8/1950

1 artikla

Maailman ilmatieteellinen järjestö (jota jäljempänä nimitetään Järjestöksi) perustetaan tällä yleissopimuksella.

2 artiklaTarkoitusperät

Järjestön tarkoituksena on:

a) helpottaa yleismaailmallista yhteistyötä asemaverkostojen luomiseksi ilmatieteellisten tai muiden geofyysisten ilmatieteeseen liittyvien havaintojen tekemistä varten sekä edistää sellaisten ilmatieteellisten keskusasemien perustamista ja ylläpitämistä, joille on uskottu ilmatieteellisten palvelujen hoitaminen;

b) edistää järjestelmien luomista ja ylläpitämistä säätietojen nopeaksi vaihtamiseksi;

c) edistää ilmatieteellisten havaintojen standardisoimista sekä varmistaa havaintojen ja tilastollisten tietojen yhdenmukainen julkaiseminen;

d) edistää ilmatieteen hyväksikäyttöä ilmailussa, merenkulussa, maanviljelyksessä ja muilla inhimillisen toiminnan aloilla;

e) edistää ilmatieteellistä tutkimusta ja koulutusta sekä myötävaikuttaa kansainvälisten näkökohtien yhtenäistämiseen näillä aloilla.

3 artiklaJäsenet

Järjestön jäseniksi voi tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti tulla:

a) jokainen tämän yleissopimuksen I liitteessä mainittu valtio, joka oli edustettuna Washingtonissa, D. C., 22 päivänä syyskuuta 1947 kokoontuneessa Kansainvälisen ilmatieteellisen järjestön johtajien konferenssissa ja joka allekirjoittaa tämän yleissopimuksen sekä ratifioi sen 32 artiklan mukaisesti, tahi joka yhtyy siihen 33 artiklan mukaisesti;

b) jokainen Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen, jolla on ilmatieteellinen laitos, yhtymällä tähän yleissopimukseen 33 artiklan mukaisesti;

c) jokainen valtio, jolla, itse täysin vastaten kansainvälisten suhteidensa hoitamisesta, on oma ilmatieteellinen laitoksensa ja joka, olematta mainittu tämän yleissopimuksen I liitteessä ja olematta Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen, tekee jäseneksipääsypyynnön Järjestön sihteeristölle ja yhtyy tähän yleissopimukseen 33 artiklan mukaisesti, sitten kun kahden kolmanneksen enemmistö tämän artiklan a)-, b)- ja c)-kohdissa mainituista Järjestön jäsenistä on pyynnön kysynyt;

d) jokainen tämän yleissopimuksen II liitteessä mainittu alue tai alueryhmä, jolla on oma ilmatieteellinen laitoksensa ja johon tätä yleissopimusta soveltaa 34 artiklan a)-kohdan mukaisesti tähän kuuluvassa I liitteessä nimetty yksi tai useampi valtio, joka on vastuussa sen kansainvälisten suhteiden hoitamisesta ja joka oli edustettuna Washingtonissa, D. C., 22 päivänä syyskuuta 1947 kokoontuneessa Kansainvälisen ilmatieteellisen järjestön johtajien konferenssissa;

e) jokainen tämän yleissopimuksen II liitteessä mainitsematon alue tai alueryhmä, jolla on oma ilmatieteellinen laitoksensa, mutta joka ei itse ole vastuussa kansainvälisten suhteidensa hoitamisesta, milloin siihen tätä yleissopimusta sovelletaan 34 artiklan b)-kohdan mukaisesti, edellyttäen, että jäseneksipääsypyynnön tekee sellainen jäsen, joka itse vastaa kansainvälisten suhteidensa hoitamisesta, ja että pyynnön hyväksyy kahden kolmanneksen enemmistö tämän artiklan a)-, b)- ja c)-kohdassa mainituista jäsenistä;

f) jokainen huoltohallintoalue tai huoltohallintoalueryhmä, jolla on oma ilmatieteellinen laitoksensa ja jonka hallintoa Yhdistyneet Kansakunnat hoitavat, milloin Yhdistyneet Kansakunnat tätä yleissopimusta siihen soveltavat 34 artiklan mukaisesti.

Pyydettäessä päästä Järjestön jäseniksi on aina mainittava, minkä tämän artiklan kohdan perusteella jäsenyyttä pyydetään.

