Asetus yhtäläisestä vekselilaista, eräiden vekseleitä koskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä ja vekselileimaveroa koskevasta lainsäädännöstä tehtyjen yleissopimusten ynnä kuhunkin niihin liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kuin Eduskunta on hyväksynyt lainsäädännön alaan kuuluvilta kohdiltaan yhtäläisestä vekselilaista, eräiden vekseleitä koskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä ja vekselileimaveroa koskevasta lainsäädännöstä Genèvessä 7 päivänä kesäkuuta 1930 tehdyt yleissopimukset kuhunkin niihin kuuluvine pöytäkirjoineen, ja sopimukset on Suomen puolesta ratifioitu 15 päivänä heinäkuuta 1932 sekä ratifioimiskirjat talletettu 31 päivänä elokuuta 1932 Kansainliiton sihteeristöön, ja kun näiden sopimusten edellyttämä määrä valtoja nyt on ratifioinut ne, säädetään täten ulkoasiainministerin esittelystä, että mainitut yleissopimukset kuhunkin niihin liittyvine pöytäkirjoineen tulevat Suomessa voimaan 1 päivänä tammikuuta 1934.
Sopimus yhtäläisestä vekselilaista.
Osapuolet, haluten ehkäistä ne haitat, jotka aiheutuvat lainsäädännön erilaisuudesta niissä maissa, missä vekseleitä on liikkeessä, sekä siten lisätä kansainvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja nopeutta, ovat valtuutetuikseen määränneet:
(Luettelo valtuutetuista)
jotka, esitettyään toisilleen asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä.
I artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat kukin omilla alueillaan saattamaan voimaan, joko jommankumman alkuperäistekstin mukaisesti tai kansalliskielillään, tämän sopimuksen I liitteenä olevan yhtäläisen lain.
Tähän sitoumukseen voidaan liittää eräitä varauksia, jotka kunkin korkean sopimuspuolen on ilmoitettava ratifioidessaan sopimuksen tai yhtyessään siihen. Nämä varaukset on valittava niistä, jotka mainitaan tämän sopimuksen II liitteessä.
Varaukset, jotka mainitaan sanotun II liitteen 8, 12 ja 18 artiklassa, voidaan kuitenkin tehdä myös ratifioinnin tai yhtymisen jälkeen edellytyksin, että ne ilmoitetaan Kansainliiton pääsihteerille, jonka on viipymättä tiedoitettava niiden sanamuoto tämän sopimuksen ratifioineille tai siihen yhtyneille Kansainliiton jäsenille ja liittoon kuulumattomille valtioille. Tällaiset varaukset eivät tule tehoisiksi, ennenkuin yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona pääsihteeri on saanut edellä mainitun ilmoituksen.
Pakottavissa tapauksissa kukin korkeista sopimuspuolista voi ratifioinnin tai yhtymisen jälkeen käyttää hyväkseen sanotun II liitteen 7 ja 22 artiklassa mainittuja varauksia. Tällöin sopimuspuolen tulee heti antaa asiasta ilmoitus suoraan kaikille muille sopimuspuolille ja Kansainliiton pääsihteerille. Sellainen ilmoitus käy tehoisaksi kahden päivän kuluttua siitä kuin korkeat sopimuspuolet ovat sen vastaanottaneet.
II artikla.
Minkään korkean sopimuspuolen alueella ei yhtäläistä lakia ole sovellettava sellaisiin asetteisiin tai omiin vekseleihin, jotka on annettu jo ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.
III artikla.
Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat yhtä todistusvoimaisia, on päivättävä tänään tehdyksi.
Se voidaan myöhemminkin, 6 päivään syyskuuta 1930, allekirjoittaa kunkin Kansainliiton jäsenen ja jokaisen siihen kuulumattoman valtion puolesta.
IV artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava.
Ratifioimiskirjat on ennen 1 päivää syyskuuta 1932 talletettava Kansainliiton pääsihteerin huostaan, jonka tulee heti ilmoittaa niiden saannista kaikille tähän sopimukseen osallistuneille Kansainliiton jäsenille ja siihen kuulumattomille valtioille.
V artikla.
Vuoden 1930 syyskuun 6 päivästä lähtien voi kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio yhtyä tähän sopimukseen.
Yhtyminen tapahtuu Kansainliiton pääsihteerille lähetettävällä ilmoituksella, joka on talletettava sihteeristön arkistoon.
Pääsihteerin on tämä tallettaminen viipymättä tiedoitettava kaikille niille, jotka ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet tai siihen yhtyneet.
VI artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan vasta sitten, kun sen on ratifioinut tai siihen on yhtynyt seitsemän Kansainliiton jäsentä tai siihen kuulumatonta valtiota, joiden joukossa on oleva kolme sellaista liiton jäsentä, jotka ovat pysyvästi edustettuja neuvostossa.
Voimaantuloaika on yhdeksäskymmenes päivä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on tämän artiklan ensimmäisen kappaleen mukaisesti saanut seitsemännen ratifioimis- tai yhtymisilmoituksen.
Tehdessään IV ja V artiklassa mainitut ilmoitukset Kansainliiton pääsihteerin on erikoisesti todettava, että tämän artiklan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetut ratifioimiset ja yhtymisilmoitukset on saatu.
VII artikla.
Ratifioiminen tai yhtyminen, joka tapahtuu sopimuksen tultua VI artiklan mukaan voimaan, käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on sen saanut.
VIII artikla.
Paitsi pakottavissa tapauksissa ei tätä sopimusta voida sanoa irti, ennenkuin kaksi vuotta on kulunut siitä päivästä, jona sopimus on tullut voimaan sen Kansainliiton jäsenen tai siihen kuulumattoman valtion osalta, joka tahtoo sanoa sopimuksen irti. Irtisanonta käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on siitä saanut hänelle osoitetun ilmoituksen.
Jokainen irtisanonta on Kansainliiton pääsihteerin toimesta heti tiedoitettava kaikille muille korkeille sopimuspuolille.
Pakottavissa tapauksissa sopimuksesta irti sanoutuessaan on korkean sopimuspuolen annettava siitä heti tieto suoraan kaikille muille korkeille sopimuspuolille; ja irtisanonta käy tehoisaksi kahden päivän kuluttua sen jälkeen, kuin sanotut korkeat sopimuspuolet ovat saaneet siitä tiedon. Sen korkean sopimuspuolen, joka sellaisissa oloissa sanoo irti sopimuksen, on myös annettava päätöksestään tieto Kansainliiton pääsihteerille.
Irtisanonnalla on vaikutusta vain sen korkean sopimuspuolen osalta, jonka puolesta se on toimitettu.
IX artikla.
Kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio, jonka suhteen tämä sopimus on voimassa, saattaa, kun neljä vuotta on kulunut sopimuksen voimaantulosta, esittää Kansainliiton pääsihteerille pyynnön joidenkin tai kaikkien tämän sopimuksen määräysten tarkastettaviksi ottamisesta.
Jos sellaista pyyntöä, kun se on tiedoitettu muille liiton jäsenille tai sen ulkopuolella oleville valtioille, joiden kesken sopimus on silloin voimassa, kannattaa ennen yhden vuoden umpeen menoa vähintään kuusi niistä, tulee Kansainliiton neuvoston päättää, onko syytä kutsua koolle konferenssi asiaa käsittelemään.
X artikla.
Korkeat sopimuspuolet voivat allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tahi siihen yhtyessään julkilausua, etteivät sopimuksen hyväksyessään aio sitoutua mihinkään velvoituksiin, mitä tulee kaikkiin tai eräisiin niiden siirto- tai suojelusmaihin taikka niiden yliherruudessa tai huollossa oleviin alueisiin; tällöin sopimusta ei sovelleta niihin alueisiin, joita tällaisessa lausumassa tarkoitetaan.
Korkeat sopimuspuolet voivat vastedes milloin hyvänsä ilmoittaa Kansainliiton pääsihteerille aikovansa ruveta tätä sopimusta soveltamaan kaikkiin tai eräisiin niihin alueisiin, jotka on mainittu edellisessä kappaleessa puheena olleessa julkilausumassa. Tällöin sopimus käy sovellettavaksi ilmoituksessa mainittuihin alueisiin yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on ilmoituksen saanut.
Korkeat sopimuspuolet voivat niinikään VIII artiklan mukaisesti sanoa irti tämän sopimuksen kaikkien tai joidenkin siirto- tai suojelusmaittensa taikka yliherruudessaan tai huollossaan olevien alueiden osalta.
XI artikla.
Tämä sopimus on, sen tultua voimaan, Kansainliiton pääsihteerin toimesta rekisteröitävä. Sen jälkeen sopimus on niin pian kuin suinkin julkaistava Kansainliiton sopimuskokoelmassa.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Genèvessä 7 päivänä kesäkuuta 1930 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on toimitettava kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
I Liite. Yhtäläinen vekselilaki.
I OSASTO.Asetteet.
1 luku.Vekselin asettaminen ja muoto.
1 artikla.
Asetteessa tulee olla:
1) itse tekstiin merkitty ja asiakirjan kielellä ilmaistu nimitys vekseli;
2) ehdoton osoitus määrätyn rahaerän maksamiseen;
3) sen nimi, jonka maksettava vekseli on (asetti, trassaatti);
4) merkintä erääntymisajasta;
5) merkintä paikasta, missä maksu on suoritettava;
6) sen nimi, jolle tai jonka määrätille maksu on suoritettava;
7) merkintä vekselin asettamispäivästä ja -paikasta; sekä
8) vekselin asettajan (trassentin) allekirjoitus.
2 artikla.
Asiakirjaa, josta puuttuu jokin 1 artiklassa luetelluista merkinnöistä, ei pidetä asetteena, paitsi niissä tapauksissa, jotka seuraavissa momenteissa mainitaan.
Vekselin, jonka erääntymisaikaa ei ole ilmaistu, katsotaan olevan näytettäessä maksettava.
Erikoismerkinnän puuttuessa pidetään asetin nimen oheen merkittyä paikkakuntaa maksupaikkana ja samalla asetin asuinpaikkana.
Vekseli, jonka asettamispaikkaa ei ole ilmaistu, katsotaan allekirjoitetuksi asettajan nimen oheen merkityllä paikkakunnalla.
3 artikla.
Vekseli voidaan asettaa maksettavaksi asettajalle itselleen tai hänen määrätilleen.
Se voidaan asettaa asettajan itsensä maksettavaksi.
Se voidaan asettaa maksettavaksi kolmannen henkilön lukuun.
4 artikla.
Vekseli voi olla maksettava kolmannen henkilön luona, joko asetin asuinpaikalla tai muulla paikkakunnalla.
5 artikla.
Milloin vekseli on maksettava näytettäessä tai määräaikana näyttämisen jälkeen, voi asettaja määrätä, että vekselin määrä kasvaa korkoa. Muunlaisessa vekselissä tällainen määräys katsotaan mitättömäksi.
Korkokanta on vekseliin merkittävä; jollei niin ole tehty, katsotaan korkoa koskeva määräys mitättömäksi.
Korko lasketaan vekselin asettamispäivästä, jollei siinä ole muuta päivää määrätty.
6 artikla.
