopäivän;

c) 20 artiklan mukaiset irtisanoutumiset ja selitykset;

d) jokaisen 21 artiklan mukaisesti hyväksytyksi katsotun muutoksen sekä sen voimaantulopäivän;

e) 22 artiklan mukaisesti vastaanotetut selitykset ja ilmoitukset;

f) 23 artiklan 1 ja 3 kohtien mukaisesti tehdyt selitykset ja ilmoitukset sekä varaumien tai varaumien peruutusten voimaantulopäivät.

25 artikla

Tämä yleissopimus rekisteröidään neuvoston pääsihteerin pyynnöstä Yhdistyneiden Kansakuntien Peruskirjan 102 artiklan mukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

Minkä vakuudeksi allekirjoittaneet valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Brysselissä kesäkuun kahdeksantena päivänä tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäyksi englannin ja ranskan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, yhtenä alkuperäiskappaleena, joka talletetaan neuvoston pääsihteerin huostaan ja josta pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille tämän yleissopimuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille valtioille.