Asetus Ranskan kanssa sovittelumenettelystä sekä riitojen oikeudellisesta ja välitysoikeudellisesta ratkaisemisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sittenkun Pariisissa 28 päivänä huhtikuuta 1933 on allekirjoitettu Suomen ja Ranskan välinen sopimus sovittelumenettelystä sekä riitaisuuksien oikeudellisesta ja välitysoikeudellisesta ratkaisemisesta, jonka sopimuksen Eduskunta on hyväksynyt, ja sopimus on ratifioitu sekä ratifioimiskirjat vaihdettu Pariisissa 27 päivänä tammikuuta 1933, säädetään täten ulkoasiainministerin esittelystä, että puheenaoleva sopimus on oleva voimassa niinkuin siitä on sovittu.
Ranskan kanssa sovittelumenettelystä sekä riitojen oikeudellisesta ja välitysoikeudellisesta ratkaisemisesta tehty sopimus
Suomen Tasavallan Presidentti ja Ranskan Tasavallan Presidentti,
haluten kehittää niitä ystävällisiä suhteita, jotka vallitsevat molempien maiden kesken,
tahtoen näiden keskinäisiin suhteisiin sovelluttaa niin laajalti kuin suinkin niitä periaatteita, jotka elähdyttävät Kansainliittoa,
ovat päättäneet tehdä sopimuksen sovittelumenettelystä sekä riitaisuuksien oikeudellisesta ja välitysoikeudellisesta ratkaisusta ja ovat valtuutetuikseen määränneet:
Suomen Tasavallan Presidentti:
Suomen Tasavallan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin Pariisissa, herra Harri Holman,
Ranskan Tasavallan Presidentti:
Kansanedustajan, Ranskan Tasavallan ulkoasiainministerin, herra Aristide Briandin,
jotka, esitettyään toisilleen oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
I OSA.
1 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti rauhanomaisin sekä tässä sopimuksessa mainituin keinoin ratkaisemaan kaikki riitaisuudet, olkootpa mitä laatua tahansa, joita ehkä Suomen ja Ranskan kesken sattuu eikä ole saatu ratkaistuksi säännöllistä diplomaattista tietä.
2 artikla.
Riidat, joiden ratkaisemiseksi muissa korkeiden sopimuspuolten kesken voimassa olevissa sopimuksissa määrätään erikoismenettely, ovat ratkaistavat näiden sopimusten säännösten mukaisesti.
II OSA.
3 artikla.
Kaikki korkeiden sopimuspuolten väliset riidat, olkootpa mitä laatua tahansa, joissa sopimuspuolet vastavuoroisesti kiistävät toisiltaan jonkun oikeuden ja joita ei ole saatu sovinnossa ratkaistuiksi säännöllisin diplomaattisin keinoin, ovat saatettavat joko pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen tahi välitysoikeuden tuomiolla ratkaistaviksi.
4 artikla.
Ennenkuin ryhdytään mihinkään oikeudelliseen menettelyyn pysyväisessä kansainvälisessä tuomioistuimessa tahi välitysoikeudessa, on riitaisuus alistettava soviteltavaksi tämän sopimuksen mukaan asetettuun pysyväiseen kansainväliseen lautakuntaan, jota sanotaan pysyväiseksi sovittelulautakunnaksi.
5 artikla.
Edellisessä artiklassa edellytettyyn pysyväiseen sovittelulautakuntaan kuuluu viisi jäsentä, jotka määrätään seuraavalla tavalla: korkeat sopimuspuolet nimittävät kumpikin yhden jäsenen omista kansalaisistaan ja määräävät yhteisesti muut kolme jäsentä vieraiden valtojen kansalaisista; näiden kolmen jäsenen tulee olla eri kansalaisuutta, ja heistä Suomen ja Ranskan hallitukset määräävät lautakunnan puheenjohtajan.
Lautakunnan jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Jos lautakunnan jäsenen toimikauden päättyessä toista jäsentä ei ole hänen sijalleen valittu, katsotaan hänen toimensa uudistetuksi kolmeksi vuodeksi; sopimuspuolet pidättävät kuitenkin itselleen oikeuden siirtää kolmivuotiskauden päätyttyä puheenjohtajan tehtävät jollekin toiselle yhteisesti asetetuista lautakunnan jäsenistä.
Jäsen, jonka toimikausi päättyy jonkun sovittelumenettelyn vireillä ollessa, ottaa edelleen osaa riitaisuuden tutkimiseen menettelyn loppuun asti, vaikka toinen henkilö olisikin valittu hänen sijaansa.
