30/1956

Asetus Asetus Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perussäännön voimaansaattamisesta.

Sitten kun eduskunta on 4 päivänä kesäkuuta 1956 antanut suostumuksensa Suomen liittymiseen YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöön ja sen perussääntö on Suomen puolesta 10 päivänä lokakuuta 1956 allekirjoitettu ja Suomen hyväksymiskirja on samana päivänä talletettu Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu perussääntö on voimassa niinkuin siitä on sovittu.

Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1956.

Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perussääntö

Hyväksytty Lontoossa 16 päivänä marraskuuta 1945 ja muutettu yleiskokouksen toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennessä, kuudennessa, seitsemännessä ja kahdeksannessa istunnossa.

Tähän perussääntöön osallistuneiden valtioiden hallitukset julistavat kansojensa nimessä,

että koska sodat syntyvät ihmismielissä, myös rauhan puolustus on rakennettava ihmismieliin;

että tietämättömyys toisten kansojen elämän muodoista on koko ihmiskunnan historian aikana ollut kansojen välisen epäluulon ja epäluottamuksen alkulähteenä, minkä johdosta niiden väliset erimielisyydet liian usein ovat vieneet sotaan;

että juuri päättyneen suuren ja kauhean sodan teki mahdolliseksi ihmisten arvon, tasa-arvoisuuden ja keskinäisen kunnioituksen demokraattisten ihanteiden kieltäminen ja taipumus korvata ne tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja hyväksikäyttäen rotujen ja ihmisten erilaisuuden opilla;

että ihmisarvo vaatii kulttuurin levittämistä ja ihmiskunnan kasvattamista oikeudenmukaisuuteen, vapauteen ja rauhaan, mikä pyhä velvollisuus kaikkien kansojen on täytettävä toisiaan auttaen;

että pelkästään hallitusten välisiin taloudellisiin ja poliittisiin sopimuksiin perustuva rauha ei voi saada osakseen kansojen yksimielistä, pysyvää ja vilpitöntä kannatusta;

ja että siitä syystä pysyvän rauhan on rakennuttava ihmiskunnan älyllisen ja siveellisen yhteenkuuluvaisuuden tunteen pohjalle.

Näistä syistä tämän perussäännön allekirjoittaneet valtiot, päättäen turvata kaikille täyden ja yhtäläisen mahdollisuuden kasvatukseen, objektiivisen totuuden vapaaseen etsintään sekä ajatusten ja tietojen vapaaseen vaihtoon, ottavat tehtäväkseen kehittää ja laajentaa kansojensa välisiä suhteita, jotta ne paremmin ymmärtäisivät toisiaan ja jotta ne saisivat tarkempia ja totuudenmukaisempia tietoja toistensa elintavoista.

Tässä tarkoituksessa ne perustavat tällä asiakirjalla Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede-, ja kulttuurijärjestön, jotta ne asteittain voisivat maailman kansojen yhteistyön avulla kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin aloilla saavuttaa ne kansainvälisen rauhan ja ihmiskunnan yhteisen hyvinvoinnin tavoitteet, joita silmällä pitäen Yhdistyneiden Kansakuntien järjestö on perustettu ja jotka sen peruskirjassa on julkilausuttu.

1 artikla
Päämäärät ja tehtävät

1. Järjestön tarkoituksena on myötävaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen edistämällä kansojen välistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla, jotta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa kaikille kansoille tunnustettujen oikeuden, lain, ihmisoikeuksien ja ihmisten perusvapauksien periaatteiden yleismaailmallinen kunnioitus voitaisiin rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta turvata.

2. Tämän toteuttamiseksi järjestö:

a) suosii kaikkia joukkotiedoitusvälineitä hyväksikäyttäen sitä työtä, joka edistää kansojen keskinäistä tuntemusta ja ymmärtämystä ja suosittelee tässä tarkoituksessa sellaisten kansainvälisten sopimusten solmimista, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi sanan tai kuvan välityksellä helpottamaan aatteiden vapaata vaihtoa;

b) antaa voimakasta virikettä kansanopetukselle ja kulttuurin levittämiselle:

ryhtymällä yhteistyöhön sitä toivovien jäsenvaltioiden kanssa auttaakseen niitä kehittämään opetustoimintaansa;