Jos vekselin määrä on ilmaistu sekä kirjaimin että numeroin, mutta erisuuruiseksi, on kirjaimin tehty merkintä pätevä.
Jos vekselin määrä on ilmaistu useita kertoja joko kirjaimin tai numeroin, on vekseli, jos määrät ovat erisuuruisia, pätevä vain pienimmän määrän osalta.
7 artikla.
Jos vekselissä on sellaisten henkilöiden nimikirjoituksia, jotka eivät voi mennä vekselisitoumuksiin, taikka vääriä nimikirjoituksia tahi olemattomien henkilöiden nimiä tai sellaisia nimikirjoituksia, jotka muusta syystä eivät velvoita niiden kirjoittajia tai niitä, joiden puolesta nimet on vekseliin kirjoitettu, niin muut vekselivelalliset ovat silti vastuussa sitoumuksistaan.
8 artikla.
Joka merkitsee nimensä vekseliin sellaisen henkilön edustajana, jonka puolesta hänellä ei ollut oikeutta toimia, on itse vastuussa vekselisitoumuksesta, mutta hänellä on, jos hän lunastaa vekselin, sama oikeus kuin mikä tuolla toisella olisi ollut. Sama olkoon lakina, milloin edustaja on ylittänyt toimivaltansa.
9 artikla.
Asettaja on vastuussa vekselin tunnustamisesta ja maksamisesta.
Hän voi vapauttaa itsensä vastaamasta vekselin tunnustamisesta, mutta jokaista määräystä, jolla hän varaa itselleen vapauden maksamisvastuusta, pidetään mitättömänä.
10 artikla.
Milloin epätäydellisenä annettua vekseliä on täydennetty sopimuksen vastaisesti, älköön tähän seikkaan vedottako vekselin haltijaa vastaan, paitsi milloin tämä saadessaan vekselin on ollut vilpillisessä mielessä tai menetellyt törkeän huolimattomasti.
2 luku.Vekselin luovuttaminen.
11 artikla.
Vekseli voidaan, vaikka ei sitä olisikaan nimenomaan asetettu määrätille, siirtomerkinnällä luovuttaa toiselle.
Jos asettaja on vekseliin merkinnyt sanat "ei määrätille" tai muun vastaavan lausuman, voidaan vekseli luovuttaa vain sillä tavoin ja sellaisin vaikutuksin, kuin tavallisesta saatavan luovutuksesta on voimassa.
Vekseli voidaan siirtää myös asetille, olipa tämä tunnustanut vekselin tahi ei, asettajalle tai muulle vekselivelalliselle. Nämä voivat siirtää vekselin edelleen.
12 artikla.
Siirron pitää olla ehdoton. Jokainen ehto, josta sen pätevyys on tehty riippuvaksi, katsotaan mitättömäksi.
Osittain siirto on mitätön.
Siirto haltijalle katsotaan avoimeksi siirroksi.
13 artikla.
Siirto on merkittävä itse vekseliin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen (allonge). Siirtäjän on se allekirjoitettava.
Siirrossa voidaan jättää mainitsematta, kenelle vekseli siirretään, taikka se voi käsittää vain siirtäjän nimen (avoin siirto). Jälkimmäisessä tapauksessa tulee siirron, jotta se olisi pätevä, olla merkitty vekselin selkäpuolelle tai vekseliin kiinnitettyyn lisäkkeeseen.
14 artikla.
Vekselin siirto aiheuttaa kaikkien vekselistä johtuvien oikeuksien siirtymisen.
Jos siirto on avoin, voi vekselin haltija:
1) täyttää avokohdan omalla tai muun henkilön nimellä;
2) siirtää vekselin uudestaan avoimesti tai muulle henkilölle; tahi
3) luovuttaa vekselin kolmannelle henkilölle täyttämättä avokohtaa tai merkitsemättä uuta siirtoa.
15 artikla.
Siirtäjä on, milloin hän ei ole tehnyt erityistä varausta, vastuussa vekselin tunnustamisesta ja maksamisesta.
Hän voi kieltää vekselin edelleen siirtämisen; tällöin hän ei ole vastuussa niille, joille vekseli sen jälkeen siirretään.
16 artikla.
Se, jolla hallussa vekseli on, on katsottava sen oikeaksi haltijaksi, jos hän todistaa oikeutensa vekseliin katkeamattomalla siirtosarjalla, vaikka viimeinen siirto olisikin avoin. Poispyyhityt siirrot katsotaan tällöin olemattomiksi. Milloin avointa siirtoa seuraa toinen siirto, on jälkimmäisen allekirjoittajan katsottava saaneen vekselin avoimella siirrolla.
Milloin vekseli on joltakulta, millä tavoin hyvänsä, joutunut hukkaan, ei sen haltija, joka 1 momentissa mainituin tavoin todistaa oikeutensa siihen, ole velvollinen luopumaan vekselistä, paitsi milloin hän sen saadessaan on ollut vilpillisessä mielessä tai menetellyt törkeän huolimattomasti.
17 artikla.
Se, jota vastaan ajetaan kannetta vekselin nojalla, ei voi haltijaa vastaan esittää väitteitä, joiden perustana on ensiksimainitun henkilökohtainen suhde asettajaan tai edellisiin haltijoihin, paitsi milloin haltija vekselin saadessaan on tahallansa toiminut velallisen vahingoksi.
18 artikla.
Milloin siirto sisältää sanat "arvo perittäväksi", "perittäväksi" tai muun lausuman, joka osoittaa vain toimeksiannon (prokuurasiirron), saa haltija käyttää kaikkia vekselistä johtuvia oikeuksia, mutta ei luovuttaa vekseliä muuten kuin uusin prokuurasiirroin.
Vekselivelallinen ei tässä tapauksessa voi haltijaa vastaan esittää muita kuin sellaisia väitteitä, joita hän voisi tehdä siirtäjää vastaan.
Toimeksianto, joka sisältyy prokuurasiirtoon, ei raukea siirtäjän kuollessa tai menettäessä oikeudellisen toimikelpoisuutensa.
19 artikla.
Jos siirto sisältää sanat "arvo vakuudeksi", "arvo pantiksi" tai muun panttausta osoittavan lausuman, saa vekselin haltija käyttää kaikkia vekselistä johtuvia oikeuksia, mutta hänen merkitsemänsä siirto katsotaan vain prokuurasiirroksi.
Vekselivelallinen ei saa haltijaa vastaan esittää väitteitä, joiden perustana on velallisen henkilökohtainen suhde siirtäjään, paitsi milloin haltija on vekselin saadessaan tahallansa toiminut velallisen vahingoksi.
20 artikla.
Siirrolla, joka merkitään vekseliin erääntymisajan jälkeen, on sama vaikutus kuin sitä ennen tehdyllä siirrolla. Jos vekseli siirretään vasta sitten, kun maksamatta jättämisen vuoksi on otettu protesti, tai sen jälkeen kuin protestin oton määräaika on päättynyt, on siirrolla kuitenkin vain sama vaikutus kuin tavallisella saatavan luovutuksella.
Jollei muuta todisteta, katsotaan päiväämätön siirto tehdyksi ennen protestin oton määräajan päättymistä.
3 luku.Vekselin tunnustaminen.
21 artikla.
Vekselin haltijalla tai sillä, jolla on vekseli vain hallussaan, on erääntymispäivään asti oikeus esittää se asetille tämän asuinpaikalla tunnustettavaksi.
22 artikla.
Asettaja voi jokaiseen vekseliin merkitä, että se on esitettävä tunnustettavaksi ja samalla ilmoittaa tätä varten määräajan tai jättää sen ilmoittamatta.
Hän voi vekselissä kieltää sen tunnustettavaksi esittämisen, paitsi milloin vekseli on maksettava kolmannen henkilön luona tai muualla kuin asetin asuinpaikalla tahi määräaikana näyttämisen jälkeen.
Hän voi myös määrätä, ettei vekseliä saa esittää tunnustettavaksi ennen hänen määräämäänsä ajankohtaa.
Jollei asettaja ole kieltänyt vekselin esittämistä tunnustettavaksi, voi jokainen siirtäjä määrätä, että vekseli on esitettävä tunnustettavaksi, ja tällöin joko merkitä sitä varten määräajan tai jättää sen merkitsemättä.
23 artikla.
Vekseli, joka on asetettu maksettavaksi määräaikana näyttämisen jälkeen, on esitettävä tunnustettavaksi vuoden kuluessa asettamispäivästä.
Asettaja saa lyhentää tai pitentää esittämisaikaa.
Siirtäjä saa lyhentää esittämisaikaa.
24 artikla.
Asetti voi vaatia, että vekseli uudelleen esitetään hänelle tunnustettavaksi ensi esittämisen jälkeisenä päivänä. Väitteen, että tätä vaatimusta ei ole noudatettu, saa tehdä vain, jos vaatimus on protestissa mainittu.
Haltija ei ole velvollinen jättämään tunnustettavaksi esitettyä vekseliä asetin haltuun.
25 artikla.
Tunnustaminen on merkittävä vekseliin.
Se ilmaistaan sanalla "tunnustetaan" tai muulla vastaavalla lausumalla; asetin on kirjoitettava nimensä sen alle. Vekselin etupuolelle merkittyä asetin pelkkää nimikirjoitustakin pidetään tunnustamisena.
Milloin vekseli on maksettava määräaikana näyttämisen jälkeen tai kun se erikoismääräyksen mukaan on esitettävä tunnustettavaksi määräajan kuluessa, on tunnustaminen päivättävä siksi päiväksi, jona se on annettu, jollei haltija vaadi sitä esittämispäivän mukaan päivättäväksi. Jollei tunnustetta päivätä, on haltijan, säilyttääkseen oikeutensa takautumiskanteeseen siirtäjiä ja asettajaa vastaan, selvitettävä tämä laiminlyönti oikeassa ajassa otetulla protestilla.
26 artikla.
Tunnustamisen pitää olla ehdoton, mutta se voidaan rajoittaa osaan vekselin määrästä.
Jos tunnustettaessa tehdään muita muutoksia vekselin sisällykseen, katsotaan tunnustaminen evätyksi. Tunnustaja vastaa kuitenkin tunnusteensa sanamuodon mukaisesti.
27 artikla.
Milloin asettaja on vekseliin merkinnyt muun maksupaikan kuin asetin asuinpaikkakunnan ilmaisematta kuitenkaan kenen luona maksu on siellä suoritettava, saa asetti tunnustaessaan tehdä tästä merkinnän vekseliin. Jollei hän sitä tee, katsotaan hänen sitoutuneen itse maksamaan vekselin sen maksupaikalla.
Jos vekseli on maksettava asetin asuinpaikalla, voi tämä tunnusteessaan ilmoittaa missä ja kenen luona maksu on siellä suoritettava.
28 artikla.
Tunnustamalla vekselin asetti sitoutuu maksamaan sen erääntymispäivänä.
Jollei maksua suoriteta, voi haltija, myöskin milloin hän on asettaja, vekselin nojalla välittömästi velkoa tunnustajalta kaiken, mikä on maksettava 48 ja 49 artiklojen mukaan.
29 artikla.
