26/1923

Noottienvaihdolla Suomen ja Alankomaiden välillä tehty väliaikainen kauppasopimus. 1. Alankomaiden Helsingin-lähettiläs Suomen ulkoasiainministerille.

ALANKOMAIDEN LÄHETYSTÖ.

Tukholmassa, 29 päivänä lokakuuta 1923. N:o F. 296.

Herra Ministeri,

Minulla on ollut kunnia saattaa Teidän Ylhäisyytenne tietoon, että mitä tulee Alankomaihin, Alankomaiden Intiaan, Surinamiin ja Curacaohon, Kuningattaren Hallitus suostuu, vastavuoroisuuden ehdolla, sovelluttamaan kauppaan, tulleihin, merenkulkuun sekä maksuihin ja veroihin nähden suosituimman maan kohtelua Suomen kansalaisiin ja suomalaisiin kauppa-, teollisuus- tahi finanssiyhtiöihin, olkootpa ne osake- tahi muita yhtiöitä, niihin luettuina laivayhtiöt, samoinkuin Suomesta tuleviin tuotteisiin ja aluksiin, jotka käyttävät Tasavallan lippua. Olen lisännyt, että se pidättää itselleen oikeuden olla ulottamatta tätä kohtelua helpotuksiin, joita on myönnetty tahi myönnetään rajaliikenteen suhteen naapurivaltioiden asukkaille.

Teidän Ylhäisyytenne on puolestaan hyväntahtoisesti ilmoittanut minulla, että Tasavallan Hallitus samaten on valmis myöntämään, vastavuoroisuuden ehdolla, suosituimman maan kohtelun edellämainituissa suhteissa Alankomaitten alamaisille ja alankomaalaisille kauppa-, teollisuus- tahi finanssiyhtiöille, olkootpa ne osake- tahi muita yhtiöitä, niihin luettuina laivayhtiöt, samoinkuin Alankomaista, Alankomaitten Intiasta, Surinamista ja Curacaosta tuleville tuotteille sekä aluksille, jotka käyttävät Kuningaskunnan lippua. Teidän Ylhäisyytenne on kuitenkin huomauttanut minulle, että tätä kohtelua ei voida ulottaa

a) helpotuksiin, jotka on myönnetty tahi myönnetään rajaliikenteen suhteen, eikä myöskään nimenomaan etuihin, jotka on myönnetty tahi myönnetään Virolle,

b) etuihin, jotka on myönnetty tahi myönnetään naapurivaltioille merenkulkuun nähden Itämerellä ja sen lahdilla pohjoispuolella 58 astetta pohjoista leveyttä,

c) etuihin, jotka on myönnetty Venäjälle kalastukseen ja hylkeenpyyntiin sekä Petsamon kauttakulkuun nähden, eikä

d) etuihin, jotka on myönnetty Ranskalle 13 päivänä heinäkuuta 1921 Suomen ja tämän maan välillä tehdyn kauppasopimuksen 2 ja 6 artiklassa. Kuitenkin Teidän Ylhäisyytenne on selittänyt minulle, että tästä viimeisestä poikkeuksesta huolimatta Tasavallan Hallitus suostuu myöntämään luonnon- tahi teollisuustuotteille, jotka ovat peräisin tahi valmistetut Alankomaissa, Alankomaitten Intiassa, Surinamissa tahi Curacaossa ja jotka on lueteltu ohellisessa luettelossa, kun niitä tuodaan Suomeen, ne tullialennukset, jotka on myönnetty samanlaisille ranskalaisille tuotteille, sillä ehdolla, että niitä seuraa senmukainen alkuperätodistus kuin mitä mainitussa sopimuksessa on määrätty.

Jollei Teidän Ylhäisyydellänne ole vastaanmuistuttamista, on tämä nootti ja se vastaanottotunnustus, jonka Teidän Ylhäisyytenne sen johdosta lähettää minulle, oleva todistuksena, että molempien maittemme välillä on tehty sopimus niiden kauppa- ja merenkulkusuhteiden väliaikaisesta järjestämisestä yllämainitulla pohjalla. On kuitenkin sovittu, että lukuunottamatta tullimaksuja ja kauppamerenkulkua koskevia määräyksiä, joita aletaan soveltaa viidentoista päivän kuluttua siitä, kun minä olen saanut edellämainitun vastaanottotunnustuksen, sopimus ei tule voimaan kummallakaan puolella, ennenkuin viisitoista päivää on kulunut siitä, kun Teidän Ylhäisyydeltänne on saapunut ilmoitus, jossa minulle sanotaan, että Suomessa on asianvaatimat lainsäädäntötoimenpiteet suoritettu.

On sovittu, että täten tehty sopimus on voimassa, kunnes näiden kahden maan välillä solmittava kauppa- ja merenkulkusopimus on tullut voimaan, ellei tätä ennen jompikumpi sopimuspuolista sano sitä irti, mihin niillä on oikeus 1 päivästä tammikuuta 1925 alkaen. Irtisanomisen tapahtuessa sopimus lakkaa olemasta voimassa, kun kolme kuukautta on kulunut ilmoituksen tekemisestä.

Vastaanottakaa, Herra Ministeri, mitä suurimman kunnioitukseni uudistettu vakuutus.

Luettelo niistä Suomen tullitariffin nimikkeistä, joiden kohdalla Suomi on myöntänyt Alankomaille samat tullimaksujen alennukset, mitkä on määrätty ranskalais-suomalaisessa kauppasopimuksessa heinäkuun 13 päivältä 1921.