panemalla alulle kansojen välisen yhteistyön sen ihanteen asteittaiseksi toteuttamiseksi, joka pyrkii varaamaan kaikille, rotuun, sukupuoleen tai taloudellisiin taikka yhteiskunnallisiin eroavaisuuksiin katsomatta, yhtäläiset mahdollisuudet päästä osalliseksi kasvatuksesta;

ehdottamalla sellaisia kasvatusmenetelmiä, jotka parhaiten soveltuvat kaikkialla maailmassa valmistamaan lapsia vapaan ihmisen velvoituksiin;

c) auttaa ylläpitämään, lisäämään ja levittämään tietoja:

vaalimalla sen yleismaailmallisen sivistysperinnön säilyttämistä ja suojelemista, jonka kirjat, taideteokset sekä muut historialliset ja tieteelliset muistomerkit muodostavat, ja suosittelemalla asianomaisille kansoille tätä tarkoittavien kansainvälisten sopimusten solmimista;

kannustamalla kansojen välistä yhteistyötä kaikilla henkisen elämän aloilla, samoin kuin kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin piirissä toimivien henkilöiden sekä julkaisujen, taideteoksien, tutkimusvälineiden ja muun tietoaineiston vaihtoa;

helpottamalla sopivin kansainvälisin yhteistyötoimenpitein kaikkien kansojen mahdollisuuksia saada käyttöönsä eri maissa painettuja julkaisuja.

3. Pyrkien turvaamaan järjestön jäsenvaltioille niiden sivistysmuotojen ja kasvatusjärjestelmien riippumattomuuden, koskemattomuuden ja hedelmällisen erilaisuuden, järjestö ei saa puuttua asioihin, jotka olennaisesti kuuluvat jonkin jäsenvaltion sisäiseen toimivaltaan.

2 artikla
Jäsenyys

1. Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenillä on oikeus päästä Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön jäseneksi.

2. Ottaen huomioon tämän järjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön välisessä, tämän perussäännön 10 artiklan mukaisesti hyväksytyssä sopimuksessa edellytetyt ehdot, Yhdistyneisiin Kansakuntiin kuulumattomat valtiot voidaan hyväksyä järjestön jäseniksi toimeenpanevan neuvoston suosituksesta ja yleiskokouksen kahden kolmanneksen ääntenenemmistöllä.

3. Alueet tai alueryhmät, jotka eivät itse ole vastuussa kansainvälisistä suhteistaan, voidaan ottaa apujäseniksi yleiskokouksessa läsnäolevien ja äänestävien jäsenten kahden kolmanneksen ääntenenemmistöllä, anomuksesta, jonka tällaisen alueen tai alueryhmän puolesta tekee se jäsen tai viranomainen, joka on vastuussa niiden kansainvälisistä suhteista. Apujäsenen oikeuksien ja velvollisuuksien luonteen ja laajuuden vahvistaa yleiskokous.

4. Järjestön jäseniltä, joilta on pidätetty Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenyyden suomat oikeudet ja edut, on tämän järjestön esityksestä myös evättävä nyt kysymyksessä olevan järjestön jäsenille kuuluvat oikeudet ja edut.

5. Järjestön jäsenvaltiot lakkaavat ipso facto olemasta sen jäseniä, mikäli ne erotetaan Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöstä.

6. Jokainen järjestön jäsenvaltio tai apujäsen voi erota järjestöstä tekemällä irtisanomisilmoituksen pääjohtajalle. Eroaminen tulee voimaan tällaista irtisanomista seuraavan vuoden joulukuun 31 päivänä. Eroaminen ei vaikuta asianomaisen valtion järjestöä kohtaan eroamispäivänä voimassa oleviin taloudellisiin velvoituksiin. Apujäsenen irtisanomisen suorittaa sen puolesta se jäsenvaltio tai viranomainen, joka on vastuussa sen kansainvälisistä suhteista.

3 artikla
Elimet

Järjestö käsittää yleiskokouksen, toimeenpanevan neuvoston ja sihteeristön.

4 artikla
Yleiskokous

A. Kokoonpano

1. Yleiskokouksen muodostavat järjestön jäsenvaltioiden edustajat. Kunkin jäsenvaltion hallitus nimittää enintään 5 edustajaa, jotka se on valinnut neuvoteltuaan kansallisen toimikunnan kanssa, jos sellainen on olemassa, tai kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin alalla toimivien laitosten kanssa.

