Asetus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välisen kalastusta ja hylkeenpyyntiä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §.
Sitten kun Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä on Moskovassa 21 päivänä helmikuuta 1959 allekirjoitettu sopimus kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä ja tasavallan presidentti on sen ratifioinut sekä ratifioimiskirjat on 4 päivänä huhtikuuta 1959 vaihdettu, on mainittu sopimus voimassa niinkuin siitä on sovittu.
2 §.
Sopimuksen säännösten soveltamiseksi tarvittavat ohjeet antaa sisäasiainministeriö.
SOPIMUS Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen välinen sopimus kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä
Suomen Tasavallan Hallitus ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus,
ottaen huomioon Suomen ja Neuvostoliiton kesken ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta v. 1948 tehtyyn sopimukseen perustuvien Suomen ja SNTL:n välisten suhteiden suotuisan kehityksen; ja
katsoen siihen, että Neuvostoliiton Hallitus on, Suomen Tasavallan Hallituksen toivomukset varteenottaen, ilmaissut olevansa valmis myöntämään suomalaisille kalastajille oikeuden harjoittaa kalastusta ja hylkeenpyyntiä Neuvostoliiton aluevesillä Suomenlahdella,
ovat päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja määränneet valtuutettunsa, jotka, vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus suostuu myöntämään Virolahden, Vehkalahden ja Haapasaaren kunnissa asuville Suomen kansalaisille oikeuden harjoittaa kalastusta ja hylkeenpyyntiä Neuvostoliiton aluevesillä Suomenlahdella, alueella, jonka rajoittaa seuraavien pisteiden kautta kulkeva viiva:
1) leveys 60°15'15", pituus 27°30'29" - Suomen ja Neuvostoliiton välisen valtakunnanrajan Suomenlahdella oleva päätepiste, joka on merkitty rajamerkillä N:o 14;
2) leveys 60°15'15", pituus 27°43'48";
3) leveys 60°23'28", pituus 27°50'18";ja
4) leveys 60°23'29", pituus 27°43'45" - Suomen ja Neuvostoliiton välisen valtakunnanrajan taitepiste, joka on merkitty rajamerkillä N:o 10,
kuten tähän sopimukseen liittyvässä kartassa (liite N:o 1) on osoitettu.
Suomalaiset alukset, mainitulle alueelle pyyntiin mennessään ja sieltä tullessaan, ylittävät SNT-Liiton valtakunnanrajan rajalohkolla, joka ulottuu rajamerkistä N:o 10 poijulla merkittyyn pisteeseen, jonka leveys on 60°22'0" ja pituus 27°41'10".
Kalastajien opastamiseksi rajoitetaan se Neuvostoliiton aluevesillä oleva alue, jolla Suomen kansalaiset tämän sopimuksen perusteella saavat oikeuden harjoittaa kalastusta ja hylkeenpyyntiä, neuvostoliittolaisen osapuolen toimesta poijuilla ja viitoilla, joiden koordinaatit ilmoitetaan merenkulkijoille annettavissa tiedonannoissa.
2 artikla
Suomen kansalaiset tulevat harjoittamaan kalastusta ja hylkeenpyyntiä Neuvostoliiton aluevesillä olevalla sopimusalueella kesäpyyntikaudella 1 päivästä heinäkuuta 1 päivään marraskuuta ja talvipyyntikaudella 1 päivästä tammikuuta 20 päivään huhtikuuta.
Kesäpyyntikaudella kalastusta harjoitetaan verkkokalastuksena moottori- ja soutualuksista sekä käyttämällä pientrooleja ja siimoja.
Talvipyyntikaudella voidaan harjoittaa verkkokalastusta jään alta sekä siirtää kalastusmajat pyyntipaikoille ja asua niissä.
3 artikla
Sopimusalueella kalastusta ja hylkeenpyyntiä harjoittavien suomalaisten alusten suhteen ovat voimassa, tämän sopimuksen määräykset huomioon ottaen, kalastusta ja hylkeenpyyntiä Neuvostoliiton vesillä koskevat säännökset sekä ulkomaalaisten alusten ja ulkomaalaisten oleskelua Neuvostoliiton aluevesillä koskevat SNT-Liiton lait ja asetukset.
Näistä laeista, asetuksista ja säännöksistä sekä niihin tehtävistä muutoksista ja lisäyksistä suomalaisille osapuolelle ilmoitetaan diplomaattista tietä.
4 artikla
Sopimusalueella kalastusta ja hylkeenpyyntiä harjoittavilla Suomen kansalaisilla tulee olla mukanaan seuraavat suomen ja venäjän kielillä laaditut asiakirjat:
a) aluksen- tai hevosajoneuvonhaltijan pyyntipassi (liite N:o 2), joka oikeuttaa harjoittamaan pyyntiä sopimusalueella;
b) liikkumislupatodistus (liite N:o 3), joka tulee olla jokaisella aluksessa tai hevosajoneuvossa olevalla henkilöllä.
Liikkumislupatodistus tulee olla myös jokaisella pyyntipaikalta saalista noutavalla henkilöllä;
c) luettelo pyyntivälineistä ja muusta lastista.
