5/1933

Asetus Asetus Suomen ja Persian välisen ystävyyssopimuksen voimaansaattamisesta.

Sittenkuin Eduskunta on päättänyt hyväksyä Moskovassa 12 päivänä joulukuuta 1931 tehdyn Suomen Tasavallan ja Persian Keisarikunnan välisen ystävyyssopimuksen ja sopimus on ratifioitu sekä ratifioimiskirjat vaihdettu Moskovassa 21 päivänä helmikuuta 1933, säädetään täten, ulkoasiainministerin esittelystä, että puheenaoleva sopimus on oleva voimassa, niinkuin siitä on sovittu.

Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1933.

Ystävyyssopimus Suomen Tasavallan ja Persian Keisarikunnan välillä.

Suomen Tasavallan Presidentti ja Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Persian Shahi, haluten kumpikin lujittaa molempien valtioiden välisiä perinnäisiä ystävyyssuhteita, ovat päättäneet tehdä ystävyyssopimuksen ja ovat siinä tarkoituksessa määrännet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti:

Suomen väliaikaisen asiainhoitajan Moskovassa, valtioneuvos Rafael Hakkaraisen;

Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Persian Shahi:

Moskovassa olevan täysivaltaisen erikoissuurlähettiläänsä, Hänen Ylhäisyytensä Fatoullah Khan Pakrevanin;

jotka ovat, esitettyään toisilleen päteviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, sopineet seuraavista artikloista:

1 artikla.

Suomen Tasavallan ja Persian Keisarikunnan samoin kuin myös molempien valtioiden kansalaisten välillä on vallitseva rikkomaton rauha sekä vilpitön ja pysyvä ystävyys.

2 artikla.

Sopimusvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että niiden välisten diplomaattisten ja konsulaaristen suhteiden tulee jatkua kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja käytännön pohjalla. Ne sopivat siitä, että kummankin maan diplomaattisia ja konsuliedustajia on toisen maan alueella kohdeltava kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja käytännön mukaisesti. Tämä kohtelu on kaikissa tapauksissa ja vastavuoroisuuden ehdoin oleva yhtä suosiollinen kuin eniten suositun maan diplomaattisille ja konsuliedustajille myönnetty kohtelu.

3 artikla.

Sopimusvaltiot suostuvat kansainvälisen oikeuden periaatteisiin ja käytäntöön sekä täydelliseen tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen pohjautuvilla sopimuksilla järjestämään molempien maiden väliset konsulaari-, kauppa-, tulli- ja merenkulkusuhteet samoin kuin myös kysymykset kummankin maan kansalaisten oikeudesta asettua asumaan toisen sopimusvaltion alueelle ja siellä oleskella.

4 artikla.

Sopimusvaltiot sitoutuvat alistamaan välitysoikeuden ratkaistaviksi kaikki niiden välillä ehkä syntyvät erimielisyydet, jotka koskevat kaikkien tehtyjen tai vastedes tehtävien sopimusten ja välipuheiden, niihin luettuna nyt solmittava sopimus, soveltamista ja tulkintaa ja joita ei ole kohtuullisessa ajassa saatu sovinnollista tietä ratkaistuiksi tavanmukaisia diplomaattisia menettelytapoja käyttäen.

Tätä määräystä on tarvittaessa sovellettava ennakolta ratkaistavaan kysymykseen siitä, tarkoittaako erimielisyys mainittujen sopimusten ja välipuheiden tulkintaa tai soveltamista vai ei.

Välitysoikeuden päätös on sopimuspuolia sitova.

Välitysoikeus on muodostettava jokaista riita-asiaa varten jommankumman sopimusvaltion pyynnöstä ja seuraavalla tavalla:

Kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kumpikin valtio määrää välitystuomarinsa, joka myös saattaa olla kolmannen valtion kansalainen. Jos molemmat valtiot eivät kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä sovi siitä ajasta, jonka kuluessa välitystuomarien tulee tehdä päätöksensä, taikka jos välitystuomarit eivät onnistu ratkaisemaan riitakysymystä ennen heille asetetun määräajan loppuun kulumista, molemmat valtiot valitsevat kolmannen välitystuomarin jonkun kolmannen valtion kansalaisten joukosta. Elleivät valtiot sovi kolmannen välitystuomarin valinnasta kahden kuukauden kuluessa siitä lukien, kun pyyntö sellaisen valitsemisesta on tehty, on heidän yhdessä tai, elleivät he uuden kahden kuukauden määräajan kuluessa ole yhteistä pyyntöä tehneet, sen heistä joka ensiksi on siihen valmis, pyydettävä Haagin pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa määräämään kolmas välitystuomari, jonka tulee olla jonkun kolmannen valtion kansalainen. Sopimusvaltioiden yhteisestä suostumuksesta voidaan hänelle antaa luettelo niistä kolmansista valtioista, joihin vaalin tulee rajoittua. Sopimusvaltiot pidättävät itselleen oikeuden etukäteen sopia määrätyksi ajaksi kolmannen välitystuomarin henkilöllisyydestä.

Ellei menettelyjärjestyksestä, jota molempien välitystuomarien on noudatettava, ole tehty molempien valtioiden välillä eri välikirjaa viimeistään ennen välitystuomarien määräämistä, on tässä suhteessa, mikäli molemmat hallitukset eivät ole asiasta muutenkaan sopineet, noudatettava kansainvälisten riitaisuuksien sovinnollisesta ratkaisemisesta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn sopimuksen 57 ja 59-85 artikloissa olevia säännöksiä.

Jos on ollut pakko valita kolmas välitystuomari eikä sopimusvaltioiden kesken ole sovittu menettelyjärjestyksestä, jota vaalin jälkeen on noudatettava, niin kolmannen välitystuomarin tulee asettua yhteyteen kahden ensimäisen välitystuomarin kanssa, minkä jälkeen näin muodostettu välitysoikeus päättää menettelyjärjestyksestään ja ratkaisee riitakysymyksen. Kaikki välitysoikeuden päätökset tehdään äänten enemmistöllä.

5 artikla.

Tämä sopimus on puolin ja toisin ratifioitava kummankin sopimusvaltion perustuslakien mukaisesti ja ratifioimiskirjat vaihdettava niin pian kuin mahdollista. Sopimus tulee voimaan heti, kun ratifioimiskirjojen vaihto on tapahtunut.

Vakuudeksi asianomaiset valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen, joka on laadittu kahtena kappaleena, ja varmentaneet ne sineteillään.

Tehty Moskovassa, 12 päivänä joulukuuta 1931.

Loppupöytäkirja.

Allekirjoittaessaan tänä päivänä tehdyn Suomen Tasavallan ja Persian Keisarikunnan välisen ystävyyssopimuksen ovat allekirjoittaneet valtuutetut tehneet seuraavan ilmoituksen, mikä olennaisena osana kuuluu itse sopimukseen:

Molemmat sopimusvaltiot pidättävät itselleen oikeuden uudelleen harkita ystävyyssopimuksen 4 artiklassa olevia määräyksiä kymmenen vuoden kuluttua siitä lukien, kun mainitun sopimuksen ratifioimiskirjat on vaihdettu.

Tehty Moskovassa, 12 päivänä joulukuuta 1931.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.