B. Tehtävät

2. Yleiskokous määrää järjestön suuntaviivat ja yleiset työperiaatteet. Se päättää toimeenpanevan neuvoston sille alistamista ohjelmista.

3. Yleiskokous kutsuu, milloin se pitää suotavana, laatimiensa sääntöjen mukaisesti valtioita koolle kansainvälisiin konferensseihin käsittelemään kasvatusta, tiedettä, kulttuuria ja tiedon levittämistä koskevia kysymyksiä; yleiskokous tai toimeenpaneva neuvosto voi kutsua tällaisten sääntöjen mukaisesti koolle konferensseja, jotka eivät ole valtioiden välisiä, käsittelemään samoja asioita.

4. Hyväksyessään jäsenvaltioille alistettavia ehdotuksia yleiskokouksen on tehtävä ero niille esitettävien suositusten ja niiden ratifioitaviksi esitettävien kansainvälisten yleissopimusten välillä. Edellisessä tapauksessa yksinkertainen äänten enemmistö riittää; jälkimmäisessä vaaditaan kahden kolmanneksen enemmistö. Kunkin jäsenvaltion on alistettava suositukset tai yleissopimukset asianomaisten viranomaistensa hyväksyttäviksi vuoden kuluessa sen yleiskokouksen istunnon päättymisestä lukien, jonka aikana ne hyväksyttiin.

5. 5 artiklan 5 c) kohdassa mainituin poikkeuksin yleiskokous antaa lausuntoja Yhdistyneiden Kansakuntien järjestölle sitä kiinnostaviin kysymyksiin liittyvistä kasvatusta, tiedettä ja kulttuuria koskevista näkökohdista, molempien järjestöjen asianomaisten elinten kesken sovittujen ehtojen ja menettelyjärjestyksen mukaisesti.

6. Yleiskokous vastaanottaa ja tarkastaa jäsenvaltioiden sille 8 artiklan mukaisesti määräajoin alistamat raportit.

7. Yleiskokous valitsee toimeenpanevan neuvoston jäsenet ja nimittää neuvoston ehdotuksesta pääjohtajan.

C. Äänestys

8. a) Kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni yleiskokouksessa. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä paitsi tapauksissa, joissa tämän perussäännön määräykset vaativat kahden kolmanneksen enemmistön. Enemmistöllä tarkoitetaan läsnäolevien ja äänestävien jäsenten enemmistöä.

b) Jäsenvaltio ei saa äänestää yleiskokouksessa, jos sen suorittamatta olevien maksuosuuksien kokonaismäärä ylittää kuluvalta ja sitä välittömästi edeltäneeltä kalenterivuodelta suoritettavien maksuosuuksien yhteenlasketun määrän.

c) Yleiskokous voi kuitenkin oikeuttaa tällaisen jäsenvaltion osallistumaan äänestyksiin, jos se toteaa, että maksujen suorittamatta jättäminen johtuu jäsenvaltion tahdosta riippumattomista olosuhteista.

D. Menettelyjärjestys

9. a) Yleiskokous kokoontuu varsinaiseen istuntoon joka toinen vuosi; se voi kokoontua ylimääräiseen istuntoon oman päätöksensä perusteella, toimeenpanevan neuvoston kutsusta tai jos vähintään kolmasosa jäsenvaltioista sitä pyytää.

b) Kussakin istunnossa yleiskokous määrää seuraavan varsinaisen istunnon kokoontumispaikan. Ylimääräisen istunnon kokoontumispaikan määrää yleiskokous, jos se on koollekutsuttu yleiskokouksen aloitteesta, muussa tapauksessa toimeenpaneva neuvosto.

10. Yleiskokous hyväksyy itse työjärjestyksensä ja valitsee jokaista istuntokautta varten puheenjohtajan ja muut toimihenkilöt.

11. Yleiskokous asettaa erityisiä ja teknillisiä valiokuntia sekä muita tehtäviensä suorittamista varten tarpeellisia apuelimiä.

12. Yleiskokouksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta yleisö voisi olla läsnä sen istunnoissa työjärjestyksen määräysten puitteissa.