Jos sovittelulautakunnan jäsen kuolee tai luopuu toimestaan, on toinen valittava toimikauden loppuajaksi hänen sijaansa kolmen kuukauden kuluessa siitä ja joka tapauksessa niin pian kuin jokin riitaisuus on saatettu lautakunnan käsiteltäväksi.
Jos joku korkeiden sopimuspuolten yhteisesti asettamista sovittelulautakunnan jäsenistä on tilapäisesti estynyt ottamasta osaa lautakunnan töihin, asettakoot sopimuspuolet yhdessä varajäsenen, joka väliaikaisesti toimii hänen sijaisenaan. Ellei tätä varajäsentä aseteta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin jäsenpaikka väliaikaisesti on täten tullut avoimeksi, on meneteltävä tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.
6 artikla.
Pysyväinen sovittelulautakunta on asetettava kuudessa kuukaudessa tämän sopimuksen voimaantulosta.
Ellei sovittelulautakunnan yhteisesti asetettavia jäseniä nimitettäisi sanotussa ajassa taikka, kun sijaisesta on puhe, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin paikka on tullut avoimeksi, on, ellei toisin ole sovittu, Sveitsin valaliiton presidenttiä pyydettävä toimittamaan tarpeelliset nimitykset.
7 artikla.
Riita alistetaan pysyväisen sovittelulautakunnan käsiteltäväksi pyyntökirjalla, jonka kumpikin sopimuspuoli yksissä neuvoin taikka, ellei päästä yksimielisyyteen, jompikumpi niistä osottaa lautakunnan puheenjohtajalle.
Pyyntökirjassa on riidan aihe pääpiirteiltään selostettava ja esitettävä pyyntö, että lautakunta ryhtyisi kaikkiin sopiviin toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi.
Jos pyyntö on lähtöisin vain toisen sopimuspuolen taholta, niin on tämän saatettava se viipymättä vastapuolen tietoon.
8 artikla.
Viidentoista päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin kumpikin korkea sopimuspuoli tai toinen niistä on jättänyt riidan pysyväisen sovittelulautakunnan käsiteltäväksi, on kummallakin sopimuspuolella valta sen tutkimista varten vaihtaa asettamansa vakinainen jäsen henkilöön, jolla siinä asiassa on erityistä asiantuntemusta.
Sopimuspuolen, joka käyttää tätä oikeutta hyväkseen, tulee heti antaa siitä tieto toiselle sopimuspuolelle; tällä on siinä tapauksessa valta viidentoista päivän kuluessa tiedon saamisesta menetellä samoin.
Kumpikin sopimuspuoli pidättää oikeuden viipymättä nimittää varajäsenen väliaikaisesti toimimaan asettamansa vakinaisen jäsenen sijaisena, jos tämä jäsen on sairauden taikka jonkun muun ylivoimaisen seikan tähden tilapäisesti estynyt ottamasta osaa lautakunnan töihin.
9 artikla.
Pysyväisen sovittelulautakunnan asiana on selvittää riitakysymykset, tässä tarkoituksessa tutkinnan tai muiden keinojen avulla hankkia tarpeelliset tiedot sekä yrittää sovittaa riitapuolet. Se voi, tutkittuaan asian, esittää sopimuspuolille soveliaiksi harkitsemansa sovintoehdot ja asettaa niille määräajan mielensä ilmaisemiseksi.
Lopetettuaan työnsä lautakunnan on laadittava pöytäkirja, jossa asianhaarojen mukaisesti todetaan joko sopimuspuolten sopineen ja, niin ollen, sovinnon ehdot, taikka että sopimuspuolia ei ole voitu saada sopimaan.
Lautakunnan työt ovat, elleivät sopimuspuolet toisin sovi, saatettavat loppuun kuudessa kuukaudessa siitä päivästä lukien, jona riita saatettiin lautakunnan käsiteltäväksi.
10 artikla.
Mikäli ei toisin ole sovittu, pysyväinen sovittelulautakunta vahvistaa itse käsittelymenetelmänsä, jonka joka tapauksessa tulee olla vuoroväitteinen. Mitä tulee tutkintaan, on lautakunnan, ellei se yksimielisesti toisin päätä, noudatettava kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisemisesta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn yleissopimuksen III osaston (kansainvälisistä tutkintakomissioneista) määräyksiä.
11 artikla.
Elleivät sopimuspuolet ole toisin sopineet, tulee pysyväisen sovittelulautakunnan kokoontua puheenjohtajansa määräämällä paikkakunnalla.
12 artikla.
Pysyväisen sovittelulautakunnan käsittelyt eivät ole julkisia muuten kuin milloin lautakunta sopimuspuolten suostumuksella on niin päättänyt.
13 artikla.