Jos asetti on merkinnyt vekseliin tunnusteensa, mutta pyyhkinyt sen pois ennen vekselin takaisin antamista, katsotaan tunnustaminen evätyksi. Poispyyhkimisen katsotaan tapahtuneen ennen vekselin takaisin antamista, jollei muuta todisteta.
Jos kuitenkin asetti on vekselin haltijalle tai jollekulle vekselivelalliselle kirjallisesti ilmoittanut tunnustamisesta, niin hän on tälle vastuussa tunnusteensa sanamuodon mukaan.
4 luku.Vekselitakaus.
30 artikla.
Vekselin koko määrän tai sen osan maksamisesta voidaan asettaa vakuus vekselitakauksin (aval).
Tällaisen vakuuden voi antaa kolmas henkilö tahi vekselivelallinenkin.
31 artikla.
Vekselitakaus on merkittävä vekseliin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen.
Se ilmaistaan sanalla "taataan" tai muulla vastaavalla lausumalla; takaajan on se allekirjoitettava.
Takaukseksi katsotaan vekselin etupuolella oleva pelkkä nimikirjoituskin, paitsi milloin on kysymys asetin tai asettajan nimikirjoituksesta.
Vekselitakauksesta pitää ilmetä, kenen hyväksi se on annettu. Jos tätä ei ole ilmaistu, pidetään takausta asettajan hyväksi annettuna.
32 artikla.
Vekselin takaaja on vastuussa samoin kuin se, jota hän on taannut.
Hänen sitoumuksensa on pätevä, vaikka hänen takaamansa velvoitus olisikin mitätön muusta syystä kuin muotovirheen takia.
Milloin takaaja on lunastanut vekselin, saa hän vekselistä johtuvat oikeudet sekä sitä vastaan, jota hän on taannut, että niitäkin vastaan, jotka vekselin nojalla ovat viimeksimainitulle vastuussa.
5 luku.Vekselin erääntymisaika.
33 artikla.
Vekseli voidaan asettaa maksettavaksi:
näytettäessä;
määräaikana näyttämisen jälkeen;
määräaikana asettamisen jälkeen; tahi määräpäivänä.
Muuna erääntymisaikana tai vähin erin maksettavaksi asetettu vekseli on mitätön.
34 artikla.
Näytettäessä maksettava vekseli on lunastettava silloin, kun se maksettavaksi esitetään. Se on esitettävä maksettavaksi vuoden kuluessa asettamispäivästä. Asettaja voi kuitenkin lyhentää tai pitentää tätä aikaa. Siirtäjä voi lyhentää lainmukaista tai asettajan määräämää esittämisaikaa.
Asettaja voi määrätä, ettei näytettäessä maksettavaa vekseliä saa esittää ennen hänen määräämänsä ajankohtaa. Tässä tapauksessa esittämisaika lasketaan alkavaksi sanotusta ajankohdasta.
35 artikla.
Määräaikana näyttämisen jälkeen maksettavan vekselin erääntymisaika lasketaan tunnusteen tai protestin päivämäärästä.
Protestin puuttuessa katsotaan päiväämätön tunnuste, mitä tunnustajaan tulee, annetuksi sinä päivänä, jona vekseli on ollut viimeistään esitettävä tunnustettavaksi.
36 artikla.
Yhden tai useamman kuukauden kuluttua asettamis- tai näyttämispäivästä maksettava vekseli erääntyy maksukuukauden vastaavana päivänä. Jos siinä kuussa ei ole vastaavaa päivää, erääntyy vekseli sen viimeisenä päivänä.
Jos vekseli on asetettu maksettavaksi yhden tai useamman kokonaisen ynnä puolen kuukauden kuluttua sen asettamisesta tai näyttämisestä, lasketaan ensin kokonaiset kuukaudet.
Jos erääntymisaika on määrätty kuukauden alkuun, puoliväliin tai loppuun, tarkoitetaan sillä kuukauden ensimmäistä, viidettätoista tai viimeistä päivää.
Sanonta "kahdeksan päivää" tai "viisitoista päivää" ei tarkoita yhtä tai kahta viikkoa, vaan täysiä kahdeksaa tai viittätoista päivää.
Sanonta "puoli kuukautta" tarkoittaa viidentoista päivän aikaa.
37 artikla.
Jos vekseli on asetettu maksettavaksi määräpäivänä paikkakunnalla, jonka ajanlasku on toinen kuin asettamispaikan, katsotaan erääntymispäivä määrätyn maksupaikan ajanlaskun mukaan.
Milloin vekseli, joka on asetettu kahden eri ajanlaskua noudattavan paikan kesken, on maksettava määräaikana asettamisen jälkeen, muunnetaan asettamispäivä maksupaikan ajanlaskun vastaavaksi päiväksi ja erääntymispäivä määrätään sen mukaan.
Vekselin esittämisajat lasketaan myös edellisessä momentissa sanotun säännön mukaan.
Näitä sääntöjä ei sovelleta, jos vekseliin pantu erityinen määräys tai vekselin sanamuoto muutoin ilmaisee tarkoituksen olleen, että muita sääntöjä on noudatettava.
6 luku.Vekselin maksaminen.
38 artikla.
Määräpäivänä tahi määräaikana asettamisen tai näyttämisen jälkeen maksettava vekseli tulee haltijan esittää maksettavaksi joko sinä päivänä, jona se on maksettava, tai jompanakumpana kahdesta seuraavasta arkipäivästä.
Vekselin jättämistä selvittelytoimistoon (clearing house) pidetään sen maksettavaksi esittämisen veroisena.
39 artikla.
Kun asetti lunastaa vekselin, on se hänen vaatimuksestaan haltijan kuittaamana hänelle annettava.
Haltija älköön kieltäytykö ottamasta osamaksua.
Jos osamaksu suoritetaan, on siitä asetin vaatimuksesta tehtävä vekseliin merkintä ja annettava hänelle kuitti.
40 artikla.
Vekselin haltija ei ole velvollinen ottamaan maksua ennen erääntymisaikaa.
Lunastaessaan vekselin ennen erääntymisaikaa asetti tekee sen omalla vastuullaan.
Joka lunastaa vekselin erääntymisaikana on sitoumuksestaan vapaa, jollei hän ole syypää vilppiin tai törkeään huolimattomuuteen. Hän on velvollinen varmistautumaan siitä, että siirrot muodostavat yhtäjaksoisen sarjan, mutta ei tutkimaan siirtäjien nimikirjoitusten oikeaperäisyyttä.
41 artikla.
Milloin vekseli on asetettu maksettavaksi sellaisena rahalajina, joka ei ole käypä maksupaikalla, saa maksun suorittaa maan rahalla sen arvon mukaan, joka sillä on erääntymispäivänä. Maksun suorituksen myöhästyessä vekselin haltija voi vaatia vekselin maksamista maan rahalla oman valintansa mukaan joko erääntymis- tai maksupäivän kurssin mukaan.
Ulkomaan rahalajin arvo määräytyy maksupaikan kauppatapojen mukaan, jollei asettaja ole määrännyt, että maksu on suoritettava vekselissä mainitun kurssin mukaan.
Edelläolevia sääntöjä ei ole sovellettava, milloin asettaja on määrännyt maksun suoritettavaksi tiettynä rahalajina (varaus maksun todellisesta suorittamisesta ulkomaan rahana).
Jos vekselin määrä on ilmaistu rahalajina, jolla on sama nimi, mutta eri arvo asettamis- ja maksumaassa, katsotaan tarkoitetun maksupaikan rahalajia.
42 artikla.
Jollei vekseliä esitetä maksettavaksi 38 artiklassa säädetyn ajan kuluessa, on jokaisella vekselivelallisella oikeus vekselin haltijan kustannuksella ja vastuulla tallettaa vekselin määrä asianomaisen viranomaisen huostaan.
7 luku.Takautumiskanne vekselin tunnustamatta tai maksamatta jättämisen vuoksi.
43 artikla.
Vekselin haltijalla on oikeus nostaa takautumisvaade siirtäjiä, asettajaa ja muita vekselivelallisia vastaan:
erääntymisaikana,
ellei maksua ole suoritettu;
jo ennen erääntymisaikana,
1) jos tunnustaminen on kokonaan tai osaksi evätty;
2) jos asetti, olipa hän tunnustanut vekselin tahi ei, on joutunut konkurssiin tai lakkauttanut maksunsa taikka ulosmittauksessa havaittu maksukyvyttömäksi; sekä
3) jos asettaja, joka vekselissä on kieltänyt sitä tunnustettavaksi esittämästä, on joutunut konkurssitilaan.
44 artikla.
Kieltäytyminen vekseliä tunnustamasta tai maksamasta on selvitettävä julkisin toimituksin (vekselin tunnustamatta tai maksamatta jättämisen vuoksi otettu protesti).
Protesti vekselin tunnustamatta jättämisen vuoksi on otettava sen ajan kuluessa, joka on määrätty vekselin tunnustettavaksi esittämiselle. Jos 24 artiklan 1 momentissa mainitussa tapauksessa ensimmäinen esittäminen on toimitettu sanotun määräajan viimeisenä päivänä, saa protestin ottaa vielä sitä seuraavana päivänä.
Jos vekseli on maksettava määräpäivänä tahi määräaikana asettamisen tai näyttämisen jälkeen, on protesti maksamatta jättämisen vuoksi otettava jompanakumpana kahdesta sen päivän jälkeisestä arkipäivästä, jona vekseli on maksettava. Kun on kysymys näytettäessä maksettavasta vekselistä, on vastaavasti sovellettava mitä edellisessä momentissa on määrätty protestin ottamisesta vekselin tunnustamatta jättämisen vuoksi.
Milloin tunnustamatta jättämisen vuoksi on otettu protesti, ei maksettavaksi esittäminen eikä protestin otto maksamatta jättämisen johdosta ole tarpeen.
Jos asetti, olipa hän tunnustanut vekselin tahi ei, on lakkauttanut maksunsa tai ulosmittauksessa havaittu maksukyvyttömäksi, ei vekselin haltija voi tämän perusteella nostaa takautumisvaadetta, ennenkuin vekseli on esitetty asetin maksettavaksi ja protesti otettu.
Jos asetti, olipa hän tunnustanut vekselin tahi ei, taikka tunnustettavaksi esittämättä jätettävän vekselin asettaja on asetettu konkurssiin, riittää tuomioistuimen tätä koskeva päätös turvaamaan vekselin haltijan oikeuden takautumiskanteeseen.
45 artikla.
Jos vekseli on jätetty tunnustamatta tai maksamatta, on vekselin haltijan siitä ilmoitettava sille, joka on vekseliin merkinnyt viimeisen siirron, sekä asettajalle viimeistään neljäntenä arkipäivänä protestin ottamisesta tai, milloin on tehty varaus kuluttomasta takautumisesta, vekselin esittämisestä. Kunkin siirtäjän tulee viimeistään toisena arkipäivänä ilmoituksen saannista tiedoittaa asia sille, joka lähinnä ennen häntä on siirtänyt vekselin, mainiten samalla niiden nimet ja osoitteet, jotka ovat antaneet edelliset ilmoitukset, ja niin edespäin, kunnes asettajakin on saanut ilmoituksen. Sanottu kahden arkipäivän määräaika lasketaan edellisen ilmoituksen saamisesta.