E. Huomioitsijat

13. Yleiskokous voi kahden kolmanneksen enemmistön päätöksellä, toimeenpanevan neuvoston suosituksesta ja työjärjestyksensä puitteissa kutsua huomioitsijoiksi tiettyihin yleiskokouksen ja sen valiokuntien istuntoihin kansainvälisten järjestöjen edustajia, etenkin sellaisia, joita 9 artiklan 4. kohdassa on tarkoitettu.

14. Toimeenpanevan neuvoston hyväksyttyä kansainvälisten epävirallisten tai puolivirallisten järjestöjen huomioitsijoita koskevat järjestelyt 11 artiklan 4. kohdan mukaisesti, nämä järjestöt kutsutaan lähettämään huomioitsijoita yleiskokouksen ja sen valiokuntien istuntoihin.

5 artikla
Toimeenpaneva neuvosto

A. Kokoonpano

1. Toimenpanevaan neuvostoon kuuluu kaksikymmentäkaksi yleiskokouksen jäsenvaltioiden valtuutettujen piiristä valitsemaa jäsentä; kukin heistä edustaa sen valtion hallitusta, jonka kansalainen hän on. Yleiskokouksen puheenjohtajalla on toimensa perusteella neuvottelevan jäsenen paikka neuvostossa.

2. Toimeenpanevan neuvoston jäseniä valitessaan yleiskokouksen on pyrittävä saamaan siihen henkilöitä, jotka ovat perehtyneet taiteen, kirjallisuuden, tieteiden ja kasvatuksen aloihin ja ajatusten levittämiseen ja joilla on kokemusta ja riittävä kyky täyttää neuvostolle kuuluvat hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Yleiskokouksen on tällöin myös otettava huomioon kulttuurimuotojen erilaisuus sekä tasapuolinen maantieteellinen jakautuminen. Toimeenpanevassa neuvostossa ei koskaan saa olla samanaikaisesti enemmän kuin yksi saman jäsenvaltion kansalainen yleiskokouksen puheenjohtajaa lukuun ottamatta.

3. Toimeenpanevan neuvoston jäsenten toimikausi alkaa sen yleiskokouksen istunnon päättyessä, joka heidät on valinnut ja päättyy toisen tämän jälkeen pidetyn varsinaisen yleiskokouksen päättyessä. He ovat välittömästi uudelleen valittavissa toista toimikautta varten, mutta he eivät voi yhtäjaksoisesti toimia kahta toimikautta kauempaa. Puolet neuvoston jäsenistä on erovuorossa joka toinen vuosi.

4. Toimeenpanevan neuvoston jäsenen kuollessa tai erotessa määrää toimeenpaneva neuvosto seuraajaksi toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi hänen edustamansa maan hallituksen ehdottaman henkilön. Tämän hallituksen ja toimeenpanevan neuvoston on tällöin otettava huomioon tämän artiklan 2. kohtaan sisältyvät määräykset.

B. Tehtävät

5 a) Toimeenpaneva neuvosto valmistaa yleiskokouksen kokouksien istuntojen päiväjärjestyksen. Se tarkastaa järjestön toimintaohjelman sekä sitä vastaavan talousarvioehdotuksen, jotka pääjohtaja esittää 6 artiklan 3. kohdan mukaisesti sille, sekä alistaa nämä yleiskokouksen hyväksyttäviksi liittäen niihin sopiviksi katsomansa suositukset.

5 b) Toimeenpaneva neuvosto, joka toimii yleiskokouksen alaisena, on sille vastuussa tämän hyväksymän ohjelman täytäntöönpanosta. Yleiskokouksen päätösten mukaisesti ja ottaen huomioon kahden säännönmukaisen istuntokauden välisenä aikana tapahtuneet olosuhteitten muutokset, toimeenpanevan neuvoston on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta pääjohtaja tehokkaasti ja järkiperäisesti voisi panna ohjelman täytäntöön.

5 c) Yleiskokouksen kahden varsinaisen istuntokauden välisenä aikana voi neuvosto antaa Yhdistyneille Kansakunnille lausuntoja, kuten 4 artiklan 5. kohdassa sanotaan, edellyttäen että yleiskokous on periaatteellisesti käsitellyt kysymystä, josta lausuntoa pyydetään tai että ratkaisuehdotus perustuu yleiskokouksen tekemiin päätöksiin.

