3/1960

I artikla

1. Tämä sopimus koskee seuraavia veroja:

(a) Suomen osalta:

Valtiolle tulon perusteella maksettavaa veroa (tämän jälkeen kutsutaan tätä veroa nimellä "Suomen vero");

(b) Kanadan osalta:

Kanadan hallituksen kantamia tuloveroja, mukaanluettuina lisäverot ja tulosta kannettava vanhuudenturvavero (tämän jälkeen kutsutaan näitä veroja nimellä Kanadan vero").

2. Tätä sopimusta sovelletaan muihinkin olennaisesti samanluontoisiin veroihin, jotka jompikumpi sopimuspuoli säätää maksettavaksi tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

II artikla

1. Tässä sopimuksessa, jollei asiayhteydestä muuta johdu:

(a) Sanonnat "jompikumpi valtio" ja "toinen valtio" tarkoittavat Suomea tai Kanadaa sen mukaan kuin asiayhteydestä käy ilmi.

(b) Sanonta "vero" tarkoittaa Suomen tai Kanadan veroa sen mukaan kuin asiayhteydestä käy ilmi.

(c) Sanonta "henkilö" käsittää myös kaikki yhteisöt, olivatpa ne oikeudellisesti järjestettyjä tai eivät.

(d) Sanonta "yhtiö" tarkoittaa kaikkia oikeudellisesti järjestettyjä yhteisöjä.

(e) Sanonta "Suomen asukas" tarkoittaa jokaista henkilöä, joka asuu Suomessa Suomen verolainsäädännön tarkoittamassa mielessä eikä asu Kanadassa Kanadan verolainsäädännön tarkoittamassa mielessä, ja sanonta "Kanadan asukas" jokaista henkilöä, joka asuu Kanadassa Kanadan verolainsäädännön tarkoittamassa mielessä eikä asu Suomessa Suomen verolainsäädännön tarkoittamassa mielessä; yhtiö katsotaan "Suomen asukkaaksi", jos se on Suomen lain mukaan perustettu eikä sen toimintaa johdeta ja valvota Kanadasta käsin, tai jos se ei ole siten perustettu, mutta sen toimintaa johdetaan ja valvotaan Suomesta käsin; ja "Kanadan asukkaaksi", jos sen toimintaa johdetaan ja valvotaan Kanadasta käsin.

(f) Sanonta "kahden maan asukas" tarkoittaa jokaista henkilöä, joka asuu Suomessa Suomen verolainsäädännön tarkoittamassa mielessä ja samalla Kanadassa Kanadan verolainsäädännön tarkoittamassa mielessä.

(g) Sanonnat "jommankumman valtion asukas" ja "toisen valtion asukas" tarkoittavat Suomen asukasta tai Kanadan asukasta sen mukaan kuin asiayhteydestä käy ilmi.

(h) Sanonta "suomalainen yritys" tarkoittaa Suomen asukkaan harjoittamaa yritystä ja "kanadalainen yritys" Kanadan asukkaan harjoittamaa yritystä.

(i) Sanonnat "jommankumman valtion yritys" ja "toisen valtion yritys" tarkoittavat suomalaista tai kanadalaista yritystä sen mukaan kuin asiayhteydestä käy ilmi.

(j) Sanonta "kiinteä toimipaikka" tarkoittaa, kun on kysymys jommankumman valtion yrityksestä, haaraliikettä, toimistoa, tuotantolaitosta tai muuta kiinteätä liikepaikkaa, käytössä olevaa kaivosta, louhosta tai muuta löydöstä. Jos jommankumman valtion yritys käyttää milloin tahansa jonkin verovuoden aikana huomattavaa työkalustoa tai koneistoa toisen sopimuspuolen alueella, on tämän katsottava muodostavan sanotun yrityksen kiinteän toimipaikan viimeksi mainitussa valtiossa mainittuna verovuonna. Sanonta ei käsitä agentuuria, paitsi mikäli agentilla on ja hän tavanomaisesti käyttää yleistä valtuutusta neuvotella ja päättää sopimuksia yrityksen puolesta tai hänellä on tavaravarasto, josta hän säännöllisesti toimittaa tilauksia sen puolesta. Tässä mielessä -

(i) Jommankumman valtion yrityksellä ei ole katsottava olevan kiinteätä toimipaikkaa toisessa valtiossa pelkästään sen vuoksi, että se suorittaa liiketoimia tässä toisessa valtiossa täysin itsenäisen välittäjän tai yleisen kaupinta-agentin välityksellä, joka hoitaa näitä tehtäviä oman liikkeensä säännölliseen toimintaan kuuluvina;