Kun ilmoitus edellisen momentin mukaisesti annetaan vekselivelalliselle, on vastaava ilmoitus saman ajan kuluessa annettava myös sille, joka on hänen hyväkseen mennyt vekselitakaukseen.
Jollei siirtäjä ole vekseliin merkinnyt osoitettaan tai jos osoitetta on mahdotonta lukea, annettakoon ilmoitus lähinnä edelliselle siirtäjälle.
Se, jonka on annettava tässä tarkoitettu ilmoitus, saa antaa sen missä muodossa hyvänsä, jopa vain palauttamalla vekselin.
Hänen on näytettävä antaneensa ilmoituksen säädetyssä ajassa. Tätä määräaikaa on katsottava noudatetun, jos ilmoituksen sisältävä kirje on postitettu sen kestäessä.
Se, joka jättää ilmoituksen antamatta edellä mainitussa ajassa, ei kärsi oikeudenmenetystä, mutta joutuu vastaamaan vahingosta, jonka hänen laiminlyöntinsä on saattanut aiheuttaa; tällöin vahingonkorvaus ei kuitenkaan saa ylittää vekselin määrää.
46 artikla.
Asettaja, siirtäjä tai takaaja voi, merkitsemällä vekseliin sanat "takautuu kuluitta", "protestitta" tai muun vastaavan lausuman sekä allekirjoittamalla sen, vapauttaa vekselin haltijan ottamasta, säilyttääkseen oikeutensa takautumiskanteeseen, protestia vekselin tunnustamatta tai maksamatta jättämisen vuoksi.
Tällainen varaus ei vapauta haltijaa esittämästä vekseliä määräajan kuluessa eikä antamasta säädettyä ilmoitusta. Sen, joka vekselin haltijaa vastaan väittää, ettei säädettyä määräaikaa ole noudatettu, on näytettävä väitteensä toteen.
Jos tässä tarkoitetun varauksen on tehnyt asettaja, on se tehoisa kaikkien vekselivelallisten suhteen; jos sen on merkinnyt siirtäjä tai takaaja, niin se on tehoisa vain häneen nähden. Jos haltija on asettajan varauksesta huolimatta ottanut protestin, vastatkoon hän itse kuluista. Milloin varauksen on merkinnyt siirtäjä tai takaaja, saa, jos protesti kumminkin on otettu, siitä johtuneet kulut vaatia takaisin kultakin vekselivelalliselta.
47 artikla.
Ne, jotka ovat asettaneet tai tunnustaneet vekselin tahi siihen merkinneet siirron tai takauksen, ovat kukin omasta ja toistensa puolesta vastuussa sen haltijalle.
Haltijalla on oikeus nostaa kanne näitä vastaan, joko erikseen kutakin tai yhteisesti useita vastaan, olematta sidottu siihen järjestykseen, missä heidän sitoumuksensa ovat syntyneet.
Sama oikeus on kullakin vekselivelallisella, joka on lunastanut vekselin.
Jos kanne on pantu vireille jotakin vekselivelallista vastaan, ei se estä kanteen nostamista toisia vekselivelallisia vastaan, vaikka nämä olisivatkin järjestyksessä sitä jäljempänä, jota vastaan kannetta on ensin ajettu.
48 artikla.
Vekselin haltijalla olkoon oikeus siltä, johon hän kohdistaa takautumisvaateen, saada:
1) vekselin tunnustamatta tai maksamatta jätetty määrä niin myös korko, jos siitä on annettu määräys;
2) korkoa kuusi sadalta vuodessa erääntymispäivästä lukien;
3) korvaus protestikuluista, ilmoitusten aiheuttamista menoista ynnä muista kustannuksista.
Jos takautumisvaade nostetaan ennen erääntymisaikaa, on vekselin määrästä vähennettävä diskontto, laskettuna vekselin haltijan asuinpaikkakunnalla takautumisvaadetta nostettaessa käytännössä olevan virallisen diskonttomäärän mukaan.
49 artikla.
Sillä, joka on lunastanut vekselin, on oikeus niiltä, jotka ovat vekselistä hänelle vastuussa, saada:
1) koko se määrä, jonka hän on itse maksanut;
2) korkoa tälle määrälle kuusi sadalta vuodessa, lukien siitä päivästä, jona hän on maksun suorittanut;
3) korvaus omista kuluistaan.
50 artikla.
Jokaisella vekselivelallisella, jota vastaan takautumisvaade on nostettu tai nostettavissa, on oikeus takautumissaamisen suorittaessaan saada haltuunsa vekseli protesteineen ja kuitattuine laskuineen.
Siirtäjä, joka on lunastanut vekselin, voi pyyhkiä pois oman siirtonsa ja sitä seuraavat siirrot.
51 artikla.
Milloin takautumisvaade on nostettu sen johdosta, että vain osa vekselin määrästä on tunnustettu, ja jos vekselivelallinen maksaa tunnustamatta jääneen osan, on tästä maksusta, jos hän niin vaatii, tehtävä vekseliin merkintä ja annettava hänelle kuitti. Vekselin haltijan on lisäksi, jotta takautuminen voisi edelleen jatkua, annettava hänelle oikeaksi todistettu jäljennös vekselistä ynnä protesti.
52 artikla.
Jokainen, jolla on oikeus takautumiskanteen nostamiseen, voi, jollei ole toisin sovittu, periä saamisensa uudella vekselillä (takautumisvekselillä), joka on asetettu jonkun hänelle vastuussa olevan vekselivelallisen näytettäessä maksettavaksi tämän asuinpaikalla.
Takautumisvekseliin sisällytettäköön, paitsi 48 ja 49 artikloissa mainittuja määriä, myös välitsemispalkkio ja takautumisvekselistä maksettava leimavero.
Milloin takautumisvekselin asettaa vekselin haltija, lasketaan sen määrä sellaisten näytettäessä maksettavien vekselien kurssin mukaan, jotka alkuperäisen vekselin maksupaikalla asetetaan asianomaisen vekselivelallisen asuinpaikalla lunastettaviksi. Jos takautumisvekselin asettaa siirtäjä, lasketaan sen määrä sellaisten näytettäessä maksettavien vekselien kurssin mukaan, jotka hänen asuinpaikallaan asetetaan vekselivelallisen asuinpaikalla maksettaviksi.
53 artikla.
Jollei vekselin haltija ole säädettyjen määräaikojen kuluessa:
esittänyt vekseliä, joka on maksettava näytettäessä tai määräaikana näyttämisen jälkeen;
ottanut protestia vekselin tunnustamatta tai maksamatta jättämisen vuoksi; tai
esittänyt maksettavaksi vekseliä, johon on merkitty varaus kuluttomasta takautumisesta,
on hän menettänyt kannevaltansa siirtäjiä, asettajaa ja muita vekselivelallisia, paitsi tunnustajaa, vastaan.
Jos vekseliä ei ole esitetty tunnustettavaksi asettajan määräämän ajan kuluessa, niin haltija menettää takautumisvaateensa sekä vekselin tunnustamatta että sen maksamatta jättämisen vuoksi, paitsi milloin määräyksen sanamuodosta käy selville, että asettajan tarkoituksena on ollut vapautua vain tunnustuksesta vastaamasta.
Jos erityinen esittämisaika on määrätty siirrossa, niin siirtäjä yksin voi vedota tähän määräykseen.
54 artikla.
Jollei vekselin esittämistä tai protestin ottoa voida toimittaa oikeassa ajassa jossakin valtiossa annetun lainmääräyksen tai muun ylivoimaisen esteen (force majeure) vuoksi, pitenee sellaisen toimenpiteen määräaika.
Vekselin haltijan on heti ilmoitettava tällainen ylivoimainen este vekselin viimeiselle siirtäjälle sekä merkittävä tämä ilmoitus, päivättynä ja allekirjoitettuna, vekseliin tai siihen kiinnitettyyn lisäkkeeseen; muutoin sovellettakoon 45 artiklan säännöksiä.
Ylivoimaisen esteen lakattua haltijan on viivytyksettä esitettävä vekseli tunnustettavaksi tai maksettavaksi sekä tarvittaessa otettava protesti.
Jos ylivoimainen este jatkuu kauemmin kuin kolmekymmentä päivää erääntymisajasta, saatetaan takautumisvaade nostaa, vaikka vekseliä ei ole esitetty eikä protestia otettu.
Milloin vekseli on maksettava näytettäessä tai määräaikana näyttämisen jälkeen, lasketaan sanottu kolmenkymmenen päivän määräaika siitä päivästä, jona haltija on, vaikkapa ennen esittämisajan päättymistäkin, ilmoittanut ylivoimaisen esteen vekselin viimeiselle siirtäjälle, kuitenkin niin, että milloin vekseli on maksettava määräaikana näyttämisen jälkeen, viimeksimainittu aika lisätään sanottuun kolmenkymmenen päivän määräaikaan.
Aivan henkilökohtaisesti vekselin haltijaa tai sitä, jonka tehtäväksi hän on antanut vekselin esittämisen tai protestin ottamisen, koskevaa tapahtumaa ei pidetä ylivoimaisena esteenä.
8 luku.Vekselin tunnustaminen tai maksaminen kolmannen henkilön toimesta. 1. Yleisiä määräyksiä.
55 artikla.
Asettaja, siirtäjä tai takaaja voi osoittaa henkilön, jonka on hätätilassa tunnustettava tai maksettava vekseli:
Vekselin saa myös, jäljempänä säädetyin ehdoin, tunnustaa tai maksaa henkilö, joka tahtoo tulla väliin jonkun sellaisen vekselivelallisen hyväksi, johon takautumiskanne voisi kohdistua.
Väliintulijana saattaa olla kolmas henkilö, jopa asettikin, niin myös jokainen, joka jo on vekselistä vastuussa, ei kuitenkaan tunnustaja.
Väliintulijan on viimeistään toisena arkipäivänä ilmoitettava välintulonsa sille, jonka hyväksi hän on toiminut. Jos hän laiminlyö tämän, vastatkoon vahingosta, joka siitä on saattanut koitua, kuitenkin enintään vekselin määrällä.
2. Vekselin tunnustaminen kolmannen henkilön toimesta.
56 artikla.
Kolmas henkilö saa tunnustaa vekselin kaikissa niissä tapauksissa, joissa tunnustamiskelpoisen vekselin haltijalla on oikeus takautumisvaateen nostamiseen ennen erääntymisaikaa.
Milloin vekselissä on osoitettu henkilö, jonka on hätätilassa tunnustettava tai lunastettava vekseli maksupaikalla, älköön haltija ennen erääntymisaikaa nostako takautumisvaadetta sitä vastaan, joka on tuon osoituksen merkinnyt, eikä seuraavia vekselivelallisia vastaan, paitsi milloin vekseli on esitetty siinä hätätilan varalta osoitetulle henkilölle ja protestilla todettu, että tämä on kieltäytynyt vekseliä tunnustamasta.
Muissa väliintulotapauksissa vekselin haltijalla on oikeus hylätä kolmannen henkilön tunnustamistarjous. Jos hän sen hyväksyy, menettäköön sitä vastaan, jonka hyväksi tunnuste on annettu, sekä hänen jälkeisiään vekselivelallisia vastaan oikeutensa takautumisvaateen nostamiseen ennen erääntymisaikaa.