6. Toimeenpaneva neuvosto suosittelee yleiskokoukselle uusien jäsenten ottamista järjestöön.

7. Toimeenpaneva neuvosto laatii työjärjestyksensä yleiskokouksen päätösten puitteissa. Neuvosto valitsee toimihenkilönsä keskuudestaan.

8. Toimeenpaneva neuvosto kokoontuu varsinaiseen istuntoon vähintään kahdesti vuodessa. Se voi kokoontua ylimääräiseen istuntoon puheenjohtajan kutsusta, joko tämän aloitteesta tai neuvoston kuuden jäsenen pyynnöstä.

9. Toimeenpanevan neuvoston puheenjohtaja esittää neuvoston puolesta jokaisessa yleiskokouksen varsinaisessa istunnossa huomautuksin tai huomautuksitta järjestön toimintakertomuksen, joka pääjohtajan 6 artiklan 3. b) kohdan määräysten mukaisesti on laadittava.

10. Toimeenpanevan neuvoston on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin neuvotellakseen sen toimialaan kuuluvista kysymyksistä kiinnostuneiden kansainvälisten järjestöjen edustajien tai yksityisten asiantuntijoiden kanssa.

11. Yleiskokouksen istuntojen välisenä aikana voi toimeenpaneva neuvosto pyytää lausuntoja Kansainväliseltä tuomioistuimelta järjestön toimialaan kuuluvista oikeudellisista kysymyksistä.

12. Vaikka toimeenpanevan neuvoston jäsenet ovat hallitustensa edustajia, he käyttävät yleiskokouksen heille antamia valtuuksia koko yleiskokouksen nimessä.

C. Väliaikaiset määräykset

13. Kahdeksannen yleiskokouksen kokoontuessa toimivan toimeenpanevan neuvoston jäsenten toimiaika päättyy tämän istuntokauden lopussa. Samassa istunnossa valitaan tämän artiklan määräysten mukaisesti toimeenpanevaan neuvostoon kaksikymmentäkaksi jäsentä, joista yhdentoista arvalla määrätyn jäsenen toimiaika päättyy yhdeksännen yleiskokouksen istuntokauden lopussa. Tämän jälkeen valitaan kussakin yleiskokouksen varsinaisessa istunnossa yksitoista jäsentä.

6 artikla
Sihteeristö

1. Sihteeristön muodostavat pääjohtaja ja tarpeellinen henkilökunta.

2. Pääjohtajan ehdottaa toimeenpaneva neuvosto ja nimittää yleiskokous kuuden vuoden ajaksi yleiskokouksen hyväksymin ehdoin. Hänen nimityksensä on uudistettavissa. Pääjohtaja on järjestön ylin toimihenkilö.

3. a) Pääjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hänen määräämänsä sijainen osallistuu ilman äänioikeutta kaikkiin yleiskokouksen, toimeenpanevan neuvoston ja järjestön toimikuntien kokouksiin. Hän tekee ehdotuksia, mihin toimenpiteisiin yleiskokouksen ja neuvoston olisi ryhdyttävä ja laatii neuvoston käsiteltäväksi ehdotuksen järjestön työohjelmaksi liittäen siihen vastaavan talousarvioehdotuksen.

b) Pääjohtaja laatii ja tiedottaa jäsenvaltioille ja toimeenpanevalle neuvostolle määräaikaisen kertomuksen järjestön toiminnasta. Yleiskokous vahvistaa ne ajanjaksot, joita näissä kertomuksissa on käsiteltävä.

4. Pääjohtaja nimittää sihteeristön henkilökunnan sitä koskevan yleiskokouksen hyväksyttäväksi alistettavan ohjesäännön mukaisesti. Henkilökunta on otettava toimeensa niin laajalta maantieteelliseltä pohjalta kuin mahdollista samalla kiinnittäen huomiota mahdollisimman suuren luotettavuuden, työtehon ja teknillisen pätevyyden vaatimuksen tärkeyteen.

5. Pääjohtajan ja henkilökunnan tehtävät ovat yksinomaan kansainvälistä laatua. Tehtäviensä suorittamisessa he eivät saa pyytää tai vastaanottaa ohjeita miltään hallitukselta tai muulta järjestön ulkopuolelta olevalta viranomaiselta. Heidän on pidätyttävä kaikista teoista, jotka voisivat vaikuttaa vahingollisesti heidän asemaansa kansainvälisinä virkamiehinä. Kaikki järjestön jäsenvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan pääjohtajan ja henkilökunnan tehtävien kansainvälistä luonnetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa heihin heidän tehtäviensä täyttämisessä.

