24/1937
Asetus Suomen-Norjan kauppasopimukseen tehdyn lisäsopimuksen väliaikaisesta voimaansaattamisesta.
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään, että Norjan kanssa 11 päivänä marraskuuta 1930 tehtyyn kauppasopimukseen Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1937 allekirjoitettu lisäsopimus tulee väliaikaisesti voimaan 1 päivänä elokuuta 1937.
Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1937.
LISÄSOPIMUS Suomen ja Norjan kesken 11 päivänä marraskuuta 1930 tehtyyn kauppasopimukseen.
11 päivänä marraskuuta 1930 tehdyn kauppasopimuksen lisäpöytäkirjan I osaston 2 kohdan määräykset kumotaan ja korvataan seuraavilla määräyksillä:
1 artikla.
Koko Suomen ja Norjan välisellä raja-alueella on varsinaisilla raja-asukkailla oikeus, seuraavissa artikloissa mainituin ehdoin, tuoda tullivapaasti maasta toiseen tavaroita, jotka ovat tarkoitetut yksinomaan heidän henkilökohtaiseen tai heidän perheidensä käyttöön ja joiden kuljetuksen he itse suorittavat.
Kumpikin sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden määrätä, keitä sen asukkaita on pidettävä varsinaisina raja-asukkaina. Näillä tulee olla rajapassi.
2 artikla.
Kummankin sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset voivat määrätä, että henkilöillä, jotka haluavat nauttia edellisen artiklan määräysten mukaista tullivapautta, lisäksi tulee olla tarkastuskirja. Tarkastuskirjan tulee sisältää haltijan kunnian ja omantunnon kautta allekirjoittama vakuutus siitä, että ne tavarat, jotka hän aikoo tuoda maahan tullivapaasti, ovat tarkoitetut hänen henkilökohtaiseen tai hänen perheensä käyttöön. Tähän kirjaan on merkittävä jokainen tullivapaasti tuotu tavaramäärä.
3 artikla.
Seuraavia tavaroita sallitaan tuoda tullivapaasti Norjaan allamainittuihin määriin ja arvioihin asti:
a) Leipää - 5 kg
b) Sianlihaa - 5 kg
c) Kahvia ja kahvinkorvikkeita - 2 kg
d) Riisiä - 2 kg
e) Sokeria - 3 kg
f) Kankaita sekä muita Suomen kotiteollisuuden kudonta- ja nahkatuotteita samoin kuin valmistukseltaan suomalaisia nahkajalkineita - enintään 20 kruunun yhteisarvosta.
g) Muita tavaroita - enintään 10 kruunun yhteisarvosta.
Nämä määrät ja arvot tarkoittavat niiden tavaroiden ylärajaa, jotka yksi henkilö voi joka matkallaan tuoda tullivapaasti. Saman perheen useampien jäsenten matkustaessa yhdessä on ainoastaan yhdellä heistä oikeus tullivapauteen. Yhden vuorokauden kuluessa ei sama perhe voi tullivapaasti tuoda enempää tavaraa, kuin edellä on sanottu.
Jos jonkin tuodun tavaran määrä tai arvo ylittää edellä mainitut määrät ja arvot, kannetaan sen tavaran koko tuodulta määrältä tavallinen tulli voimassa olevien yleisten määräysten mukaisesti.
Tullivapaus ei koske pelikortteja, tupakkavalmisteita eikä muita tavaroita, jotka ovat sekä tuontitullin että valmisteveron alaisia, vahvoja väkijuomia, viinejä eikä muita alkoholijuomia. Tuontikiellon alaisina nyt tai vastedes ehkä olevien tavarain maahantuonti voidaan kieltää myös rajakaupassa.
Suomi myöntää Norjalle vastaavan kohtelun.
4 artikla.
Väärinkäyttötapauksissa voidaan oikeus tullivapaaseen tuontiin peruuttaa.
5 artikla.
a) Rajan kahden puolen sijaitsevien sellaisten maatilojen omistaja tai vuokraaja, jotka joko rajoittuvat toisiinsa tai sijaitsevat siten, että niiden lähimpien rajojen väli ei ole 20 kilometriä suurempi, voi tuoda tullivapaasti maasta toiseen sanottujen tilojen viljelemiseen tarpeelliset siemenet, kotieläimet ja työkalut.
b) Rajan molemmanpuolisten lähiseutujen asukkaat voivat tuoda taloustarpeisiinsa tarkoitettuja tavaroita maasta toiseen joko valkaistaviksi, värjättäviksi, parkittaviksi, jauhettaviksi, kehrättäviksi, kudottaviksi tai valmistettaviksi muulla samanlaisella tavoin toisessa maassa tahi siellä korjattaviksi, ja senjälkeen tuoda ne uudelleen ensinmainittuun maahan olematta velvollisia maksamaan tästä tullia kummassakaan maassa.
c) Vetoeläimet ja ajoneuvot, joita ilmeisesti käytetään vain tavarain tai henkilöiden kuljetukseen maasta toiseen, ovat vapaat kaikista tulleista.
6 artikla.
Mitä tulee Suomen kansalaisten Norjasta ostamien tavaroiden tullivapauteen niitä Suomeen vietäessä, Norja sallii sen, että norjalaisessa tullivarastossa olevia tavaroita saadaan viedä Suomeen Petsamon, Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntiin tarvitsematta niistä suorittaa tulleja tai muitakaan niiden yhteydessä kannettavia maksuja sillä ehdolla, että esitetään Suomen tai erikoistapauksissa Norjan viranomaisen antama todistus siitä, että tavara tuodaan Suomeen. Näissä tapauksissa maksetaan jo suoritetut tullit ja maksut takaisin, kun tällainen todistus esitetään, ottamalla kuitenkin huomioon Norjan tullilainsäädännön määräykset.
Suomi myöntää Norjan raja-alueiden asukkaille samat edut, jotka mainitaan edellisessä kappaleessa.
7 artikla.
Suomen hallitus selittää tarkoituksenaan olevan valvoa, niin kauan kuin 6 artiklassa mainitut Suomen kunnat nauttivat joitakin tullietuisuuksia, ettei tällaisten etuisuuksien nojalla sallittu tuonti ylitä näiden alueiden paikalliskaupan kohtuullisia tarpeita.
8 artikla.
Kumpikin sopimuspuoli ryhtyy tämän lisäsopimuksen määräysten täytäntöönpanon vaatimiin toimenpiteisiin.
9 artikla.
On selvää, etteivät tämän lisäsopimuksen määräykset mitenkään supista sopimuspuolten oikeutta myöntää laajempia tullivapautuksia, kuin mitä tämä sopimus edellyttää.
10 artikla.
Tämä lisäsopimus saatetaan väliaikaisesti voimaan 1 päivästä elokuuta 1937. Se tulee lopullisesti voimaan sen jälkeen, kuin kummankin maan lainsäädännön vaatimat toimenpiteet on suoritettu, ja on voimassa yhtä kauan kuin 11 päivänä marraskuuta 1930 tehty kauppasopimus.
Jos kauppasopimus vielä on voimassa kolmen vuoden kuluttua tämän lisäsopimuksen voimaantulosta ja jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo olojen raja-alueilla oleellisesti muuttuneen, on jommankumman puolen pyynnöstä mahdollisimman pian ryhdyttävä neuvotteluihin välttämättömien muutosten aikaansaamiseksi tämän lisäsopimuksen määräyksiin.
Tehty Helsingissä, kaksin kappalein, 21 päivänä heinäkuuta 1937.