57 artikla.
Väliintulijan tunnustaminen on merkittävä vekseliin ja tunnustajan allekirjoitettava. Tunnusteessa on mainittava, kenen hyväksi se on annettu; jollei näin ole tehty, katsotaan tunnuste annetuksi asettajan hyväksi.
58 artikla.
Se, joka on tunnustanut vekselin väliintulijana, on sen haltijalle ja sen henkilön jälkeisille siirtäjille, jonka hyväksi tunnuste on annettu, vastuussa vekselistä samalla tavoin kuin tämäkin.
Väliintulijan tunnustamisen estämättä on sillä, jonka hyväksi tunnuste on annettu, samoin kuin niilläkin, jotka ovat hänelle vastuussa vekselistä, oikeus suorittaessaan 48 artiklassa mainitun määrän saada haltijalta vekseli, kuitattu lasku ja ehkä otettu protesti.
3. Vekselin maksaminen kolmannen henkilön toimesta.
59 artikla.
Kolmas henkilö saa maksaa vekselin kaikissa niissä tapauksissa, jolloin sen haltijalla on oikeus nostaa takautumisvaade joko erääntymisaikana tai sitä ennen.
Maksuun tulee sisältyä koko se määrä, mikä olisi ollut sen suoritettava, jonka hyväksi maksu tapahtuu.
Maksu on suoritettava viimeistään sen päivän jälkeisenä päivänä, jona protesti vekselin maksamatta jättämisen vuoksi viimeistään saadaan ottaa.
60 artikla.
Jos vekselin on tunnustanut yksi tahi useampi maksupaikalla asuva väliintulija, tai jos joku tai jotkut, joilla on siellä kotipaikka, on vekselissä mainittu hätätilassa maksajiksi, on haltijan esitettävä vekseli kullekin näistä ja tarvittaessa otettava maksamatta jättämisen vuoksi protesti viimeistään sen päivän jälkeisenä päivänä, jona protesti muuten on viimeistään otettava.
Jos protestia ei ole otettu sanotussa määräajassa, niin se, joka on merkinnyt hätätilaosoituksen tai jonka hyväksi vekseli muuten on tunnustettu, sekä seuraavat siirtäjät ovat vastuusta vapaat.
61 artikla.
Vekselin haltija, joka kieltäytyy ottamasta maksua väliintulijalta, menettää takautumisvaateensa niitä vastaan, jotka maksun johdosta olisivat vapautuneet vastuusta.
62 artikla.
Maksun suorittaminen väliintulijan toimesta on todistettava vekseliin merkityllä kuittauksella, jossa mainitaan, kenen hyväksi maksu on suoritettu. Jos tällainen maininta puuttuu, katsotaan maksu suoritetuksi asettajan hyväksi.
Vekseli sekä protesti, jos se on otettu, on annettava sille, joka on maksun suorittanut.
63 artikla.
Väliintullut maksaja saa vekselistä johtuvat oikeudet sitä vastaan, jonka hyväksi suoritus on tehty, sekä niitä vastaan, jotka vekselin nojalla ovat tälle vastuussa. Hän ei kuitenkaan saa siirtää vekseliä uudelleen.
Sen vekselivelallisen jälkeiset siirtäjät, jonka hyväksi maksu on suoritettu, ovat vastuusta vapaat.
Jos useat henkilöt tarjoutuvat väliintulijoina lunastamaan vekselin, on etuoikeus sillä, jonka väliintulo vapauttaa useimmat vekselivelalliset. Joka tietäen asianlaidan tämän säännön vastaisesti tulee väliin, menettää takautumisvaateensa niitä vastaan, jotka muuten olisivat vastuusta vapautuneet.
9 luku.Vekselin eri kappaleet ja vekselinjäljennökset. 1. Vekselin eri kappaleet.
64 artikla.
Vekseli voidaan asettaa useana yhtäpitävänä kappaleena.
Eri kappaleisiin on itse tekstiin merkittävä kappaleen numero; jolleivät ne ole näin merkityt, pidetään joka kappaletta itsenäisenä vekselinä.
Jokaisella sellaisen vekselin haltijalla, jossa ei ole ilmaistu, että sitä on asetettu vain yksi ainoa kappale, on oikeus saada siitä omalla kustannuksellaan useampia kappaleita. Hänen tulee tästä tehdä ilmoitus viimeiselle siirtäjälle, joka on velvollinen avustamaan häntä ilmoittamalla lähinnä edelliselle siirtäjälle ja niin edespäin, kunnes tullaan asettajaan asti. Siirtäjät ovat velvolliset uudistamaan siirtonsa vekselin uusiin kappaleisiin.
65 artikla.
Yhden vekselikappaleen lunastaminen vapauttaa enemmästä siitä vekselistä johtuvasta vastuusta, vaikkapa varausta ei olekaan olemassa siitä, että sellainen lunastaminen tekee muut vekselikappaleet tehottomiksi. Asetti vastaa kuitenkin edelleen jokaisesta tunnustamastaan kappaleesta, jota ei ole hänelle palautettu.
Siirtäjä, joka on eri henkilöille siirtänyt vekselin eri kappaleita, niin myös myöhempikin vekselikappaleen siirtäjä vastaa jokaisesta kappaleesta, jossa on hänen nimikirjoituksensa ja jota ei ole palautettu.
66 artikla.
Milloin yksi kappale vekseliä on lähetetty tunnustettavaksi, on lähettäjän muihin kappaleisiin merkittävä sen henkilön nimi, jonka hallussa ensiksimainittu kappale on. Tämä henkilö on velvollinen antamaan sen toisen kappaleen oikealle haltijalle.
Jos hän kieltäytyy, ei haltijalla ole oikeutta nostaa takautumisvaadetta, ennenkuin protestilla on selvitetty:
1) ettei tunnustettavaksi lähetettyä kappaletta ole vaadittaessa hänelle annettu; sekä
2) ettei tunnustetta toiseen kappaleeseen eikä maksua sellaisen nojalla ole voitu saada.
2. Vekselin jäljennökset.
67 artikla.
Jokaisella vekselin haltijalla on oikeus ottaa siitä jäljennöksiä.
Jäljennöksessä on tarkasti toistettava alkuperäisen vekselin sisällys siirtoineen ja kaikkine muine merkintöineen. Jäljennöksessä on mainittava, mitä myöten se on jäljennös.
Jäljennökseen voidaan merkitä siirto ja takaus samalla tavoin ja samoin vaikutuksin kuin alkuperäiseen vekseliin.
68 artikla.
Vekselin jäljennöksessä pitää olla mainittuna, kenen hallussa alkuperäinen vekseli on. Tämän haltija on velvollinen antamaan sen jäljennöksen oikealle haltijalle.
Jos hän kieltäytyy, ei jäljennöksen haltijalla ole oikeutta nostaa takautumisvaadetta niitä vastaan, jotka ovat jäljennökseen merkinneet siirron tai takauksen, ennenkuin protestilla on selvitetty, ettei alkuperäistä vekseliä ole vaadittaessa hänelle annettu.
Jos alkuperäiseen vekseliin on viimeisen siirron jälkeen ennen jäljennöksen ottamista merkitty sanat: "tästä lähtien siirto pätevä vain jäljennökseen merkittynä" tai muu vastaava lausuma, on alkuperäiseen vekseliin sen jälkeen merkitty siirto mitätön.
10 luku.Vekselin tekstin muutokset.
69 artikla.
Milloin vekselin tekstiin on tehty muutos, ovat ne, jotka muutoksen jälkeen ovat merkinneet vekseliin nimensä, vastuussa muutetun tekstin mukaisesti; sitä ennen vekseliin nimensä merkinneet vastaavat alkuperäisen tekstin mukaan.
70 artikla.
Tunnustajaan kohdistuva vekselisaatava vanhentuu kolmen vuoden kuluttua erääntymispäivästä.
Vekselin haltijan siirtäjiin ja asettajaan kohdistuva saamisoikeus vanhentuu vuoden kuluttua siitä kuin protesti on oikeassa ajassa otettu tai, milloin vekseliin on merkitty varaus kuluttomasta takautumisesta, erääntymispäivästä.
Siirtäjän toiseen siirtäjään tai asettajaan kohdistuva takautumissaatava vanhentuu kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona ensiksimainittu itse lunasti vekselin tai häntä vastaan nostettiin kanne.
71 artikla.
Vanhentuminen keskeytyy vain sen suhteen, jota vastaan on ryhdytty toimenpiteeseen vanhentumisen keskeyttämiseksi.
72 artikla.
Milloin vekselin erääntymispäivä sattuu yleiseksi pyhäpäiväksi, älköön vekselistä vaadittako maksua ennenkuin seuraavana arkipäivänä. Kaikkiin muihinkin vekseliä koskeviin toimiin, kuten tunnustettavaksi esittämiseen ja protestinottoon, ryhdyttäköön niinikään vain arkipäivänä.
Milloin jokin näistä toimista on suoritettava sellaisen määräajan kuluessa, jonka viimeinen päivä on yleinen pyhäpäivä, pitenee määräaika lähinnä seuraavaksi arkipäiväksi. Määräaikaa laskettaessa on välillä olevat pyhäpäivät mukaan luettava.
73 artikla.
Laskettaessa joko laissa säädettyä tai erikseen määrättyä aikaa, jonka kuluessa jokin toimenpide on suoritettava, ei sitä päivää oteta lukuun, josta ajan laskeminen alkaa.
74 artikla.
Lisäpäiviä ei tämän lain mukaan ole, älköönkä tuomioistuinkaan niitä myöntäkö.
II OSASTO.Omat vekselit.
75 artikla.
Omassa vekselissä tulee olla:
1) itse tekstiin merkitty ja asiakirjan kielellä ilmaistu nimitys vekseli;
2) ehdoton sitoumus määrätyn rahaerän maksamiseen;
3) merkintä erääntymisajasta;
4) merkintä paikasta, missä maksu on suoritettava;
5) sen nimi, jolle tai jonka määrätille maksu on suoritettava;
6) merkintä vekselin allekirjoittamispäivästä ja -paikasta;
7) asiakirjan asettajan allekirjoitus.
76 artikla.
Asiakirjaa, josta puuttuu jokin 75 artiklassa luetelluista merkinnöistä, ei pidetä omana vekselinä, paitsi niissä tapauksissa, jotka seuraavissa momenteissa mainitaan.
Oma vekseli, jonka erääntymisaikaa ei ole ilmaistu, katsotaan olevan näytettäessä maksettava.
Erikoismerkinnän puuttuessa pidetään oman vekselin asettamispaikkakuntaa maksupaikkana ja samalla asettajan asuinpaikkana.
Oma vekseli, jonka asettamispaikkaa ei ole ilmaistu, katsotaan allekirjoitetuksi asettajan nimen oheen merkityllä paikkakunnalla.
77 artikla.