6. Mikään tämän artiklan määräyksistä älköön estäkö järjestöä tekemästä Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön piirissä erityisiä sopimuksia, jotka koskevat yhteisten elinten muodostamista ja yhteisen henkilökunnan käyttämistä sekä henkilökunnan keskinäistä vaihtoa.

7 artikla
Kansalliset yhteistoimintaelimet

1. Kukin jäsenvaltio ryhtyy erityisasemansa mukaisiin toimenpiteisiin liittääkseen tärkeimmät kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin alaan kuuluvia kysymyksiä harrastavat kansalliset yhteisöt järjestön työhön, ensi sijassa perustamalla kansallisen toimikunnan, jossa hallitus ja sanotut yhteisöt ovat edustettuina.

2. Kansalliset toimikunnat tai kansalliset yhteistoimintaelimet maissa, joissa niitä on, toimivat asianomaisten yleiskokousvaltuuskuntien ja hallituksensa neuvovina eliminä kaikissa järjestöä kiinnostavissa kysymyksissä sekä yhteistoimintaelimenä kaikissa järjestöä koskevissa asioissa.

3. Järjestö voi jäsenvaltion pyynnöstä valtuuttaa joko väliaikaisesti tai pysyvästi jonkun sihteeristönsä jäsenen toimimaan sanotun valtion kansallisessa toimikunnassa auttaakseen sitä sen työssä.

8 artikla
Jäsenvaltioiden kertomukset

Kunkin jäsenvaltion on määräajoin esitettävä järjestölle yleiskokouksen määräämällä tavalla kertomus kasvatuksellista ja tieteellistä toimintaa sekä kulttuurielämää kuin myös näillä aloilla toimivia laitoksia koskevista laeistaan, ohjesäännöistään ja tilastoistaan sekä 4 artiklan 4. kohdan tarkoittamiin suosituksiin ja yleissopimuksiin perustuvista toimenpiteistään.

9 artikla
Talousarvio

1. Järjestö huolehtii itse talousarviostaan.

2. Yleiskokous hyväksyy lopullisesti talousarvion ja määrää jokaisen jäsenvaltion rahassa suoritettavan osuuden huomioon ottaen Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa tämän perussäännön 10 artiklan mukaisesti tästä kysymyksestä tehtävän sopimuksen mahdolliset määräykset.

3. Pääjohtaja voi toimeenpanevan neuvoston suostumuksella vastaanottaa lahjoituksia, erityisjälkisäädöksiä ja avustuksia hallituksilta, julkisilta ja yksityisiltä laitoksilta, yhdistyksiltä sekä yksityisiltä henkilöiltä.

10 artikla
Suhteet Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöön

Järjestö on saatettava mahdollisimman pian Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön yhteyteen, yhtenä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 57 artiklan tarkoittamana erityisjärjestönä. Suhteet Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöön on järjestettävä tämän järjestön peruskirjan 63 artiklan mukaisesti tehtävällä sopimuksella, joka on alistettava nyt kysymyksessä olevan järjestön yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Sopimuksen on tarjottava keinot tehokkaan yhteistoiminnan luomiseksi molempien järjestöjen kesken niiden yhteisten tarkoitusperien toteuttamiseksi. Sopimuksessa on myös tunnustettava nyt kysymyksessä olevan järjestön riippumattomuus sen oman toimivallan rajoissa sellaisena kuin se tässä perussäännössä on määritelty. Tämä sopimus voi erityisesti sisältää määräyksiä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen oikeudesta hyväksyä järjestön talousarvio sekä päättää sen toiminnan rahoittamisesta.

11 artikla
Suhteet muihin kansainvälisiin erityisjärjestöihin ja -laitoksiin

1. Järjestö voi olla yhteistoiminnassa muiden valtioiden välisten erityisjärjestöjen ja -laitosten kanssa, joiden tehtävät ja toiminta ovat sopusoinnussa järjestön tarkoitusperien kanssa. Tässä tarkoituksessa pääjohtaja voi toimeenpanevan neuvoston puolesta solmia kiinteät suhteet näihin järjestöihin ja laitoksiin, sekä asettaa sellaisia sekatoimikuntia, joita pidetään tarpeellisina tehokkaan yhteistoiminnan turvaamiseksi. Jokainen mainittujen järjestöjen tai laitosten kanssa tehty sopimus on alistettava toimeenpanevan neuvoston hyväksyttäväksi.