4 artikla

a) Järjestö käsittää:

1) Maailman ilmatieteellisen kongressin (jota jäljempänä nimitetään kongressiksi);

2) toimeenpanevan valiokunnan;

3) alueelliset ilmatieteelliset yhteisöt (joita jäljempänä nimitetään alueyhteisöiksi);

4) teknilliset toimikunnat;

5) sihteeristön.

b) Järjestöllä on presidentti ja kaksi varapresidenttiä, jotka samalla ovat kongressin ja toimeenpanevan valiokunnan puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina.

5 artikla

a) Vaalikelpoisia Järjestön presidentin ja varapresidenttien, alueyhteisöjen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien toimiin sekä tämän yleissopimuksen 13 artiklan c)-kohdan määräysten mukaisesti toimeenpanevan valiokunnan jäseniksi ovat ainoastaan Järjestön jäsenten ilmatieteellisten laitosten johtajat.

b) Suorittaessaan tehtäviään Järjestön toimihenkilöiden ja toimeenpanevan valiokunnan jäsenten katsotaan olevan Järjestön edustajia eikä Järjestön yksityisten jäsenten edustajia.

6 artiklaKokoonpano

a) Kongressi on Järjestön korkein elin ja sen muodostavat jäsenten edustajat. Kukin jäsen määrää yhden edustajistaan, jonka tulisi olla sen ilmatieteellisen laitoksen johtaja, pääedustajakseen.

b) Mahdollisimman suuren teknillisen edustuksen aikaansaamiseksi presidentti voi kutsua kenen tahansa ilmatieteellisen laitoksen johtajan tai muun henkilön olemaan läsnä ja osallistumaan keskusteluihin kongressissa.

7 artiklaTehtävät

Kongressin tehtävänä on:

a) laatia tämän yleissopimuksen määräysten mukaiset yleiset ohjesäännöt, jotka määrittelevät Järjestön eri elinten järjestysmuodon ja tehtävät;

b) laatia oma toimintajärjestyksensä;

c) valita Järjestölle presidentti ja varapresidentit sekä muut toimeenpanevan valiokunnan jäsenet tämän yleissopimuksen 10 artiklan a) 4)-kohdan määräysten mukaisesti; alueyhteisöjen ja teknillisten toimikuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitaan kuitenkin tämän yleissopimuksen 18 artiklan e)-kohdan ja vastaavasti 19 artiklan c)-kohdan määräysten mukaisesti;

d) hyväksyä ilmatieteellistä toimintaa ja menettelytapoja koskevia teknillisiä ohjesääntöjä;

e) määritellä yleiset toimintaperiaatteet tämän yleissopimuksen 2 artiklassa mainittujen Järjestön tarkoitusperien saavuttamiseksi;

f) antaa suosituksia jäsenille Järjestön toimialaan kuuluvissa asioissa;

g) siirtää kullekin Järjestön elimelle jokainen asia, joka tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti kuuluu asianomaisen elimen toimivaltaan;

h) tutkia toimeenpanevan valiokunnan kertomukset ja sen toimintaa sekä ryhtyä niiden johdosta kaikkiin hyväksi katsomiinsa toimenpiteisiin;

i) perustaa alueyhteisöjä 18 artiklan määräysten mukaisesti; määritellä niiden maantieteelliset rajat; yhdenmukaistaa niiden toiminta ja tutkia niiden antamat suositukset;

j) perustaa teknillisiä toimikuntia 19 artiklan määräysten mukaisesti; määritellä niiden tehtävät; yhdenmukaistaa niiden toiminta ja tutkia niiden antamat suositukset;

k) määrätä Järjestön sihteeristön sijaintipaikasta;

l) ryhtyä kaikkiin muihin asianmukaisiin toimiin Järjestön tarkoitusperien edistämiseksi.

8 artiklaKongressin päätösten täytäntöönpano

a) Jäsenten tulee tehdä kaikki voitavansa kongressin päätösten täytäntöönpanemiseksi;

b) jos kuitenkin joku jäsen havaitsee mahdottomaksi panna täytäntöön jotakin kongressin tekemän teknillisluonteisen päätöksen määräystä, tämän jäsenen tulee ilmoittaa Järjestön pääsihteerille, onko sen kyvyttömyys tilapäinen vai lopullinen sekä mitkä ovat syyt siihen.