(ii) Se seikka, että jommassakummassa valtiossa olevalla yrityksellä on toisessa valtiossa kiinteä liikepaikka yksinomaan tavaroiden ostamista varten, ei sinänsä aiheuta, että tätä liikepaikkaa olisi pidettävä yrityksen kiinteänä toimipaikkana;

(iii) Se seikka, että jommassakummassa valtiossa olevalla yhtiöllä on tytäryhtiö toisessa valtiossa tai että tällainen tytäryhtiö harjoittaa liiketoimintaa tässä toisessa valtiossa (joko kiinteästä toimipaikasta käsin tai muutoin), ei sinänsä aiheuta, että tätä tytäryhtiötä olisi pidettävä pääyhtiön kiinteänä toimipaikkana.

(k) Sanonta "eläke" tarkoittaa aikaisemmin suoritettujen palvelusten johdosta ajanjaksottain suoritettavia maksuja.

(l) Sanonta "elinkorko" tarkoittaa määrättyä summaa, joka toistuvasti suoritetaan tiettyinä aikoina, joko elinajan tai yksilöitynä taikka tiettynä aikana, velvoitukseen perustuvana oikean ja täyden raha- tai rahanarvoisen suorituksen vastasuorituksena.

(m) Sanonta "asianomaiset viranomaiset" tarkoittaa Suomen osalta valtiovarainministeriä tai hänen valtuuttamaansa ja Kanadan osalta veroasiainministeriä (The Minister of National Revenue) tai hänen valtuuttamaansa.

2. Jommankumman sopimuspuolen soveltaessa tämän sopimuksen määräyksiä, on jokaisella sanonnalla, jota ei ole muulla tavoin määritelty ja jonka suhteen sopimuksen lauseyhteys ei muuta edellytä, katsottava olevan se merkitys, mikä sillä on sen sopimuspuolen verolainsäädännön mukaan.

III artikla

1. Suomalaisen yrityksen teollisesta tai kaupallisesta toiminnasta saamaa voittoa ei ole verotettava Kanadassa, jollei yritys harjoita liiketoimintaa Kanadassa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Jos liiketoimintaa harjoitetaan siten, Kanada voi verottaa sanotusta voitosta, mutta vain siitä osasta, jonka katsotaan kuuluvan tähän kiinteään toimipaikkaan.

2. Kanadalaisen yrityksen teollisesta tai kaupallisesta toiminnasta saamaa voittoa ei ole verotettava Suomessa, jollei yritys harjoita liiketoimintaa Suomessa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Jos liiketoimintaa harjoitetaan siten, Suomi voi verottaa sanotusta voitosta, mutta vain siitä osasta, jonka katsotaan kuuluvan tähän kiinteään toimipaikkaan.

3. Milloin jommassakummassa valtiossa oleva yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta, on sellaisen kiinteän toimipaikan osalle luettava se teollisesta tai kaupallisesta toiminnasta saatu voitto, jonka sanotun toimipaikan voitaisiin olettaa tuottavan viimeksi mainitussa valtiossa, jos se olisi itsenäinen yritys ja toimisi samalla tai samanlaisella alalla ja samoissa tai samankaltaisissa olosuhteissa ja olisi riippumattomassa liikesuhteessa siihen yritykseen, jonka kiinteä toimipaikka se on.

4. Jommassakummassa valtiossa olevan yrityksen saamasta voitosta ei toisessa valtiossa olevan kiinteän toimipaikan osalle ole jaettava mitään yksinomaan sillä perusteella, että yritys on ostanut tavaroita tai tarvikkeita tästä toisesta valtiosta.

5. Milloin toisessa valtiossa oleva yhtiö saa voittoa tai tuloja toisessa valtiossa olevista lähteistä, tämä valtio ei kanna minkäänlaisia veroja osingoista, jotka yhtiö maksaa muille kuin tämän valtion asukkaille eikä mitään jakamattomasta voitosta kannettavan veron luontoista veroa yhtiön jakamattomasta voitosta sillä perusteella, että kysymyksessä olevat osingot tai jakamaton voitto johtuvat kokonaan tai osaksi tässä valtiossa olevista lähteistä saaduista voitoista tai tuloista.

6. Tämän artiklan 1 ja 2 kohtien ei ole katsottava estävän toista sopimuspuolta perimästä veroa toisen valtion asukkaan osinkojen, korkojen, vuokrien tai voitto-osuuskorvausten muodossa, mukaanluettuna elokuvafilmeistä suoritettavat vuokrat ja voittoosuuskorvaukset, ensiksi mainitussa valtiossa olevista lähteistä saamista tuloista.

