10/1920
Pariisissa 20 päivänä toukokuuta 1875 tehty yleissopimus metrijärjestelmän kansainvälisestä yhtenäistämisestä ja täydentämisestä (l. Kansainvälinen metrisopimus l. Kansainvälisen mitta- ja painotoimiston perustamista koskeva yleissopimus).
Tasavallan Presidentti päätti 15 päivänä kesäkuuta 1920 että Suomi liittyy tähän sopimukseen. Liittyminen on voimassa 21 päivästä maaliskuuta 1921.
(1) Sopimukseen kuuluva ohjesääntö jätetään tässä julkaisematta.
2) Tämä sopimus on julkaistu Suomen Asetuskokoelmassa vuodelta 1877, n:o 26.
3) Ks. tämän sopimuksen muuttamisesta "Suomen sopimukset" vuodelta 1923. n:o 18.)
H. M. Venäjän Keisari, H. M. Saksan Keisari, H. M. Itävalta-Unkarin Keisari, H. M. Belgialaisten Kuningas, H. M. Brasilian Keisari, H. Y. Argentinan Liittovaltion Presidentti, H. M. Tanskan Kuningas , H. M. Espanjan Kuningas, H. Y. Amerikan Yhdysvaltain Presidentti, H. Y. Ranskan Tasavallan Presidentti, H. M. Italian Kuningas, H. Y. Perun Tasavallan Presidentti, H. M. Portugalin ja Algarvian Kuningas, H. M. Ruotsin ja Norjan Kuningas, H. Y. Sveitsin Valaliiton Presidentti, H. M. Osmanien (Turkin) Keisari ja H. Y. Venezuelan Tasavallan Presidentti,
haluten turvata metrijärjestelmän kansainvälisen yhdenmukaistuttamisen ja täydellistyttämisen, ovat päättäneet tehdä tätä tarkoittavan sopimuksen ja nimittäneet täysivaltaisiksi edustajikseen:
jotka vaihdettuaan päteviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat yhteisin kustannuksin perustamaan ja ottamaan ylläpidettäväkseen Parisissa sijaitsevan tieteellisen ja pysyvän kansainvälisen mitta- ja painotoimiston.
2 artikla.
Ranskan hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin helpoittaakseen tähän tarkoitukseen erikoisesti aiotun rakennuksen hankkimista, tai, jos sitä pidetään suotavana, sen rakentamista, ne ehdot huomioonottaen, jotka on määritelty tähän sopimuksen liitetyssä johtosäännössä.
3 artikla.
Kansainvälisen toimiston työskentelyn tulee tapahtua kansainvälisen mitta- ja painokomitean yksinomaisen johdon ja valvonnan alaisena, jota komiteaa taas valvoo kaikkien sopimuksentekijähallitusten valtuutettujen muodostama yleinen mitta- ja painokonferenssi.
4 artikla.
Yleisen mitta- ja painokonferenssin puheenjohtajana on Parisin Tiedeakatemian kulloinkin toimessa oleva presidentti.
5 artikla.
Toimiston järjestyssääntö kuten myöskin kansainvälisen mitta- ja painokomitean ja yleisen mitta- ja painokonferenssin kokoonpano ja tehtävät määritellään tähän sopimukseen liitetyssä johtosäännössä.
6 artikla.
Kansainvälisellä mitta- ja painotoimistolla on tehtävänään:
1) metrimitan ja kilogramman uusien prototyyppien kaikenlaiset vertailut ja tarkistamiset;
2) kansainvälisten prototyyppien säilyttäminen;
3) kansallisten mallimittojen aika-ajoittainen vertaaminen kansainvälisiin prototyyppeihin ja niiden todistemittoihin sekä mallilämpömittarien vertaaminen;
4) uusien prototyyppien vertaaminen eri maissa ja tieteellisiin tarkoituksiin käytettäviin, metrijärjestelmään kuulumattomien mittojen ja painojen perusmalleihin;
5) geodeettisissa mittauksissa käytettävien mittavälineiden vaakaaminen ja vertaaminen;
6) mallimittojen ja tarkistusasteikkojen vertaaminen hallitusten, tieteellisten seurain tai vaikkapa taiteilijain ja tiedemiestenkin niiden todentamista pyytäessä;
7 artikla.
Toimiston henkilökuntaan kuuluu johtaja, kaksi apulaista ja tarpeellinen määrä virkailijoita.
Siitä lähtien kun uusien prototyyppien vertailu on tullut suoritetuksi ja kun nämä prototyypit on jaettu eri valtioiden kesken, vähennetään toimiston henkilökuntaa sopivaksi harkitussa määrässä.
Kansainvälinen komitea tiedoittaa henkilökunnan nimityksistä korkeiden sopimuspuolten hallituksille.
8 artikla.
Metrimitan ja kilogramman kansainväliset prototyypit kuin myös niiden todistemitat säilytetään toimistossa; säilytyspaikkaan on ainoastaan kansainvälisellä komitealla pääsy.
9 artikla.
Kaikki kansainvälisen mitta- ja painotoimiston perustamisesta ja kuntoonpanosta aiheutuvat kustannukset kuten myös sen ja komitean ylläpidosta johtuvat vuotuiset menot suoritetaan sopimusvaltioiden osuusmaksuilla, jotka määrätään niiden nykyiseen asukasmäärään perustuvan asteikon mukaisesti.
10 artikla.
Kunkin sopimusvaltion osuusmaksut suoritetaan kunkin vuoden alussa Ranskan ulkoasiainministeriön välityksellä "la Caisse des dépôts et consignation"-nimiseen kassaan Parisissa, josta ne ovat tarpeen mukaan nostettavissa toimiston johtajan antamilla maksumääräyksillä.
11 artikla.
Hallitukset, jotka vast'edes kenties tahtovat käyttää kaikille valtioille varattua oikeuttaa liittyä tähän sopimukseen, ovat velvolliset suorittamaan osamaksun, jonka suuruuden komitea määrää 9 artiklassa määriteltyjen perusteiden mukaisesti ja joka tullaan käyttämään toimiston tieteellisten välineiden parantamiseen.
12 artikla.
Korkeat sopimuspuolet pidättävät itselleen oikeuden tehdä yhteisellä päätöksellä tähän sopimukseen kaikki ne muutokset, jotka käytäntö ehkä tulee osoittamaan hyödyllisiksi.
13 artikla.
12 vuoden kuluttua voi kuka tahansa korkeista sopimuspuolista irtisanoa tämän sopimuksen.
Hallitus, joka tahtoo käyttää oikeutta sopimuksen vaikutusten lakkauttamiseksi sen omalta osalta, on velvollinen tiedoittamaan aikomuksestaan vuotta aikaisemmin ja se luopuu tämän tapahtuessa kaikista oikeuksistaan kansainvälisten prototyyppien ja toimiston yhteisomistukseen.
14 artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava kunkin maan omien perustuslakien mukaisesti ja ratifioimiskirjat vaihdetaan Parisissa kuuden kuukauden kuluessa tahi pikemminkin, jos se on mahdollista. Sopimus tulee voimaan tammikuun 1 päivästä 1876.
Tämän vakuudeksi asianomaiset valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.
Tehty Parisissa, 20 päivänä toukokuuta 1875.