9.5.2023

ASIAN TAUSTA

Valtion lauttaliiketoiminta kuului vuoteen 2000 saakka osana Tielaitoksen hallinnonalaan ja tieverkon ylläpitotoimintaan. Vuonna 2001 palveluiden tuotanto siirtyi Tieliikelaitoksen nimellä toimineelle liikelaitokselle. Sieltä toiminta siirrettiin vuonna 2008 X Oy:lle, josta valtion lauttaliiketoiminta puolestaan eriytettiin Z Oy:lle vuonna 2010.

Losseja koskeva työehtosopimus, aikaisemmalta nimeltään lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, on ollut olemassa 1.3.2010 alkaen. Aikaisemmin losseilla tehty työntekijätyö oli kuulunut X Oy:ssä noudatetun infra-alan työehtosopimuksen piiriin. Tämä työehtosopimus puolestaan oli peruja Tieliikelaitoksen ja Tielaitoksen aikana työntekijätyöhön tehdyistä laitos- ja virastokohtaisista työehtosopimuksista.

Työntekijäpuolella sopijapuolena edellä sanotuissa sopimuksissa on ollut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (JHL ry) ja sen edeltäjä valtion työmarkkinakentässä. Suomen Merimies-Unioni SMU ry (SMU ry) on yhtynyt infra-alan työehtosopimukseen vuonna 2008.

Losseja koskeva työehtosopimus on yleissitova työehtosopimus, jonka osana on noudatettu Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA ry) sekä JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n (YTN ry) välistä Paltan erityisalojen yleistä työehtosopimusta (1.2.2018 - 31.1.2021) (jäljempänä EPA-tes). EPA-tes on 19.3.2020 lukien uudistettuna PALTA ry:n, JHL ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja YTN ry:n välinen sopimus, ja sen nimi on muutettu muotoon Paltan erityisalojen työehtosopimus. Losseja koskevassa työehtosopimuksessa on tiettyjen sopimusmääräysten osalta viitattu EPA-tes:n määräyksiin.

Losseja koskevaa työehtosopimusta noudattavat työehtosopimuslain nojalla Z Oy, joka käyttää liiketoiminnassaan myös toiminimeä Y, sekä toinen pieni toimija. Vain Z Oy teettää keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Z Oy:ssä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevät kullakin lossilla kolme kokoaikaista lossinkuljettajaa, yksi kokoaikainen lossinhoitaja ja yksi osa-aikainen lossinkuljettaja.

Työehtosopimuksen mukainen lossinkuljettajien ja lossinhoitajien laskennallinen vuosityöaika saadaan kertomalla keskimääräinen viikoittainen työaika 36 tuntia 52:lla, jolloin vuosityöaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 1.872 tuntia. Työehtosopimuksen mukaan helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Lossien kaksi- ja kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen liitteen 1 mukaisesti. Sen 2 a §:n mukaan vuosiloman pituus määräytyy siten, että työntekijällä on oikeus vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momentin mukaiseen 2:n tai 2,5 arkipäivän lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Vuosiloma annetaan työntekijälle vuosilomalain mukaisesti siten, että sen alkamista ei määrätä työntekijän vapaapäiväksi. Koska vuosiloman aikana ei tehdä työtä, todellisen vuotuisen työvelvoitteen pituus on sen verran edellä sanottua vuosityöaikaa pienempi, kuin mitä vuosiloman ajalle sattuu päiviä ja tunteja, jotka ilman vuosilomaa olisivat työaikaa. Vuosiloman johdosta todellinen vuosityöaika on siten pienempi kuin 1.872 tuntia.

Kolmivuorotyössä työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain 4 ja 5 §:ien mukaisesti siten, että lomaviikko on kuusipäiväinen. Myös lauantai on siten lomapäiväksi katsottava arkipäivä. Toisaalta työaikalain 27 §:n ja työehtosopimuksen 5 §:n 8a kohdan viikkolepoa koskevien säännösten ja määräysten johdosta vuosiloman arkipäivät menevät osin päällekkäin työajan viikkolevon kanssa.