IV artikla

Milloin -

(a) jommassakummassa valtiossa oleva yritys välittömästi tai välillisesti osallistuu toisessa valtiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistaa osan sen pääomasta, taikka

(b) samat henkilöt välittömästi tai välillisesti osallistuvat jommassakummassa valtiossa olevan yrityksen ja samalla toisessa valtiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistavat osan molempien näiden yritysten pääomasta ja,

(c) jos jommassakummassa tapauksessa näiden yritysten välillä niiden kaupallisista tai rahoitussuhteista on sovittu tavalla, joka poikkeaa siitä, mitä olisi sovittu riippumattomien yritysten välillä,

on kaikki se voitto, joka, ellei näin olisi sovittu, olisi kertynyt toiselle yritykselle, mutta joka näin sovitun johdosta on jäänyt saamatta, lisättävä tämän yrityksen voittoon ja verotettava sen mukaisesti.

V artikla

Riippumatta III ja IV artiklan määräyksistä on voitto, jonka jommankumman valtion asukas saa laiva- tai ilmaliikenteen harjoittamisesta, vapaa verosta toisessa valtiossa.

VI artikla

1. Suomen asukkaalta hänen Kanadassa olevista lähteistä saamistaan osingoista, koroista, vuokrista ja voitto-osuuskorvauksista kannettavan Kanadan veron määrä ei saa ylittää 15 prosenttia, jollei kysymyksessä olevan tulon ole katsottava kuuluvan tämän Suomen asukkaan Kanadassa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

2. Ensimmäisen kohdan määräyksistä huolimatta Kanadan vero Suomessa olevan yhtiön saamista osingoista Kanadassa olevalta yhtiöltä, jonka kaikissa olosuhteissa täysin äänioikeutetuista osakkeista Suomessa oleva yhtiö omistaa yli 50 prosenttia, ei saa ylittää 5 prosenttia.

3. Kanadan asukkaalta hänen Suomessa olevista lähteistä saamistaan osingoista, koroista, vuokrista ja voitto-osuuskorvauksista kannettavan Suomen veron määrä ei saa ylittää 15 prosenttia, jollei kysymyksessä olevan tulon ole katsottava kuuluvan tämän Kanadan asukkaan Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

4. Kolmannen kohdan määräyksistä huolimatta Suomen vero Kanadassa olevan yhtiön saamista osingoista Suomessa olevalta yhtiöltä, jonka kaikissa olosuhteissa täysin äänioikeutetuista osakkeista Kanadassa oleva yhtiö omistaa yli 50 prosenttia, ei saa ylittää 5 prosenttia.

VII artikla

Tekijänoikeuskorvaukset ja muut niiden kaltaiset maksut, jotka suoritetaan oikeudesta kirjallisen taikka näyttämö-, sävel- tai muun taiteellisen teoksen tekijänoikeuden käyttämiseen tai jäljentämiseen (lukuunottamatta elokuvafilmeistä suoritettavia vuokria tai voittoosuuskorvauksia), ja jotka toisen valtion asukas saa toisessa valtiossa olevista lähteistä, ovat vapaat verosta viimeksimainitussa valtiossa.

VIII artikla

1. Kaikenlaiset korvaukset (lukuunottamatta eläkkeitä), jotka Suomen hallitus, julkisoikeudellinen yhdyskunta tai valtion laitos maksaa luonnolliselle henkilölle hänen sanotuille hallitukselle, yhdyskunnalle tai laitokselle suorittamistaan julkisista tehtävistä, ovat vapaat Kanadan verosta, jos tämä henkilö ei varsinaisesti asu Kanadassa tai asuu Kanadassa yksinomaan näiden tehtävien suorittamista varten.

2. Kaikenlaiset korvaukset (lukuunottamatta eläkkeitä), jotka Kanadan tai jonkin sen maakunnan hallitus tahi kanadalainen valtion laitos maksaa luonnolliselle henkilölle hänen sanotuille hallituksille tai laitokselle suorittamistaan julkisista tehtävistä, ovat vapaat Suomen verosta, jos tämä henkilö ei varsinaisesti asu Suomessa tai asuu Suomessa yksinomaan näiden tehtävien suorittamista varten.

3. Tämän artiklan määräyksiä ei ole sovellettava korvauksiin, jotka maksetaan hallituksen, julkisoikeudellisen yhdyskunnan tai valtion laitoksen harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä suoritetuista palveluksista.