Omaan vekseliin sovelletaan asetteista annettuja säännöksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa sen erikoisluonteen kanssa ja koskevat
siirtoa (11 - 20 artikla);
erääntymisaikaa (33 - 37);
maksamista (38 - 42 artikla);
takautumisvaadetta maksamatta jättämisen vuoksi (43 - 50 ja 52 - 54 artikla);
maksamista väliintulijan toimesta (55 ja 59 - 63 artikla);
jäljennöksiä (67 ja 68 artikla);
tekstin muutoksia (69 artikla);
vanhentumista (70 ja 71 artikla);
pyhäpäiviä, määräaikojen laskemista ja lisäpäivien epäämistä (72, 73 ja 74 artikla).
Omaan vekseliin on niinikään sovellettava määräyksiä jotka koskevat: asetetta, joka on maksettava kolmannen henkilön luona tai muualla kuin asetin asuinpaikkakunnalla (4 ja 27 artikla); koron määräämistä (5 artikla); eroavaisuuksia vekseli määrän merkitsemisessä (6 artikla); 7 artiklassa mainituissa olosuhteissa toimitetun nimen kirjoittamisen vaikutuksia; sellaisen henkilön toimittaman nimen kirjoittamisen vaikutuksia, joka toimii ilman valtuutta tai valtuutensa ylittäen (8 artikla); sekä vekseliä, joka on annettu epätäydellisenä (10 artikla).
Niinikään sovellettakoon omaan vekseliin vekselitakausta koskevia säännöksiä (30 - 32 artikla). Jos 31 artiklan neljännessä kappaleessa mainitussa tapauksessa sellainen takaus ei osoita, kenen hyväksi se on annettu, katsotaan se annetuksi vekselin asettajan hyväksi.
78 artikla.
Oman vekselin asettaja on vastuussa samalla tavoin kuin asetteen tunnustaja.
Milloin oma vekseli on maksettava määräaikana näyttämisen jälkeen, on se 23 artiklassa mainitun määräajan kuluessa esitettävä asettajalle siihen näyttämisestä tehtävää merkintää varten. Erääntymisaikaa laskettaessa on alkukohtana oleva se päivä, joksi asettajan allekirjoittama merkintä on päivätty. Jos asettaja kieltäytyy tekemästä päivättyä merkintää, on tämä selvitettävä protestilla (25 art.) ja erääntymisaikaa määrättäessä laskeminen aloitettava protestinottopäivästä.
II Liite.
1 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi määrätä, että yhtäläisen vekselilain 1 artiklan 1 kohdassa mainittua velvollisuutta käyttää vekseli-sanaa sen alueella annetuissa vekseleissä ei ole noudatettava ennenkuin kuuden kuukauden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.
2 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on, mitä tulee vekselisitoumuksiin, joihin mennään sen alueella, valta määrätä, millä tavoin velallisen nimikirjoituksen sijasta voidaan käyttää muunlaista menettelyä, jolloin kuitenkin velallisen aikomus on todettava vekseliin merkittävällä julkisen viranomaisen todistuksella.
3 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää itselleen oikeuden olla ottamatta maansa lainsäädäntöön yhtäläisen vekselilain 10 artiklaa.
4 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on valta, poikkeuksena yhtäläisen vekselilain 31 artiklan ensimmäisestä kappaleesta, sallia, että sen alueella vekselitakaus annetaan erillisenä asiakirjana, jossa takauksen antamisen paikka ilmaistaan.
5 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi tehdä yhtäläisen vekselilain 38 artiklaan sellaisen lisäyksen, että sen alueella maksettavan vekselin haltija on velvollinen esittämään vekselin itse erääntymispäivänä; tämän velvollisuuden laiminlyönti älköön kuitenkaan tuottako muuta seuraamusta kuin vahingonkorvausvelvollisuuden.
Muilla korkeilla sopimuspuolilla on oikeus määrätä, millä ehdoilla ne tunnustavat tällaisen velvollisuuden.
6 artikla.
Kunkin korkean sopimuspuolen asiana on yhtäläisen vekselilain 38 artiklan viimeisen kappaleen soveltamiseksi määrätä, mitkä laitokset sen sisäisen lainsäädännön mukaan on katsottava selvittelytoimistoiksi.
7 artikla.
Poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka vaikuttavat rahan kurssiin jonkin korkean sopimuspuolen maassa, tällä sopimuspuolella on, jos tarpeelliseksi havaitsee, valta alueellaan maksettavien vekselien suhteen säätää poikkeus siitä yhtäläisen vekselilain 41 artiklan määräyksestä, että maksu on todella suoritettava ulkomaan rahana. Samaa sääntöä on sovellettava mitä tulee ulkomaan rahan määräisten vekselien asettamiseen jonkin valtion alueella.
8 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi määrätä, että sen alueella otettava protesti voidaan korvata itse vekseliin merkityllä, päivätyllä ja asetin allekirjoittamalla lausumalla, paitsi milloin asettaja on vekselin tekstiin tehdyllä merkinnällä vaatinut julkisen viranomaisen toimitettavaa protestia.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi niinikään määrätä, että sellainen lausuma on protestin ottamiselle määrätyn ajan kuluessa merkittävä julkiseen rekisteriin.
Tässä artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa on päiväämätön siirto katsottava tehdyksi ennen protestia, jollei muuta näytetä.
9 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi, poikkeuksena yhtäläisen vekselilain 44 artiklan kolmannen kappaleen säännöksestä, määrätä, että protesti maksamatta jättämisen vuoksi on otettava joko vekselin erääntymispäivänä tai jompanakumpana kahdesta seuraavasta arkipäivästä.
10 artikla.
Kunkin korkean sopimuspuolen oman lainsäädännön varaan jätetään sen oikeustilanteen tarkempi määrääminen, josta puhutaan yhtäläisen vekselilain 43 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 44 artiklan viidennessä ja kuudennessa kappaleessa.
11 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää itselleen oikeuden, poikkeuksena yhtäläisen vekselilain 43 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 74 artiklan määräyksistä, lainsäädännössään myöntää vekselivelalliselle, milloin häntä vastaan on nostettu takautumisvaade, mahdollisuuden maksuajan pitennykseen, ei kuitenkaan missään tapauksessa vekselin erääntymisaikaa kauemmaksi.
12 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on oikeus, poikkeuksena yhtäläisen vekselilain 45 artiklan säännöksistä, säilyttää tai saattaa voimaan sellainen virallinen tiedoitusmenetelmä, että notarin tai muun viranomaisen, jonka tehtäviin maan lakien mukaan kuuluu protestin toimittaminen, tulee protestia tunnustamatta tai maksamatta jättämisen vuoksi toimittaessaan tiedoittaa protesti kirjallisesti niille vekselivelallisille, joiden osoitteet joko ovat vekseliin merkityt tahi protestin toimittaja tietää tai protestia vaativa henkilö ilmoittaa. Tiedoituskulut on lisättävä protestikuluihin.
13 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi vekseleistä, jotka ovat sen alueella niin asetetut kuin maksettavatkin, määrätä, että sen koron sijasta, joka mainitaan yhteisen vekselilain 48 artiklan 2 kohdassa ja 49 artiklan 2 kohdassa, on suoritettava tämän korkean sopimuspuolen alueella voimassaoleva laillinen korko.
14 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää itselleen oikeuden, poikkeuksena yhtäläisen vekselilain 48 artiklan säännöksistä, saattaa omassa lainsäädännössään voimaan sellaisen määräyksen, että vekselinhaltija voi vaatia siltä, jota vastaan hän nostaa takautumisvaateen, vekseliprovisionia, jonka suuruus on sanotussa lainsäädännössä määrättävä.
Samanlainen määräys saatakoon, poikkeuksena yhtäläisen vekselilain 49 artiklasta, antaa sen henkilön osalta, joka vekselin lunastettuaan vaatii sen määrää hänelle vekselistä vastuussa olevilta.
15 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi määrätä, että, milloin vekselioikeus on sen säilyttämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden laiminlyömisen johdosta menetetty tai vekselisaatava vanhentunut, kannevalta sen alueella säilyy asettajaa vastaan, joka ei ole toimittanut katetta, tahi asettajaa tai siirtäjää vastaan, joka on saanut epäoikeutettua voittoa. Samaa oikeutta käytettäköön vanhentumisen sattuessa tunnustajaa vastaan, joka on saanut katteen tai epäoikeutettua voittoa.
16 artikla.
Kysymys, onko asettaja velvollinen erääntymisajaksi toimittamaan katteen ja onko vekselin haltijalla erityinen oikeus tähän katteeseen, jää yhtäläisen vekselilain ulkopuolelle.
Samoin on kaikkien muiden niitä suhteita koskevien kysymysten laita, jotka ovat olleet vekselin asettamisen perustana.
17 artikla.
Kunkin korkean sopimuspuolen asiana on lainsäädännössään määrätä ne seikat, joiden nojalla sen tuomioistuinten käsiteltävien vekselisaatavien vanhentuminen keskeytyy tai jätetään laskematta.
Muut korkeat sopimuspuolet saavat määrätä, millä ehdoin tunnustavat sellaiset seikat tehoisiksi. Samoin on sen kysymyksen laita, millainen vaateen vireillepano on katsottava sen vanhentumisajan alkukohdaksi, joka mainitaan yhtäläisen vekselilain 70 artiklan kolmannessa kappaleessa.
18 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on oikeus määrätä, että eräät arkipäivät ovat laillisten pyhäpäiväin veroisia, mitä tulee vekselin tunnustettavaksi tai maksettavaksi esittämiseen ja muihin vekseliä koskeviin toimenpiteisiin.
19 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi määrätä, mikä nimitys sen lainsäädännössä on annettava asiakirjalle, joka mainitaan yhtäläisen vekselilain 75 artiklassa, tai olla määräämättä tälle asiakirjalle mitään erikoisnimeä, kunhan asiakirjassa nimenomaan mainitaan, että se on asetettu määrätille.
20 artikla.
Tämän liitteen 1 - 18 artikloja on sovellettava myös omaan vekseliin.
21 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää itselleen oikeuden rajoittaa sopimuksen 1 artiklassa mainitun sitoumuksen vain asetteita koskevaksi sekä olla saattamatta alueellaan voimaan yhtäläisen vekselilain II osastoon sisältyviä säännöksiä omista vekseleistä. Sitä korkeaa sopimuspuolta, joka käyttää hyväkseen tätä varausta, pidetään sopimuspuolena ainoastaan asetteiden osalta.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää niinikään itselleen oikeuden omia vekseleitä koskevista säännöksistä antaa erityisen lain, jonka tulee olla täysin yhdenmukainen yhtäläisen vekselilain II osaston säännösten kanssa ja sisältää ne asetteita koskevat säännökset, joihin sanotussa osastossa viitataan, ainoastaan sellaisin muutoksin, jotka johtuvat yhtäläisen vekselilain 75, 76, 77 ja 78 artiklasta ynnä tämän liitteen 19 ja 20 artiklasta.
22 artikla.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on oikeus poikkeustapauksissa antaa yleislaatuisia määräyksiä, joilla pidennetään takautumisvaateen säilymiseen tarpeellisten toimenpiteiden määräaikoja sekä erääntymisaikoja.
23 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista sitoutuu tunnustamaan ne määräykset, jotka jokin niistä on antanut tämän liitteen 1 - 4, 6, 8 - 16 tai 18 - 21 artiklan nojalla.
Pöytäkirja.