104. Juusto, kaikenlainen, paitsi ilmanpitävästi suljetuissa pakkauksissa.

134. Pippuri, muunlainen kuin pimentti, jauhamaton tai jauhettu.

136. Saframi, vanilja ja vaniliini.

139. Sinappi, valmistettu taikinamainen.

140. Mausteet, muunlaiset, jauhamattomat tai jauhetut.

Säilykkeet, ilmanpitävissä pakkauksissa:

141. Lihasta tai eläinosista saadut tuotteet.

142. Anjovis, sardellit ja kala, muunlainen.

147. Hedelmät, marjat, keittiökasvit ja sienet, myös hillotut.

150. Kapris, sinappi ja muut mausteet.

151. Säilykkeet, muunlaiset.

166. Tupakka, valmistettu, muunlainen paitsi sikarit ja savukkeet sekä tupakansijakkeet.

Paperi, erikseen mainitsematon:

415. värjätty muuten kuin vanukkeena, laukattu, vernissattu, kullattu, hopeoitu tai silattu muulla metallilla, liiduttu, varustettu yksi- tai useampivärisillä painetuilla kuvioilla, laskostettu, puristettu tai stanssattu.

422. Lomakkeet, joissa ei ole kirjasinpainatusta, osoitelipuiksi, ruokalistoiksi, nimikorteiksi ja muiksi sellaisiksi aiotut, sekä nimiliput, kaikenlaiset.

427. Paperitapetit ja tapetinreunukset, kaikenlaiset, myös jos niissä on muita aineita.

828. Saippua, haju-, toaletti-, lääke- ja muu sellainen saippua sekä putkissa, pulloissa ja muissa sellaisissa päällystöissä olevat nestemäiset ja pehmeät saippualajit, kaikenlaiset, sekä läpikuultavat saippualajit. Eetterit ja alkoholilajit, muualla mainitsemattomat, haihtuvat öljyt, hakuaineet, kosmeettiset aineet y. m. y. m.

862. Etikkaeetterit, hedelmäeetteri, konjakki- ja arrakki- y. m. essenssit; eetterien ja esterien alkoholiliuokset sekä erikseen mainitsemattomat eetteri- ja esterilajit.

868. Karvasmanteliöljy, terpinoli, safroli ja mentoli, heliotropiini, kumarini, myski y. m. hajuaineteollisuudessa käytettävät hyvänhajuiset aineet, erikseen mainitsemattomat, sekä muut haihtuvat kasviöljyt, luontaiset tai keinotekoiset, erikseen mainitsemattomat.

2. Suomen ulkoasiainministeri Alankomaiden Helsingin-lähettiläälle.

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Helsingissä, 1 päivänä marraskuuta 1923. N:o 17297

Herra Ministeri,

Minulla on kunnia tunnustaa vastaanottaneeni noottinne 29 päivältä lokakuuta kuluvaa vuotta, N:o F 396, jossa Te suvaitsette esittää, että Tasavallan Hallitus samoinkuin Kuningattaren Hallitus ovat molemminpuolisesti suostuneet myöntämään toisen maan kansalaisille sekä toisen maan kauppa-, teollisuus- tahi finanssiyhtiöille, olkootpa ne osakeyhtiöitä tai muita, laivayhtiöt niihin luettuina, samoinkuin sen tuotteille ja sen lippua käyttäville aluksille, suosituimman maan kohtelun kauppaan, tulleihin, merenkulkuun, maksuihin ja veroihin nähden, lukuunottamatta kuitenkaan niitä erikoisia helpotuksia, jotka olette nootissanne esittänyt, sekä muuten siinä mainituilla ehdoilla.

Olen todennut, että edellämainittu sitoumus kummaltakin puolelta ulottuu Alankomaiden Intiaan, Surinamiin ja Curacaohon.

On sovittu, että tätä noottienvaihtoa Teidän ja minun välilläni on pidettävä meidän Hallitustemme kesken tässä suhteessa tehdyn sopimuksen vahvistuksena.

Lukuunottamatta tullimaksuja ja merenkulkua koskevia määräyksiä, joita aletaan soveltaa viidentoista päivän kuluttua siitä, kun Te olette vastaanottanut tämän noottini, ei tämä sopimus kuitenkaan tule voimaan. Teidän yllämainitussa nootissa tekemänne esityksen mukaisesti, ennenkuin viisitoista päivää on kulunut siitä, kun minä olen Teidän tietoonne saattanut, että asianvaatimat lainsäädäntötoimenpiteet on Suomessa suoritettu.

Lisäksi on sovittu, että näin aikaansaatu sopimus on voimassa, kunnes molempien maiden välillä tehtävä kauppa- ja merenkulkusopimus tulee voimaan, ellei tätä ennen jompikumpi sopimuspuoli sano sitä irti, mihin niillä on oikeus tammikuun 1 päivästä 1925 lähtien. Irtisanomisen tapahtuessa sopimus lakkaa olemasta voimassa, kun kolme kuukautta on kulunut ilmoituksen tekemisestä.

Vastaanottakaa, Herra Ministeri, suuren kunnioitukseni uudistettu vakuutus.

3. Suomen ulkoasiainministeri Alankomaiden Helsingin-lähettiläälle

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Helsingissä, 24 päivänä toukokuuta 1923. N:o 8754.

Herra Ministeri,

Mitä tulee siihen poikkeuksen suosituimmuudesta, mikä tehdään 13 päivänä heinäkuuta 1921 solmitun ranskalais-suomalaisen kauppasopimuksen 2 ja 6 artiklassa Ranskalle myönnettyihin etuihin nähden, on sovittu, että poikkeusasemaan jääpiä etuja sovelletaan automaattisesti ja vastaavassa määrin Alankomaiden hyväksi, niinpiankuin Suomi on ne myöntänyt kokonaan tai osaksi useammalle kuin yhdelle muulle maalle kuin Ranskalle.

Vastaanottakaa, Herra Ministeri, suuren kunnioitukseni vakuutus.