IX artikla

1. Suomen asukas ei ole Kanadassa verovelvollinen henkilökohtaisista (ei myöskään ammatin harjoittamiseen kuuluvista) palveluksista verovuonna Kanadasta saamastaan korvauksesta, jos hän on verovuoden aikana oleskellut Kanadassa ajanjakson tai ajanjaksoja, joiden yhteismäärä ei ylitä 183 päivän aikaa ja jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä on olemassa:

(a) hän on saanut tämän korvauksen Suomen asukkaan puolesta suorittamistaan sellaisista henkilökohtaisista palveluksista, tai

(b) hänen sellaisista henkilökohtaisista palveluksista saamansa korvaus ei ylitä 3 000 Kanadan dollaria.

2. Kohdassa 1 olevia määräyksiä on vastaavasti (mutatis mutandis) sovellettava Kanadan asukkaaseen, joka saa korvausta Suomessa suorittamistaan sellaisista henkilökohtaisista palveluksista.

3. Tämän artiklan määräyksiä ei ole sovellettava sellaisten julkisesti esiintyvien henkilöiden kuten muusikkojen, näyttämö-, elokuva-, radio- tai televisiotaiteilijain, ammattiurheilijoiden tai huvitilaisuuksien järjestäjien saamiin korvauksiin.

X artikla

1. Luonnollisen henkilön, joka on Suomen asukas, Kanadassa saamat eläkkeet ja elinkorot ovat vapaat Kanadan verosta.

2. Luonnollisen henkilön, joka on Kanadan asukas, Suomesta saamat eläkkeet ja elinkorot ovat vapaat Suomen verosta.

XI artikla

Professori tai opettaja, joka väliaikaisesti oleskelee jommassakummassa valtiossa tarkoituksella enintään kahden vuoden ajan antaa opetusta siinä valtiossa olevassa yliopistossa, korkeakoulussa, koulussa tai muussa opetuslaitoksessa, ja joka välittömästi ennen tätä tehtävää koskevaa sopimustaan oli toisen valtion asukas, on vapaa verosta siinä valtiossa, jossa hän oleskelee, hänen tästä opetuksesta sanotulta ajalta saamastaan korvauksesta.

XII artikla

Jommassakummassa sopimusvaltiossa asuva opiskelija tai liikeharjoittelija, joka saa säännöllistä ja täyttä opetusta tai harjoitusta toisessa sopimusvaltiossa, ei ole tässä toisessa valtiossa verovelvollinen ensiksimainitussa valtiossa asuvilta henkilöiltä, sanotun valtion hallitukselta tai julkisoikeudelliselta yhdyskunnalta taikka valtioiden välisiltä järjestöiltä elatustaan, opiskeluaan tai harjoitteluaan varten saamistaan rahamääristä.

XIII artikla

1. Suomi myöntää Kanadassa olevista lähteistä saadusta Suomessa veronalaisesta tulosta menevästä Suomen verosta vähennyksenä tästä tulosta maksettavan Kanadan veron määrän, kuitenkin siten, että vähennyksen määrä ei ole suurempi kuin se osa Suomen verosta, joka vastaa Suomessa ja Kanadassa veronalaisen Kanadasta saadun tulon osuutta Suomessa veronalaisesta kokonaistulosta.

2. Kanada myöntää Suomessa olevista lähteistä saadusta Kanadassa veronalaisesta tulosta menevästä Kanadan verosta vähennyksenä tästä tulosta maksettavan Suomen veron määrän, kuitenkin siten, että vähennyksen määrä ei ole suurempi kuin se osa Kanadan verosta, joka vastaa Kanadassa ja Suomessa veronalaisen Suomesta saadun tulon osuutta Kanadassa veronalaisesta kokonaistulosta.

3. Tämän artiklan tarkoittamassa mielessä jommassakummassa sopimusvaltiossa suoritetuista henkilökohtaisista (myös ammatinharjoittamiseen kuuluvista) palveluksista saatu korvaus on katsottava siinä valtiossa olevasta lähteestä saaduksi, ja sellaisten henkilöiden,jotka kokonaan tai pääasiallisesti työskentelevät jommankumman sopimusvaltion asukkaan harjoittamaan laiva- tai lentoliikenteeseen kuuluvissa aluksissa, on katsottava työskentelevän tässä valtiossa.

XIV artikla

Jommassakummassa sopimusvaltiossa asuva henkilö, joka ei toisessa sopimusvaltiossa harjoita liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, on oleva tässä toisessa valtiossa vapaa kaikista omaisuuden myynnin, siirron tai vaihdon tuottamasta voitosta määrättävistä veroista.