Tämän artiklan kohdissa a) ja b) mainittuja todistuksia antavat asianomaiset Suomen viranomaiset, ja on nämä todistukset, samoin kuin kohdassa c) mainittu luettelo Suomen rajavartioviranomaisten varmennettava.
Pyyntipassi ja liikkumislupatodistus sekä luettelo pyyntivälineistä ja muusta lastista on Neuvostoliiton viranomaisten vaatimuksesta esitettävä.
5 artikla
Jokaisen sopimusalueella kalastukseen tai hylkeenpyyntiin käytettävän aluksen keulaan on molemmin puolin mustalle pohjalle vähintään 15 senttimetrin korkuisina ja vähintään 9 senttimetrin levyisinä valkoisella värillä merkittävä "S"-kirjain ja pyyntipassin numero. Aluksen perässä on oltava merkintä sen kotipaikasta.
6 artikla
Suomen rajavartioviranomaisten varmentama luettelo niistä henkilöistä, joille on annettu 4 artiklassa mainitut asiakirjat, samoin kuin luettelo pyyntialuksista ja niiden numeromerkeistä on Suomen rajavartioviranomaisten vähintään 15 päivää ennen kunkin pyyntikauden alkua rajavaltuutettujen välityksellä toimitettava Neuvostoliiton rajavartioviranomaisille.
7 artikla
Talvikalastuksen ja hylkeenpyynnin turvallisuuden varmistamiseksi sekä pyyntivälineiden suojaamiseksi jään liikehtimisen aiheuttamilta vahingoittumisilta asianomainen suomalainen kalastusjärjestö voi tarpeen vaatiessa lähettää sopimusalueelle Huovarin saarella olevan pelastusaluksensa, jonka suhteen ovat voimassa kaikki tämän sopimuksen määräykset.
8 artikla
Sopimusalueella katsotaan pyydys asianmukaisesti merkityksi, kun ajoverkkokalastuksessa verkkojadan toinen pää on kiinnitetty alukseen ja toinen pää on varustettu kahdella merkillä. Ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa on verkkojadan kumpikin pää varustettava kahdella merkillä. Sekä ajoverkkokalastuksessa että ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa käytettävän verkkojadan sisimmäisinä merkkeinä on käytettävä valkoisia lippuja ja uloimpina merkkeinä punaisia lippuja. Näiden lippujen koon on oltava 30 X 60 sm ja on ne kiinnitettävä vähintään 2 metriä vedenpinnan yläpuolelle nousevaan kohoon.
Verkkojadan keskelle on sitä paitsi asetettava liputtomia lisämerkkejä, joiden välimatka toisistaan on 100 metriä.
Pimeänä aikana on verkot merkittävä valkoista valoa näyttävillä lyhdyillä, ja tulee niiden valon näkyä ympäri näköpiirin. Nämä merkkivalot on sijoitettava vähintään 70 sm vedenpinnan yläpuolelle ja tulee niiden näkyä yhden meripenikulman päähän.
9 artikla
Vaatimukset sen aineellisen vahingon korvaamisesta, jonka Neuvostoliiton kansalaiset saattavat aiheuttaa suomalaisille osapuolelle rikkomalla kalastus- ja hylkeenpyyntisäännöksiä sopimusalueella, esittää Suomen maataloushallitus Leningradin kansantalousneuvostolle.
Vaatimukset sen aineellisen vahingon korvaamisesta, jonka Suomen kansalaiset saattavat aiheuttaa neuvostoliittolaiselle osapuolelle rikkomalla kalastus- ja hylkeenpyyntisäännöksiä sopimusalueella, esittää Leningradin kansantalousneuvosto Suomen maataloushallitukselle.
10 artikla
Neuvostoliiton asianomaiset viranomaiset voivat kieltää oikeuden pyynnin harjoittamiseen sopimusalueella niiltä Suomen kansalaisilta, jotka mainitulla alueella kalastusta tai hylkeenpyyntiä harjoittaessaan rikkovat tämän sopimuksen määräyksiä.
11 artikla
Tämä sopimus on ratifioitava. Ratifioimisasiakirjojen vaihto suoritetaan niin pian kuin mahdollista Helsingissä.
Sopimus on tehty viideksi vuodeksi ja tulee se voimaan sinä päivänä, jolloin ratifioimisasiakirjat vaihdetaan.
Ellei kumpikaan Sopimuspuoli irtisano sopimusta vähintään kuusi kuukautta ennen mainitun viisivuotisen voimassaolokauden päättymistä, jää se edelleen voimaan yhdeksi vuodeksi ja niin joka kerta vielä toisen viisivuotiskauden kuluessa, ja voi tällöin kumpikin Sopimuspuoli irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä vähintään kuusi kuukautta ennen sopimuksen kulumassa olevan yksivuotisen voimassaolokauden päättymistä.
Kuitenkin jos irtisanominen tulee voimaan kesken pyyntikautta, sovelletaan sopimuksen määräyksiä mainitun pyyntikauden loppuun saakka.
Tehtiin Moskovassa 21 päivänä helmikuuta 1959 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.