9 artiklaKokoukset

Kongressin kokoontumisesta, joka tapahtuu enintään neljän vuoden väliajoin, päättää kongressi tai toimeenpaneva valiokunta.

10 artiklaÄänestys

a) Kullakin jäsenellä on yksi ääni kongressin päätöksiä tehtäessä; kuitenkin ainoastaan jäsenillä, jotka ovat tämän yleissopimuksen 3 artiklan a)-, b)- ja c)-kohdissa mainittuja valtioita (joita jäljempänä nimitetään jäsenvaltioiksi), on oikeus osallistua äänestyksiin seuraavista asioista:

1) tämän yleissopimuksen muuttamisesta tai tulkitsemisesta tahi uutta yleissopimusta koskevista ehdotuksista;

2) Järjestön jäsenyydestä;

3) suhteista Yhdistyneihin Kansakuntiin ja muihin hallitusten keskisiin järjestöihin;

4) Järjestön presidentin ja varapresidenttien sekä muiden toimeenpanevan valiokunnan jäsenten paitsi alueyhteisöjen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien vaalista.

b) Kongressin päätökset tehdään kahden kolmanneksen enemmistöllä puolesta ja vastaan annetuista äänistä, paitsi mikäli on kysymys Järjestön toimihenkilöiden vaalista, joka ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä annetuista äänistä. Tämän kohdan määräykset eivät kuitenkaan koske päätöksiä, jotka tehdään tämän yleissopimuksen 3, 25, 26 ja 28 artiklan nojalla.

11 artiklaPäätösvaltaisuus

Järjestön jäsenten enemmistön tulee olla läsnä, jotta kongressi olisi päätösvaltainen. Niissä kongressin kokouksissa, joissa päätös tehdään 10 artiklan a)-kohdassa mainituista asioista, tulee jäsenvaltioiden enemmistön olla läsnä, jotta päätös voidaan tehdä.

12 artiklaKongressin ensimmäinen kokous

Kongressin ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle Kansainvälisen ilmatieteellisen järjestön kansainvälisen ilmatieteellisen komitean presidentti niin pian kuin mahdollista tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen.

13 artiklaKokoonpano

Toimeenpanevan valiokunnan muodostavat:

a) Järjestön presidentti ja varapresidentit;

b) alueyhteisöjen puheenjohtajat tai näiden estyessä heidän yleisissä ohjesäännöissä edellytetyt varamiehensä;

c) yhtä moni Järjestön jäsenten ilmatieteellisten laitosten johtaja tai heidän varamiehensä, kuin on alueita, ottaen huomioon, että toimeenpanevan valiokunnan jäsenistä enintään kolmannes, Järjestön presidentti ja varapresidentit mukaanluettuina, saa olla samalta alueelta.

14 artiklaTehtävät

Toimeenpaneva valiokunta on kongressin toimeenpaneva elin, ja sen tehtävänä on:

a) valvoa kongressin päätösten täytäntöönpanoa;

b) päättää teknillisten toimikuntien suosituksista kiireellisissä asioissa, jotka vaativat teknillisiä järjestelyä, edellyttäen, että kullekin alueyhteisölle on annettu tilaisuus lausua asiasta hyväksymisensä tai hylkäämisensä ennenkuin toimeenpaneva valiokunta siitä päättää;

c) antaa teknillisiä tietoja, neuvontaa ja kaikkea mahdollista apua ilmatieteen alalla;

d) tutkia kaikkia kansainväliseen ilmatieteeseen ja ilmatieteellisten laitosten toimintaan liittyviä kysymyksiä sekä antaa niistä suosituksia;

e) valmistaa kongressin päiväjärjestys sekä ohjata alueyhteisöjä ja teknillisiä toimikuntia näiden laatiessa omia työohjelmiaan;

f) esittää kertomus toiminnastaan jokaiselle kongressin kokoukselle;

g) hoitaa Järjestön raha-asioita tämän yleissopimuksen XI osan määräysten mukaisesti;

h) huolehtia kaikista niistä muista tehtävistä, jotka kongressin päätösten tai tämän yleissopimuksen nojalla sille on uskottu.

15 artiklaKokoukset

Toimeenpaneva valiokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Kokouksen ajan ja paikan määrää Järjestön presidentti ottaen huomioon muiden valiokunnan jäsenten mielipiteen.