Kokoaikaisen työvuoron pituus on kahdeksan tuntia. Z Oy:n käytännössä työvuorot on laadittu työvuoroluettelon pohjalistalle siten, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viikoittainen työaika tasoittuu 52 viikon aikana keskimäärin 36 tuntiin. Vuosityöajan pituus on siten laskennallisesti 1.872 tuntia. Z Oy:ssä ei ole menetelty siten, että vuosiloman ajan työpäivät tai -tunnit olisi korvattava tekemällä työtä vastaavan pituinen aika vuosiloman ulkopuolella.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat vaatineet, että työtuomioistuin vahvistaa losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n (1.2.2018-31.1.2021) oikeaksi sisällöksi ja tulkinnaksi, että

1. työehtosopimuksen tarkoittamassa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat loppiainen, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä lyhentävät vuosittaista työaikaa ja

2. keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jokainen pidetty vuosilomapäivä vähentää vuosittaista 1.872 tunnin työaikaa 8 tunnilla.

Perusteet

Vahvistusvaatimus 1

Yleistä

Losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdassa on sovittu, että määriteltäessä arkipyhien vaikutusta työaikaan noudatetaan Paltan erityisalojen yleisen työehtosopimuksen määräyksiä. Samassa losseja koskevan työehtosopimuksen kohdassa on kuitenkin erikseen sovittu, että helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Muista arkipyhistä kuin helatorstaista ei losseja koskevassa työehtosopimuksessa ole sovittu samalla tavalla erikseen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskien. Muiden arkipyhien osalta noudatetaan siten Paltan erityisalojen yleisen työehtosopimuksen määräyksiä.

Paltan erityisalojen yleisen työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdassa on määritelty, että pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto, helatorstai sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat loppiainen, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä ovat arkipyhiä, jotka lyhentävät työaikaa.

Losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 20 kohta

Losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n kohdat 10 — 22 koskevat erilaisia palkanlisiä ja korvauksia, eivätkä ne ole varsinaisia työaikamääräyksiä.

Edellä mainitun pykälän 20 kohta koskee ylityökorvauksen laskemista eikä siten kolmivuorotyön vuosittaista työaikaa. Ylitöiden laskemisella tai sopimuskohdan 3. momentin maininnalla siitä, että "[k]eskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä työntekijän viikoittaista säännöllistä työaikaa", ei ole mitään asiallista liityntää vuosittaiseen 1.872 tunnin työaikaan tai sen määräytymiseen.

Edellä mainitussa kohdassa on määrätty, että viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää suunnitellun työvuoroluettelon mukaisen viikkotuntimäärän. Näin ollen vahvistusvaatimuksessa mainitut arkipyhät lyhentävät vuosittaista työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, mutta eivät kuitenkaan lyhennä viikoittaista työaikaa ylityökorvausta laskettaessa.

Vahvistusvaatimus 2

Losseja koskevan työehtosopimuksen 1. liitteen 1 ja 2 §:ssä on viittaussäännöksillä sovittu noudatettavan PALTA ry:n yleisen työehtosopimuksen ja vuosilomalain 7 §:n määräyksiä. Näiden säännösten perusteella työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuosiloma lyhentää vuosityöaikaa 8 tuntia jokaista pidettyä vuosilomapäivää kohden. Mikäli työntekijä on pitänyt esimerkiksi 30 vuosilomapäivää, vuosiloman vähentävä vaikutus vuosityöaikaan on siten 240 tuntia.

Jos vuosilomapäivät eivät vähentäisi vuosityöaikaa, joutuisi työntekijä tekemään vuosilomapäivät sisään vuoden aikana vuosiloma-ajan ulkopuolella. Tällainen tulkinta ei ole voinut olla työehtosopimuksen tarkoitus, eikä näin ole myöskään käytännössä menetelty. Jokainen vuosilomapäivä on sopijapuolten yhteisen käsityksen mukaan vähentänyt vuosityöaikaa 8 tunnilla. Tätä on noudatettu myös Z Oy:ssä.