Ryhtyessään allekirjoittamaan yhtäläisestä vekselilaista tänään tehtyä sopimusta ovat allekirjoittaneet, asianmukaisen valtuutuksen nojalla, sopineet seuraavista määräyksistä:
A.
Ne Kansainliiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka eivät ehkä ole voineet ennen 1 päivää syyskuuta 1932 tallettaa mainitun sopimuksen ratifioimiskirjaa, sitoutuvat viidentoista päivän kuluessa sanotusta päivästä lähettämään liiton pääsihteerille osaltaan ilmoituksen ratifioimiskysymyksen tilasta.
B.
Jos 1 päivään marraskuuta 1932 ne sopimuksen voimaantulon edellytykset, jotka mainitaan VI artiklan ensimmäisessä kappaleessa, eivät ole täyttyneet, on Kansainliiton pääsihteerin kutsuttava koolle ne liiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai siihen yhtyneet.
Tämä kokous saa tehtäväkseen harkita tilannetta ja niitä toimenpiteitä, joihin se ehkä antaa aihetta.
C.
Korkeiden sopimuspuolten tulee heti, kun ne lainsäädäntötoimenpiteet, joihin ne sopimuksen toteuttamiseksi ryhtyvät, itsekunkin alueella käyvät voimaan, antaa niistä toisilleen tieto.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty Genèvessä 7 päivänä kesäkuuta 1930 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on lähetettävä kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
Sopimus eräiden vekseleitä koskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä.
Osapuolet, haluten hyväksyä säännöt eräiden vekseleitä koskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä, ovat valtuutetuikseen valinneet:
(Luettelo valtuutetuista.)
jotka, esitettyään toisilleen asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat toisiaan kohtaan jäljempänä mainittujen, vekseleitä koskevien lainsäädäntöristiriitojen ratkaisemiseksi soveltamaan seuraaviin artikloihin sisältyviä sääntöjä.
2 artikla.
Henkilön oikeus mennä vekselisitoumukseen määräytyy sen valtion lain mukaan, johon hän kuuluu. Jos tämä laki määrää asiassa sovellettavaksi toisen maan lakia, on tätä jälkimmäistä lakia noudatettava.
Jos jollakulla edellisessä kappaleessa mainitun lain mukaan ei ole oikeutta mennä vekselisitoumukseen, vastatkoon kuitenkin sellaisesta sitoumuksesta, milloin velvoittautuminen on tapahtunut maassa, jonka lain mukaan hänellä olisi ollut siihen oikeus.
Kullakin korkeista sopimuspuolista on valta olla tunnustamatta päteväksi vekselisitoumusta, johon joku sen kansalaisista on mennyt ja joka vain tämän artiklan edellisen kappaleen nojalla katsottaisiin päteväksi muiden korkeiden sopimuspuolten alueella.
3 artikla.
Vekselisitoumuksen muodon määrää sen maan laki, jossa sitoumus on allekirjoitettu.
Jos vekselisitoumus ei ole pätevä edellisen kappaleen säännösten mukaan, mutta se kuitenkin on sen toisen valtion lain mukainen, jossa jokin myöhempi sitoumus on merkitty vekseliin, ei aikaisemman sitoumuksen virheellinen muoto tee myöhempää sitoumusta mitättömäksi.
Kukin korkeista sopimuspuolista voi määrätä, että vekselisitoumus, johon joku sen kansalaisista menee ulkomailla ja joka muodon puolesta täyttää sen oman lainsäädännön vaatimukset, on sen sopimuspuolen alueella oleva pätevä toisen sen maan kansalaisen suhteen.
4 artikla.
Asetteen tunnustamisesta ja oman vekselin asettamisesta johtuvan velvoittautumisen vaikutukset määrää sen paikkakunnan laki, missä vekseli on maksettava.
Muiden vekselivelallisten vekseliin merkitsemien nimikirjoitusten vaikutuksen määrää sen maan laki, missä nämä nimet on merkitty.
5 artikla.
Takautumisvaateen esittämisen määräaika lasketaan kaikkien vekselivelallisten osalta sen paikkakunnan lain mukaan, missä vekseli on asetettu.
6 artikla.
Sen paikkakunnan lain mukaan, missä vekseli on asetettu, määräytyy, onko vekselinhaltijan katsottava saaneen sen saatavan, joka on ollut vekselin antamisen aiheena.
7 artikla.
Sen maan laki, missä vekseli on maksettava, määrää, voidaanko tunnustus rajoittaa koskemaan vain osaa vekselin määrästä ja onko vekselin haltija velvollinen vastaanottamaan osamaksua.
8 artikla.
Protestin ottamisen tapa ja aika sekä muiden sellaisten toimenpiteiden suorittamistapa, jotka ovat vekselioikeuden käyttämisen tai säilyttämisen edellytyksenä, määräytyvät sen maan lain mukaan, jonka alueella protesti on otettava tai muut tarvittavat toimet suoritettava.
9 artikla.
Sen maan laki, missä vekseli on maksettava, määrää, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos vekseli on joutunut hukkaan tai varastettu.
10 artikla.
Kukin korkeista sopimuspuolista pidättää itselleen oikeuden olla soveltamatta tähän sopimukseen sisältyviä kansainvälisyksityisoikeudellisia sääntöjä, milloin on kysymys:
1) vekselisitoumuksesta, johon joku on mennyt korkeain sopimuspuolten alueiden ulkopuolella;
2) laista, jota tässä sopimuksessa omaksuttujen sääntöjen mukaan olisi sovellettava, mutta joka ei ole voimassa missään sopimukseen liittyneessä valtiossa.
11 artikla.
Tämän sopimuksen määräyksiä ei korkeiden sopimuspuolten alueilla ole sovellettava vekseleihin, jotka on annettu ennen sen voimaantuloa.
12 artikla.
Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat yhtä todistusvoimaisia, on päivittävä tänään tehdyksi.
Se voidaan myöhemminkin, 6 päivään syyskuuta 1930, allekirjoittaa kunkin Kansainliiton jäsenen ja jokaisen siihen kuulumattoman valtion puolesta.
13 artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava.
Ratifioimiskirjat on ennen 1 päivää syyskuuta 1932 talletettava Kansainliiton pääsihteerin huostaan, jonka tulee heti ilmoittaa niiden saannista kaikille tähän sopimukseen osallistuneille Kansainliiton jäsenille ja siihen kuulumattomille valtioille.
14 artikla.
Vuoden 1930 syyskuun 6 päivästä lähtien voi kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio yhtyä tähän sopimukseen.
Yhtyminen tapahtuu Kansainliiton pääsihteerille lähetettävällä ilmoituksella, joka on talletettava sihteeristön arkistoon.
Pääsihteeri tiedoittaa tämän tallettamisen heti kaikille niille, jotka ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet tai siihen yhtyneet.
15 artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan vasta sitten, kun sen on ratifioinut tai siihen on yhtynyt seitsemän Kansainliiton jäsentä tai siihen kuulumatonta valtiota, joiden joukossa on oleva kolme sellaista liiton jäsentä, jotka ovat pysyvästi edustettuja neuvostossa.
Voimaantuloaika on yhdeksäskymmenes päivä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on tämän artiklan ensimmäisen kappaleen mukaisesti saanut seitsemännen ratifioimiskirjan tai yhtymisilmoituksen.
Tehdessään 13 ja 14 artiklassa mainitut ilmoitukset Kansainliiton pääsihteerin on erikoisesti todettava, että tämän artiklan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetut ratifioimiset tai yhtymisilmoitukset on saatu.
16 artikla.
Ratifioiminen tai yhtyminen, joka tapahtuu sopimuksen tultua 15 artiklan mukaan voimaan, käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on sen saanut.
17 artikla.
Tätä sopimusta ei voida sanoa irti ennenkuin kaksi vuotta on kulunut siitä päivästä, jona sopimus on tullut voimaan sen Kansainliiton jäsenen tai siihen kuulumattoman valtion osalta, joka tahtoo sanoa sopimuksen irti. Irtisanonta käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on siitä saanut hänelle osoitetun ilmoituksen.
Jokainen irtisanonta on Kansainliiton pääsihteerin toimesta heti tiedoitettava kaikille muille korkeille sopimuspuolille.
Irtisanonnalla on vaikutusta ainoastaan sen korkean sopimuspuolen osalta, jonka puolesta se on toimitettu.
18 artikla.
Kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio, jonka suhteen tämä sopimus on voimassa, saattaa, kun neljä vuotta on kulunut sopimuksen voimaantulosta, esittää Kansainliiton pääsihteerille pyynnön joidenkin tai kaikkien tämän sopimuksen määräysten tarkastettaviksi ottamisesta.
Jos sellaista pyyntöä, sittenkuin se on tiedoitettu muille liiton jäsenille tai sen ulkopuolella oleville valtioille, joiden kesken sopimus silloin on voimassa, kannattaa ennen yhden vuoden umpeen menoa vähintään kuusi niistä, tulee Kansainliiton neuvoston päättää, onko syytä kutsua koolle konferenssi asiaa käsittelemään.
19 artikla.
Korkeat sopimuspuolet voivat allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tahi siihen yhtyessään julkilausua, etteivät sopimuksen hyväksyessään aio sitoutua mihinkään velvoituksiin, mitä tulee kaikkiin tai eräisiin niiden siirto- tai suojelusmaihin taikka niiden yliherruudessa tai huollossa oleviin alueisiin; tällöin ei tätä sopimusta sovelleta niihin alueisiin, joihin tällainen lausuma kohdistuu.
Korkeat sopimuspuolet voivat vastedes milloin tahansa ilmoittaa Kansainliiton pääsihteerille aikovansa ruveta tätä sopimusta soveltamaan kaikkiin tai eräisiin sellaisiin alueisiin, jotka on mainittu edellisessä kappaleessa puheena olleessa lausumassa. Tällöin sopimus käy sovellettavaksi ilmoituksessa mainittuihin alueisiin yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on ilmoituksen saanut.
Korkeat sopimuspuolet voivat niinikään milloin hyvänsä ilmoittaa haluavansa lakkauttaa tämän sopimuksen soveltamisen kaikkiin tai joihinkin siirto- tai suojelusmaihinsa taikka yliherruudessaan tai huollossaan oleviin alueisiin; tällöin lakkaa sopimuksen soveltaminen sellaisessa ilmoituksessa mainittuihin alueisiin vuoden kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on ilmoituksen saanut.
20 artikla.
Tämä sopimus on Kansainliiton pääsihteerin toimesta rekisteröitävä heti sen tultua voimaan. Sen jälkeen sopimus on niin pian kuin suinkin julkaistava Kansainliiton sopimuskokoelmassa.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen
Tehty Genèvessä 7 päivänä kesäkuuta 1930 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on lähetettävä kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
Pöytäkirja.
Ryhtyessään allekirjoittamaan eräiden vekseleitäkoskevien lainsäädäntöristiriitojen säännöstelemisestä tänään tehtyä sopimusta ovat allekirjoittaneet, asianmukaisen valtuutuksen nojalla sopineet seuraavista määräyksistä:
A.