16 artiklaÄänestys

Toimeenpanevan valiokunnan päätökset tehdään kahden kolmanneksen enemmistöllä puolesta ja vastaan annetuista äänistä. Kullakin toimeenpanevan valiokunnan jäsenellä on vain yksi ääni siitä riippumatta, onko hänen jäsenyydellään yksi vai useampi peruste.

17 artiklaPäätösvaltaisuus

Toimeenpaneva valiokunta on päätösvaltainen kun enemmistö sen jäsenistä on läsnä.

18 artikla

a) Alueyhteisöt muodostuvat Järjestön jäsenistä, joiden asemaverkostot joko kokonaan tai osaksi kuuluvat samaan maantieteelliseen alueeseen.

b) Järjestön jäsenillä on oikeus osallistua sellaistenkin alueyhteisöjen kokouksiin, joihin ne itse eivät kuulu; ottaa osaa keskusteluihin; esittää mielipiteensä niiden omaa ilmatieteellistä laitosta koskevista kysymyksistä; mutta sellaisella jäsenellä ei ole oikeutta osallistua äänestyksiin.

c) Alueyhteisöt kokoontuvat tarpeen vaatiessa. Kokouksen ajan ja paikan määräävät alueyhteisöjen puheenjohtajat Järjestön presidentin suostumuksella.

d) Alueyhteisöjen tehtävänä on:

I) edistää kukin omalla alueellaan kongressin ja toimeenpanevan valiokunnan päätösten täytäntöönpanoa;

II) tutkia jokaista toimeenpanevan valiokunnan niille käsiteltäväksi esittämää kysymystä;

III) käsitellä yleisiä ilmatieteeseen liittyviä asioita ja yhdenmukaistaa kukin omalla alueellaan ilmatieteelliset ja niihin liittyvät toiminnat;

IV) antaa suosituksia kongressille ja toimeenpanevalle valiokunnalle Järjestön toimialaan kuuluvissa asioissa;

V) suorittaa kaikki muut kongressin niille ehkä uskomat tehtävät.

e) Kukin alueyhteisö valitsee itse puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa.

19 artikla

a) Kongressi voi perustaa teknillisistä asiantuntijoista kokoonpantuja toimikuntia tutkimaan ja antamaan suosituksia kongressille ja toimeenpanevalle valiokunnalle kaikista Järjestön toimialaan kuuluvista kysymyksistä.

b) Järjestön jäsenillä on oikeus olla edustettuina teknillisissä toimikunnissa.

c) Kukin teknillinen toimikunta valitsee itse puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa.

d) Teknillisten toimikuntien puheenjohtajat saavat olla läsnä ilman äänioikeutta kongressin ja toimeenpanevan valtiokunnan kokouksissa.

20 artikla

Järjestön pysyvään sihteeristöön kuuluu pääsihteeri sekä Järjestön toiminnalle tarpeellinen teknillinen ja hallinnollinen henkilökunta.

21 artikla

a) Pääsihteerin nimittää kongressi hyväksymillään toimiehdoilla.

b) Sihteeristön henkilökunnan nimittää pääsihteeri toimeenpanevan valiokunnan suostumuksella kongressin säätämien ohjesääntöjen määräysten mukaisesti.

22 artikla

a) Pääsihteeri on Järjestön presidentille vastuussa sihteeristön teknillisestä ja hallinnollisesta toiminnasta.

b) Suorittaessaan tehtäviään pääsihteeri ja muu henkilökunta eivät saa pyytää eivätkä vastaanottaa ohjeita Järjestön ulkopuolelta. Heidän tulee pidättyä kaikesta sellaisesta toiminnasta mikä ei ole sopusoinnussa heidän asemansa kanssa kansainvälisinä toimihenkilöinä. Kunkin Järjestön jäsenen tulee puolestaan kunnioittaa pääsihteerin ja muun henkilökunnan tehtävien yksinomaan kansainvälistä luonnetta ja pidättyä vaikuttamasta heihin heidän suorittaessaan Järjestön antamia tehtäviä.

23 artikla

a) Kongressi määrää Järjestön menojen ylärajan pääsihteerin laatimaan ja toimeenpanevan valiokunnan suosittaman arvioinnin perusteella.

b) Kongressi antaa toimeenpanevalle valiokunnalle tarpeelliset valtuudet hyväksyä Järjestön vuotuiset menot Kongressin määräämissä puitteissa.