Pysyväisessä sovittelulautakunnassa edustavat sopimuspuolia asiamiehet, joiden tehtävänä on olla välittäjinä niiden ja lautakunnan kesken; sopimuspuolet saavat sen ohessa käyttää avustajinaan siksi määräämiänsä neuvonantajia ja asiantuntijoita sekä pyytää kaikkien niiden henkilöiden kuulustelemista, joiden todistuksia pitävät tarpeellisina.
Lautakunnalla on puolestaan valta pyytää suullisia selityksiä kummankin sopimuspuolen asiamiehiltä, neuvonantajilta ja asiantuntijoilta, niin myöskin kaikilta niiltä henkilöiltä, joiden saapuville tulemisen heidän hallitustensa suostumuksella se katsoo tarpeelliseksi.
14 artikla.
Mikäli tässä sopimuksessa ei toisin määrätä, tekee pysyväinen sovittelulautakunta päätöksensä äänten enemmistöllä.
Lautakunta ei voi antaa ratkaisuja riidan ydinkohdista, jollei kaikkia jäseniä ole asianmukaisesti kutsuttu koolle ja jollei vähintään puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ole saapuvilla. Siinä tapauksessa, että vain kolme jäsentä ja puheenjohtaja olisi saapuvilla, on puheenjohtajan ääni ratkaiseva.
15 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat helpottamaan sovittelulautakunnan töitä sekä eritoten toimittamaan sille kaikki suinkin saatavissa olevat tarpeelliset asiakirjat ja tiedot sekä käyttämään kaikkia vallassaan olevia keinoja, jotta sen kävisi mahdolliseksi sopimuspuolten alueella ja lainsäädännön mukaisesti ryhtyä todistajien tai asiantuntijain haastamiseen ja kuulustelemiseen sekä katselmuksien toimittamiseen.
16 artikla.
Siltä ajalta, jonka heidän työnsä kestävät, saa kukin lautakunnan jäsenistä korvauksen, jonka suuruuden sopimuspuolet yksissä neuvoin määräävät ja yhtäläisesti suorittavat.
Lautakunnan toiminnasta aiheutuneet yleiset kulut jaetaan samalla tavalla.
17 artikla.
Ellei pysyväinen sovittelulautakunta saa aikaan sovintoa, alistetaan riita joko pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen tahi välitysoikeuden käsiteltäväksi, kuten edellytetään tämän sopimuksen 3 artiklassa.
Tässä tapauksessa tulee sopimuspuolten yhteisesti laatia välikirja, jossa määrätään riidan alistaminen pysyväiseen kansainväliseen tuomioistuimeen taikka nimetään välitystuomarit. Välikirjassa on selvästi määriteltävä riitaisuuden aihe, erikoinen toimivalta, joka myönnetään pysyväiselle kansainväliselle tuomioistuimelle taikka välitysoikeudelle, sekä kaikki muut sopimuspuolten keskenänsä määräämät ehdot.
Riitaisuutta ratkaisemaan valtuutettu pysyväinen kansainvälinen tuomioistuin tahi samassa tarkoituksessa asetettu välitysoikeus on oikeutettu tulkitsemaan välikirjan määräyksiä.
Ellei välikirjaa ole laadittu kolmessa kuukaudessa siitä päivästä lukien, jona jommallekummalle sopimuspuolelle on esitetty asian oikeudellista ratkaisemista tarkoittava vaatimus, saa kumpikin sopimuspuoli kuukauden kuluttua aikomuksensa toiselle ilmoittamisesta suoraan alistaa riidan pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi osottamalla sille sitä tarkoittavan pyyntökirjan.
Tällöin on noudatettava sitä menettelyä, joka on määrättynä pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen perussäännössä taikka, kun riita alistetaan välitysoikeuteen, kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisemisesta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyssä yleissopimuksessa.
III OSA.
18 artikla.
Kaikki riitaisuudet, jotka saattavat syntyä korkeiden sopimuspuolten kesken ja joiden ei ole katsottava kuuluvan tämän sopimuksen 3 artiklassa mainittuihin taikka joiden ratkaisemiseksi ei jo sopimuspuolten kesken voimassa olevassa sopimuksessa tai yleissopimuksessa ole sovittu erikoisesta menettelystä, ovat alistettavat pysyväiseen sovittelulautakuntaan, jollei niistä olisi päästy yksimielisyyteen säännöllisin diplomaattisin keinoin.
Elleivät sopimuspuolet ole sopineet lautakunnalle esitettävästä pyyntökirjasta, on kummallakin sopimuspuolella valta kääntyä lautakunnan puoleen kuukautta aikaisemmin siitä toiselle sopimuspuolelle ilmoitettuaan.
Tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kappaleessa sekä 8 - 16 artikloissa mainittua menettelyä on sovellettava.
19 artikla.