Ne Kansainliiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka eivät ehkä ole voineet ennen 1 päivää syyskuuta 1932 tallettaa mainitun sopimuksen ratifioimiskirjaa, sitoutuvat viidentoista päivän kuluessa sanotusta päivästä lähettämään liiton pääsihteerille osaltaan ilmoituksen ratifioimiskysymyksen tilasta.
B.
Jos 1 päivään marraskuuta 1932 ne sopimuksen voimaantulon edellytykset, jotka mainitaan 15 artiklan 1 kappaleessa, eivät ole täyttyneet, on Kansainliiton pääsihteerin kutsuttava koolle ne liiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai siihen yhtyneet.
Tämä kokous saa tehtäväkseen harkita tilannetta ja niitä toimenpiteitä, joihin se ehkä antaa aihetta.
C.
Korkeat sopimuspuolet tulevat heti, kun ne lainsäädäntötoimenpiteet, joihin ne sopimuksen toteuttamiseksi ryhtyvät, itsekunkin alueella käyvät voimaan, antamaan niistä toisilleen tiedon.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty Genèvessä 7 päivänä kesäkuuta 1930 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on lähetettävä kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
Sopimus vekselileimaveroa koskevasta lainsäädännöstä.
Osapuolet, haluten järjestää eräät vekselileimaveroa koskevaan lainsäädäntöön kuuluvat kysymykset ovat valtuutetuikseen valinneet:
(Luettelo valtuutetuista.)
jotka, esitettyään toisilleen asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat, mikäli niiden nykyisessä lainsäädännössä ei jo ole omaksuttu sellaista kantaa, tekemään siihen sellaisen muutoksen, että vekselisitoumuksen pätevyyttä tai tällaiseen sitoumukseen perustuvan oikeuden käyttämistä ei aseteta riippuvaksi leimaverosäännösten noudattamisesta.
Sopimuspuolet saattavat kuitenkin määrätä, että mainitun oikeuden käyttäminen on lykkäytyvä, kunnes säädetty leimaveromäärä ynnä sen maksamisen laiminlyönnistä johtuneet sakot on suoritettu. Ne saattavat niinikään määrätä, että se heti täytäntöönpantavan asiakirjan ominaisuus, joka niiden lainsäädännön mukaan saattaa olla vekselille tunnustettu, on riippuva ehdosta, että leimavero jo silloin, kun vekseli on tullut aikaan, on suoritettu voimassaolevien lainsäännösten mukaisesti.
Kukin korkea sopimuspuolista pidättää itselleen oikeuden ensimmäisessä kappaleessa mainitun sitoumuksen rajoittamiseen vain asetteita koskevaksi.
2 artikla.
Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkielinen teksti ovat yhtä todistusvoimaisia, on päivättävä tänään tehdyksi.
Se voidaan myöhemminkin, 6 päivään syyskuuta 1930, allekirjoittaa kunkin Kansainliiton jäsenen ja jokaisen siihen kuulumattoman valtion puolesta.
3 artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava.
Ratifioimiskirjat on ennen 1 päivää syyskuuta 1932 talletettava Kansainliiton pääsihteerin huostaan, jonka tulee heti ilmoittaa niiden saannista kaikille tähän sopimukseen osallistuneille Kansainliiton jäsenille ja siihen kuulumattomille valtioille.
4 artikla.
Vuoden 1930 syyskuun 6 päivästä lähtien voi kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio yhtyä tähän sopimukseen.
Yhtyminen tapahtuu Kansainliiton pääsihteerille lähetettävällä ilmoituksella, joka on talletettava sihteeristön arkistoon.
Pääsihteeri tiedoittaa tämän tallettamisen heti kaikille niille, jotka ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet tai siihen yhtyneet.
5 artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan vasta sitten, kun sen on ratifioinut tai siihen on yhtynyt seitsemän Kansainliiton jäsentä tai siihen kuulumatonta valtiota, joiden joukossa on oleva kolme sellaista liiton jäsentä, jotka ovat pysyvästi edustettuja neuvostossa.
Voimaantuloaika on yhdeksäskymmenes päivä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on tämän artiklan ensimmäisen kappaleen mukaisesti saanut seitsemännen ratifioimiskirjan tai yhtymisilmoituksen.
Tehdessään 3 ja 4 artiklassa mainitut ilmoitukset Kansainliiton pääsihteerin on erikoisesti todettava, että tämän artiklan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetut ratifioimiset tai yhtymisilmoitukset on saatu.
6 artikla.
Ratifioiminen tai yhtyminen, joka tapahtuu sopimuksen tultua 5 artiklan mukaan voimaan, käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on sen saanut.
7 artikla.
Tätä sopimusta ei voida sanoa irti ennenkuin kaksi vuotta on kulunut siitä päivästä, jona sopimus on tullut voimaan sen Kansainliiton jäsenen tai siihen kuulumattoman valtion osalta, joka tahtoo sanoa sopimuksen irti. Irtisanonta käy tehoisaksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona Kansainliiton pääsihteeri on siitä saanut hänelle osoitetun ilmoituksen.
Jokainen irtisanonta on Kansainliiton pääsihteerin toimesta heti tiedoitettava kaikille muille korkeille sopimuspuolille.
Irtisanonnalla on vaikutusta ainoastaan sen korkean sopimuspuolen osalta, jonka puolesta se on toimitettu.
8 artikla.
Kukin Kansainliiton jäsen ja jokainen siihen kuulumaton valtio, jonka suhteen tämä sopimus on voimassa, saattaa, kun neljä vuotta on kulunut sopimuksen voimaantulosta, esittää Kansainliiton pääsihteerille pyynnön joidenkin tai kaikkien tämän sopimuksen määräysten tarkastettaviksi ottamisesta.
Jos sellaista pyyntöä, kun se on tiedoitettu muille liiton jäsenille tai sen ulkopuolella oleville valtioille, joiden kesken sopimus on silloin voimassa, kannattaa ennen yhden vuoden umpeen menoa vähintään kuusi niistä, tulee Kansainliiton neuvoston päättää, onko syytä kutsua koolle konferenssi asiaa käsittelemään.
9 artikla.
Korkeat sopimuspuolet voivat allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tahi siihen yhtyessään julkilausua, etteivät sopimuksen hyväksyessään aio sitoutua mihinkään velvoituksiin, mitä tulee kaikkiin tai eräisiin niiden siirto- tai suojelusmaihin taikka niiden yliherruudessa tai huollossa oleviin alueisiin; tällöin ei tätä sopimusta sovelleta niihin alueisiin, joihin tällainen lausuma kohdistuu.
Korkeat sopimuspuolet voivat vastedes ilmoittaa Kansainliiton pääsihteerille aikovansa ruveta tätä sopimusta soveltamaan kaikkiin tai eräisiin sellaisiin alueisiin, jotka on mainittu edellisessä kappaleessa puheena olleessa lausumassa. Tällöin sopimus käy sovellettavaksi ilmoituksessa mainittuihin alueisiin yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on ilmoituksen saanut.
Korkeat sopimuspuolet voivat niinikään milloin hyvänsä ilmoittaa haluavansa lakkauttaa tämän sopimuksen soveltamisen kaikkiin tai joihinkin siirto- tai suojelusmaihinsa taikka yliherruudessaan tai huollossaan oleviin alueisiin; tällöin sopimuksen soveltaminen lakkaa sellaisessa ilmoituksessa mainittuihin alueisiin vuoden kuluttua siitä kuin Kansainliiton pääsihteeri on ilmoituksen saanut.
10 artikla.
Tämä sopimus on Kansainliiton pääsihteerin toimesta rekisteröitävä heti sen tultua voimaan. Sen jälkeen sopimus on niin pian kuin suinkin julkaistava Kansainliiton sopimuskokoelmassa.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen
Tehty Genèvessä 7 päivänä kesäkuuta 1930 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on lähetettävä kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille siihen kuulumattomille valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
Pöytäkirja.
Ryhtyessään allekirjoittamaan vekselileimaveroa koskevasta lainsäädännöstä tänään tehtyä sopimusta ovat allekirjoittaneet asianmukaisen valtuutuksen nojalla sopineet seuraavista määräyksistä:
A.
Ne Kansainliiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka eivät ole voineet ennen 1 päivää syyskuuta 1932 tallettaa mainitun sopimuksen ratifioimiskirjaa, sitoutuvat viidentoista päivän kuluessa sanotusta ajankohdasta lähettämään Kansainliiton pääsihteerille osaltaan ilmoituksen ratifioimiskysymyksen tilasta.
B.
Jos 1 päivään marraskuuta 1932 ne sopimuksen voimaantulon edellytykset, jotka mainitaan 5 artiklan 1 kappaleessa, eivät ole täyttyneet, on Kansainliiton pääsihteerin kutsuttava koolle ne liiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai siihen yhtyneet.
Tämä kokous saa tehtäväkseen harkita tilannetta ja niitä toimenpiteitä, joihin se ehkä antaa aihetta.
C.
Korkeat sopimuspuolet tulevat heti, kun ne lainsäädäntötoimenpiteet, joihin ne sopimuksen toteuttamiseksi ryhtyvät, itsekunkin alueella käyvät voimaan, antamaan niistä toisilleen tiedon.
D.
1. Ison-Britannian yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin osalta on sovittu, että ainoat asiakirjat, joihin tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan, ovat sellaiset asetteet, jotka ovat esitetyt tunnustettaviksi, tunnustetut tai maksettavat muualla kuin Yhdistyneessä Kuningaskunnassa.
2. Sama rajoitus koskee jokaista Hänen Britannialaisen Majesteettinsa siirto- tai suojelusmaata tahi yliherruudessa tai huollossa olevaa aluetta, johon sopimus tulisi 9 artiklan mukaan sovellettavaksi, ehdolla kuitenkin, että ilmoitus tästä rajoituksesta lähetetään Kansainliiton pääsihteerille ennen sitä päivää, jona sopimuksen soveltaminen sellaiseen alueeseen alkaa.
3. Niinikään on sovittu, että tämän sopimuksen määräykset käyvät sovellettaviksi Pohjois-Irlantiin vasta niin muutettuina kuin tarpeellisiksi havaitaan.
4. Jos joku Kansainliiton jäsen tai siihen kuulumaton valtio haluaa 4 artiklan nojalla yhtyä tähän sopimukseen sellaisin rajoituksin kuin edellä ensimmäisessä kappaleessa on sanottu, on mainitun valtion hallituksen ilmoitettava se Kansainliiton pääsihteerille, jonka on tiedoitettava tämä ilmoitus kaikkien niiden Kansainliiton jäsenten ja siihen kuulumattomien valtioiden hallituksille, joiden puolesta sopimus on allekirjoitettu tai siihen yhdytty, ja samalla tiedusteltava, onko niillä mitään vastaväitteitä esitettävänä ilmoituksen johdosta. Jos kuuden kuukauden kuluessa pääsihteerin tiedustelun lähettämisestä mitään vastaväitteitä ei ole esitetty, on puheenalaisen maan yhtyminen sopimukseen sanotuin rajoituksin katsottava hyväksytyksi.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty Genèvessä 7 päivänä kesäkuuta 1930 yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistettu jäljennös on lähetettävä kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille liiton ulkopuolella oleville valtioille, jotka ovat olleet konferenssissa edustettuina.
(Allekirjoitukset.)