XV artikla

1. Sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten on pyynnöstä vaihdettava sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeellisia tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi tai veronkavallusten estämiseksi taikka siinä hallinnossa, jota voimassa olevien määräysten mukaan harjoitetaan verotuksen välttämisen ehkäisemiseksi, mikäli on kysymys tässä sopimuksessa tarkoitetuista veroista.

2. Näin vaihdetut tiedot säilyttävät salaisen luonteensa eikä niitä saa ilmaista muille kuin niille henkilöille, joiden tehtävänä on näiden verojen maksuunpano ja periminen.

3. Tämän artiklan määräysten ei ole missään tapauksessa katsottava velvoittavan kumpaakaan valtiota ilmoittamaan toiselle valtiolle muita kuin sellaisia tietoja, joita se oman verolainsäädäntönsä mukaan voi saada, tai tietoja, joiden antaminen merkitsisi sellaisen teollisen tai kaupallisen salaisuuden paljastamista, joka käsittää valmistusmenetelmää tai menettelytapaa koskevan taikka ammatillisen salaisuuden.

4. Näiden määräysten ei ole katsottava velvoittavan kumpaakaan valtiota ryhtymään sen voimassaolevien säännösten tai vakiintuneen käytännön vastaisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin.

XVI artikla

1. Henkilö, joka näyttää, että sopimusvaltioiden veroviranomaisten toimenpiteet johtavat kaksinkertaiseen verotukseen tämän sopimuksen tarkoittamien verojen kohdalla, voi tehdä tästä oikaisuvaatimuksen sille valtiolle, jossa hän asuu. Jos vaatimus katsotaan oikeutetuksi, tämän valtion asianomaiset viranomaiset voivat sopia toisen valtion asianomaisten viranomaisten kanssa kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemisestä kohtuullisella tavalla.

2. Sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat samoin sopia kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemisestä tapauksissa, joissa henkilön on todettu olevan kahden maan asukas.

XVII artikla

Kumpikaan sopimusvaltio ei saa määrätä toisen sopimusvaltion kansalaisille raskaampia veroja kuin se määrää samoissa olosuhteissa omille kansalaisilleen.

XVIII artikla

1. Tämän sopimuksen määräyksien ei ole katsottava millään tavalla kumoavan tai koskevan sitä oikeutta muihin tai pitemmälle ulottuviin verovapauksiin, joka diplomaattisille tai konsulaattien virkamiehille nykyään kuuluu tai mikä tulevaisuudessa sellaisille virkamiehille ehkä myönnetään.

2. Tämän sopimuksen määräyksien ei ole katsottava millään tavoin supistavan sitä oikeutta verotuksesta vapautumiseen, vähennysten tekemiseen, alennusten saamiseen tai muihin myönnytyksiin, mikä jommankumman sopimusvaltion lainsäädännön mukaan on myönnetty siinä valtiossa määrättävää veroa vahvistettaessa huomioon otettavaksi.

3. Jos syntyisi vaikeuksia tai epätietoisuutta tämän sopimuksen tulkitsemisessa tai soveltamisessa, voivat sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset järjestää asian molemminpuolisin sopimuksin.

XIX artikla

1. Sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat vahvistaa ne säännöt, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen määräysten selittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kummassakin valtiossa.

2. Sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat olla välittömässä kosketuksessa toisiinsa tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi.

XX artikla

1. Tämä sopimus on tehty suomen- ja englanninkielellä ja ovat molemmat sopimustekstit yhtä todistusvoimaiset.

2. Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat on vaihdettava mahdollisimman pian Helsingissä.

3. Sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihtopäivänä ja sitä sovelletaan sen jälkeen veroihin niiltä verovuosilta, jotka alkavat ratifioimiskirjojen vaihtamista edeltäneen kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen.

XXI artikla

Tämä sopimus on oleva voimassa määräämättömän ajan, mutta kumpi tahansa sopimuspuoli voi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta minä kalenterivuotena tahansa sen kalenterivuoden jälkeen, jona ratifioimiskirjojen vaihto tapahtui, irtisanoa sopimuksen päättymään. Sellaisessa tapauksessa sopimusta ei enää sovelleta veroihin niiltä verovuosilta, jotka alkavat irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai myöhemmin.

SOPIMUKSEN VAKUUDEKSI ovat allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

TEHTY OTTAWASSA 28 päivänä maaliskuuta 1959.