24 artikla

Järjestön menot jaetaan Järjestön jäsenten kesken kongressin määräämien suhdelukujen mukaan.

25 artikla

Järjestö saatetaan suhteisiin Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 57 artiklan mukaisessa järjestyksessä edellyttäen, että Järjestön jäsenvaltiot hyväksyvät sopimusehdot kahden kolmanneksen enemmistöllä.

26 artikla

a) Järjestö luo tehokkaat suhteet muihin hallitusten keskisiin järjestöihin ja on läheisessä yhteistyössä niiden kanssa aina kun se katsoo sen tarpeelliseksi. Toimeenpaneva valiokunta tekee kaikki muodolliset sopimukset tällaisten järjestöjen kanssa edellyttäen, että kaksi kolmannesta jäsenvaltioista ne hyväksyy.

b) Järjestö voi tarkoitusperiensä mukaisesti ryhtyä hyväksi katsomiinsa toimiin neuvottelujen ja yhteistyön aikaansaamiseksi sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka eivät ole hallitusten keskisiä, ja asianomaisten hallitusten suostumuksella kansallisten järjestöjen kanssa, olivatpa ne virallisia tai ei.

c) Edellyttäen, että kaksi kolmannesta jäsenvaltioista antaa siihen suostumuksensa, Järjestö voi vastaanottaa miltä tahansa kansainväliseltä järjestöltä tai yhteisöltä, jonka tarkoitusperät ja toiminta kuuluvat Järjestön toimialaan, ne tehtävät, varat ja velvoitukset, jotka voidaan Järjestölle siirtää kansainvälisellä sopimuksella tai kysymyksessäolevan järjestön asianomaisten virallisten elinten kanssa tehtävällä keskinäisellä sopimuksella.

27 artikla

a) Järjestöllä on kunkin jäsenen alueella sellainen oikeudellinen asema, mikä on välttämätön Järjestön tarkoitusperien täyttämiseksi ja sen toiminnan harjoittamiseksi.

b) I) Järjestöllä on jokaisen tämän yleissopimuksen tarkoittaman jäsenen alueella ne erioikeudet ja vapautukset, jotka ovat välttämättömiä Järjestön tarkoitusperien saavuttamiseksi ja sen toiminnan harjoittamiseksi.

b) II) Järjestön jäsenten edustajilla ja sen toimihenkilöillä on vastaavasti sellaiset erioikeudet ja vapautukset, jotka heille ovat välttämättömiä Järjestön antamien tehtävien itsenäiseksi suorittamiseksi.

c) Edellämainitut oikeudellinen asema, erioikeudet ja vapautukset määritellään eri sopimuksella, jonka Järjestö valmistaa neuvoteltuaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin kanssa ja jonka jäsenvaltiot tekevät.

28 artikla

a) Pääsihteeri tiedottaa jokaisesta tämän yleissopimuksen muutosehdotuksesta Järjestön jäsenille vähintään kuusi kuukautta ennen sen esittämistä kongressin käsiteltäväksi.

b) Jokainen tämän yleissopimuksen muutos, joka sisältää uusia velvoituksia Järjestön jäsenille, on kongressin hyväksyttävä tämän yleissopimuksen 10 artiklan määräysten mukaisesti kahden kolmanneksen enemmistöllä, ja se tulee voimaan jokaiseen muutoksen hyväksyneeseen jäseneen nähden sitten, kun kaksi kolmannesta jäsenvaltioista on sen hyväksynyt, ja sen jälkeen muihin jäseniin nähden, sitä mukaa kuin ne sen hyväksyvät. Muutokset tulevat voimaan sellaiseen jäseneen nähden, joka itse ei ole vastuussa kansainvälisten suhteidensa hoitamisesta, silloin kun se jäsen, joka vastaa sen kansainvälisten suhteiden hoitamisesta, on ne hyväksynyt tämän puolesta.

c) Muut muutokset tulevat voimaan sitten, kun kaksi kolmannesta jäsenvaltioista on ne hyväksynyt.

29 artikla

Jokainen kysymys tai erimielisyys, joka tarkoittaa tämän yleissopimuksen tulkitsemista tai soveltamista ja josta ei ole voitu sopia neuvottelutietä tai kongressissa, alistetaan itsenäisen välimiestuomarin ratkaistavaksi, jonka Kansainvälisen tuomioistuimen presidentti nimittää, elleivät asianomaiset riitapuolet sovi jostakin muusta ratkaisutavasta.