Jos sopimuspuolten kesken ei ole saatu sovintoa syntymään, on riita kumman tahansa pyynnöstä alistettava välitysoikeuden ratkaistavaksi, ollen tällä valta tuomita "ex aequo et bono".
Ellei ole toisin sovittu, kuuluu tähän oikeuteen viisi jäsentä, jotka määrätään noudattamalla tämän sopimuksen 5 ja 6 artiklassa pysyväisen sovittelulautakunnan asettamisesta mainittua menettelyä.
Välitysoikeudella on välittäjälle kuuluva valta.
20 artikla.
Artiklassa 19 tarkoitetussa tapauksessa korkeiden sopimuspuolien on kuudessa kuukaudessa siitä päivästä lukien, jona jompikumpi sopimuspuoli on toiselle sopimuspuolelle osottanut välitysoikeudellista menettelyä tarkoittavan pyynnön, sovittava erityisestä, riidan aihetta ja menettelyn erikoisseikkoja koskevasta välikirjasta.
Jos tästä välikirjasta ei voida sopia sanotussa määräajassa, on kummallakin sopimuspuolella valta alistaa asia yksipuolisen pyynnön nojalla 19 artiklan mukaisesti asetettuun oikeuteen. Tässä tapauksessa välitysoikeuden on noudatettava kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisemisesta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehtyä yleissopimusta.
IV OSA.
21 artikla.
Kun on kysymys riitaisuudesta, joka jommankumman sopimuspuolen sisäisen lainsäädännön mukaan kuuluu sen kotimaan tuomioistuinten tuomiovaltaan, myöskin hallinnolliset tuomioistuimet niihin luettuina, niin riitasuutta ei ole alistettava tämän sopimuksen edellyttämään menettelyyn ennenkuin kotimaan asianomainen oikeusviranomainen kohtuullisessa määräajassa on antanut lopullisen päätöksen.
22 artikla.
Jos pysyväinen kansainvälinen tuomioistuin tahi välitysoikeus toteaa, että jommankumman korkean sopimuspuolen oikeusasteen tai muun viranomaisen päätös on kokonaan tai osittain ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, ja jos tämän sopimuspuolen lainsäädäntö ei salli puheenaolevan päätöksen seuraamusten tyhjäksi tekemistä hallinnollista tietä tai sallii sen vain osittain, on tuomioistuimen tahi välitysoikeuden päätöksessä määrättävä loukatulle sopimuspuolelle myönnettävän vahingonkorvauksen laatu ja suuruus.
23 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat molemminpuolisesti, tämän sopimuksen määräysten edellyttämän menettelyn ollessa vireillä, pidättäytymään kaikista toimenpiteistä, joiden voidaan arvella haitallisesti vaikuttavan joko pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen tai välitysoikeuden päätöksen täytäntöönpanoon taikka pysyväisen sovittelulautakunnan ehdottamiin järjestelyihin, sekä yleensä olemaan ryhtymättä mihinkään tekoon, olipa se mitä laatua tahansa, joka voisi kärjistää tai laajentaa riitaisuutta.
Joka tapauksessa ja erittäinkin jos kysymys, josta sopimuspuolet ovat eri mieltä, aiheutuu jo tapahtuneesta tai tapahtumaisillaan olevasta teosta, on sovittelulautakunnan tai, jollei se ole puuttunut asiaan, pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen toimimalla perussääntönsä 41 artiklan mukaisesti tai välitysoikeuden niinpian kuin suinkin ilmoitettava ne väliaikaiset toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä. Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat molemminpuolisesti noudattamaan sanottuja määräyksiä.
24 artikla.
Tämän sopimuksen tulkinnasta taikka täytäntöönpanosta ehkä aiheutuvat erimielisyydet alistetaan, ellei ole toisin sovittu, suoraan pysyväiseen kansainväliseen tuomioistuimeen yksipuolisen pyynnön nojalla, jonka jompikumpi korkeista sopimuspuolista tekee.
25 artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava. Sen ratifioimiskirjat on vaihdettava Pariisissa niin pian kuin suinkin.
Tämä sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua ratifioimiskirjain vaihdosta ja on voimassa kymmenen vuotta voimaantulosta lukien. Ellei sitä ole irtisanottu kuutta kuukautta ennen määräajan päättymistä, on se katsottava uudistetuksi aina kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan.
Jos tämän sopimuksen voimassaolon päättyessä sovittelu- taikka oikeudellinen tahi välitysoikeudellinen käsittely on vireillä, jatkuu se, kunnes asia on loppuun suoritettu tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.
Tämän vakuudeksi ovat edellä mainitut valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja kiinnittäneet siihen sinettinsä.
Tehty kahtena kappaleena Pariisissa 28 päivänä huhtikuuta 1930.