2. Milloin tahansa järjestön yleiskokous ja minkä tahansa muun samalla alalla toimivan ja samoja pyrkimyksiä noudattavan valtioiden välisen erityisjärjestön tai -laitoksen asianomaiset viranomaiset pitävät suotavana siirtää asianomaisen erityisjärjestön tai -laitoksen varat ja tehtävät järjestölle, pääjohtaja voi yleiskokouksen suostumuksella tehdä tässä tarkoituksessa kumpaakin osapuolta tyydyttäviä tarpeellisia sopimuksia.

3. Järjestö voi sopia muiden valtioidenvälisten järjestöjen kanssa asianomaisista toimenpiteistä vastavuoroisen edustuksen järjestämiseksi kokouksiin.

4. Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö voi ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin neuvontatoiminnan helpottamiseksi sekä yhteistoiminnan järjestämiseksi sellaisten yksityisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka käsittelevät sen toimialaan kuuluvia kysymyksiä. Se voi kehoittaa niitä suorittamaan tiettyjä niiden toimialaan kuuluvia erityistehtäviä. Tämä yhteistoiminta voi myös saada sellaisen muodon, että sanottujen järjestöjen edustajat osallistuvat sopivissa tilaisuuksissa yleiskokouksen asettamien neuvovien valiokuntien työhön.

12 artikla
Järjestön oikeudellinen asema

Yhdistyneiden Kansakuntien järjestön peruskirjan 104 ja 105 artiklan määräyksiä tämän järjestön oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista on sovellettava myös nyt kysymyksessä olevaan järjestöön.

13 artikla
Muutokset

1. Ehdotukset muutoksiksi tähän perussääntöön tulevat voimaan yleiskokouksen hyväksyttyä ne kahden kolmanneksen enemmistöllä; kuitenkin siten, että ehdotuksiin, jotka merkitsevät perustavaa laatua olevia muutoksia järjestön tarkoitusperiin tai uusia velvoituksia jäsenvaltioille, vaaditaan senjälkeen lisäksi jäsenvaltioiden kahden kolmasosan hyväksyminen ennen kun ne voivat tulla voimaan. Pääjohtajan on tiedoitettava muutosehdotusten sanamuoto jäsenvaltioille vähintäin kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä yleiskokouksessa.

2. Yleiskokous voi hyväksyä kahden kolmanneksen enemmistöllä tämän artiklan soveltamista koskevan ohjesäännön.

14 artikla
Tulkinta

1. Tämän perussäännön englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

2. Kaikki tämän perussäännön tulkintaa koskevat kysymykset tai erimielisyydet on alistettava Kansainvälisen tuomioistuimen tai jonkin välitystuomioistuimen ratkaistaviksi, sen mukaan kuin yleiskokous työjärjestyksensä mukaan päättää.

15 artikla
Voimaantulo

1. Tämä perussääntö on hyväksyttävä tullakseen voimaan. Hyväksymisasiakirjat on talletettava Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen huostaan.

2. Tämä perussääntö on talletettava Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen arkistoon, jossa se voidaan allekirjoittaa. Allekirjoittaminen voi tapahtua ennen hyväksymisasiakirjan tallettamista tai sen jälkeen. Hyväksyminen ei ole pätevä ilman edelläkäypää tai sitä seuraavaa allekirjoittamista.

3. Tämä perussääntö tulee voimaan, kun kaksikymmentä sen allekirjoittajavaltiota on sen hyväksynyt. Myöhemmät hyväksymiset tulevat voimaan välittömästi.

4. Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitus ilmoittaa kaikille Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenille kaikkien hyväksymisasiakirjain vastaanotosta ja päivämäärästä, jolloin perussääntö tulee voimaan edellisen kohdan mukaisesti.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, tähän asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän perussäännön englannin- ja ranskankielisenä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Tehty Lontoossa 16 päivänä marraskuuta 1945 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, josta Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitus toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkien jäsenvaltioiden hallituksille.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.