30 artikla

a) Jokainen jäsen voi erota Järjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti kaksitoista kuukautta aikaisemmin Järjestön pääsihteerille, joka heti tiedottaa asiasta kaikille Järjestön jäsenille.

b) Jokainen Järjestön jäsen, joka ei ole vastuussa kansainvälisten suhteidensa hoitamisesta, voidaan poistaa Järjestöstä, kun se jäsen tai muu viranomainen, joka on vastuussa sen kansainvälisten suhteiden hoitamisesta, ilmoittaa siitä kirjallisesti kaksitoista kuukautta aikaisemmin Järjestön pääsihteerille, joka heti tiedottaa asiasta kaikille Järjestön jäsenille.

31 artikla

Jos jäsen laiminlyö rahallisten velvoitustensa suorittamisen Järjestölle tai muuten jättää täyttämättä tämän yleissopimuksen antamia velvoituksia, kongressi voi päätöksellään pidättää sen niiden oikeuksien ja erioikeuksien käyttämisestä, jotka jäsenelle johtuvat sen jäsenyydestä Järjestössä, kunnes jäsen on täyttänyt rahalliset tai muut velvoituksensa.

32 artikla

Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tämä yleissopimus ja talletettava ratifioimisasiakirjat Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan, joka tiedottaa jokaisen tallettamisajan kaikille allekirjoittajavaltioille ja niille valtioille, jotka ovat tähän yleissopimukseen yhtyneet.

33 artikla

Yhtyminen tähän yleissopimukseen suoritetaan 3 artiklan määräysten mukaisesti tallettamalla Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan yhtymiskirja, ja se tulee voimaan sinä päivänä, jolloin Amerikan Yhdysvaltojen hallitus on vastaanottanut asiakirjan, minkä jälkeen mainittu hallitus tiedottaa asiasta kaikille allekirjoittajavaltioille ja niille valtioille, jotka ovat tähän yleissopimukseen yhtyneet.

34 artikla

a) Tämän yleissopimuksen 3 artiklan määräysten mukaisesti jokainen sopimusvaltio voi tätä yleissopimusta ratifioidessaan tai siihen yhtyessään ilmoittaa, että sen ratifiointi tai yhtyminen käsittää minkä alueen tai alueryhmän tahansa, jonka kansainvälisten suhteiden hoitamisesta se vastaa.

b) Tätä yleissopimusta voidaan minä ajankohtana tahansa soveltaa mihin tahansa alueeseen tai alueryhmään siitä päivästä alkaen, jolloin Amerikan Yhdysvaltojen hallitus on vastaanottanut siitä kirjallisen ilmoituksen, minkä jälkeen mainittu hallitus tiedottaa asiasta kaikille allekirjoittajavaltioille ja niille valtioille, jotka ovat tähän yleissopimukseen yhtyneet.

c) Yhdistyneet Kansakunnat voivat soveltaa tätä yleissopimusta jokaiseen huoltohallintoalueeseen tai -alueryhmään, jonka hallintoa se hoitaa. Amerikan Yhdysvaltojen hallitus tiedottaa jokaisesta tällaisesta soveltamisesta kaikille allekirjoittajavaltioille ja niille valtioille, jotka ovat tähän yleissopimukseen yhtyneet.

35 artikla

Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kolmaskymmenes ratifioimis- tai yhtymiskirja on talletettu. Jokaiseen valtioon nähden, joka ratifioi tämän yleissopimuksen tai yhtyy tähän sanotun päivän jälkeen, tämä yleissopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä ratifioimis- tai yhtymisasiakirjan tallettamisesta.

Tämä yleissopimus päivätään silloin, kun se avataan allekirjoitettavaksi, ja se jää sitä varten avoimeksi 120 päivän ajaksi.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, kukin hallituksensa siihen asianmukaisesti valtuuttamana, ovat nimikirjoituksellaan varustaneet tämän yleissopimuksen.

TEHTY Washingtonissa 11 päivänä lokakuuta 1947 englannin- ja ranskankielisenä, jotka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia. Alkuperäinen asiakirja talletetaan Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistoon. Amerikan Yhdysvaltojen hallitus toimittaa oikeiksitodistetut jäljennökset siitä kaikille niille valtioille, jotka sen ovat allekirjoittaneet tai siihen yhtyneet.