Kolmivuoroa tekeville työntekijöille laaditaan niin kutsuttu pohjalista koko tasoittumisjaksolle eli 52 viikolle. Vuosilomat sijoitetaan tämän pohjalistan päälle, jolloin loman ”alla” voi olla sekä suunniteltuja työpäiviä että vapaapäiviä. Tällöin vuosityöaikaa lyhentävät pohjalistan työpäivien päälle sattuvat lomapäivät. Kolmivuorotyötä tekevän työntekijän työvuoro on aina 8 tuntia — ei lyhyempi eikä pidempi. Tällöin myös pohjalistan työpäivien päälle sattuvan vuosilomapäivän arvo on kahdeksan tuntia — ei enemmän eikä vähemmän. Sekä arkipyhien että vuosiloman lyhentävä vaikutus vuosityöaikaan vaihtelee siis työntekijäkohtaisesti johtuen siitä, kuinka monta niin kutsuttua liikkuvaa pyhää sattuu kunakin vuonna arkipäiville sekä siitä, kuinka paljon työpäiviä pohjalistan päälle sijoitetun loman alle jää. Nämä asiat on huomioitava jokaisen työntekijän kohdalla seuraavan vuoden 52 viikon työajantasoittumisjaksoa suunniteltaessa.

VASTAUS

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin ensisijaisesti jättää vahvistusvaatimuksen 2 tutkimatta ja hylkää vahvistusvaatimuksen 1 tai toissijaisesti hylkää kanteen.

Perusteet

Vahvistusvaatimus 1

Yleistä

Losseja koskevan työehtosopimuksen osana noudatetaan Paltan erityisalojen työehtosopimuksen (EPA-tes) määräyksiä, ellei losseja koskevassa työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. EPA-tes:n työaikamääräykset eivät sisällä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä, vaikka sopimuksen 4 §:n 7 kohta sisältää vuorotyön teettämisen periaatteita ja 21 ja 22 kohdat määräyksiä vuorotyöstä maksettavista lisistä.

Myöskään EPA-tes:n 4 §:n 5 kohdan määräykset työajan lyhentämisen toteuttamisesta arkipyhien johdosta eivät kohdan sanamuodon mukaan koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Työajan lyhentämisen toteuttamista koskevat määräykset eivät sovellu keskeytymättömään kolmivuorotyöhön. Arkipyhää vastaavan työajan lyhennyksen pituus ei vastaa tämän työaikamuodon vuorokautisen työajan pituutta.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön teettämistä losseilla koskevat määräykset on kirjoitettu losseja koskevaan työehtosopimukseen. Losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 20 kohdan mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä työntekijän viikoittaista säännöllistä työaikaa. Muissa työaikamuodoissa arkipyhien työaikaa lyhentävä vaikutus sen sijaan on EPA-tes:n mukainen.

Losseja koskevaan työehtosopimukseen on erikseen sovittu EPA-tes:sta poikkeava määräys, jonka mukaan helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Helatorstaita koskeva sopimusmääräys keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on sisällöltään muiden arkipyhien vaikutusta koskevaa määräystä vastaava. Siitä tai sen sijainnista työehtosopimuksessa ei voida päätellä, että määräys muiden arkipyhien vaikutuksesta työaikaan ei vaikuttaisi vuosityöajan pituuteen samalla tavalla.

Losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 20 kohta

Määräykset arkipyhien vaikutuksesta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on sijoitettu ensimmäistä lauttaliikenteen työehtosopimusta vuonna 2010 sovittaessa väärään paikkaan, kun ne on sijoitettu ylityötä koskevien määräysten yhteyteen. Tämä on sopimusten osapuolten välillä aikaisemmin tunnustettu selkeäksi kirjoitustekniseksi virheeksi. Määräysten todellinen tarkoitus niiden sijaintipaikasta huolimatta on tässä vastauksessa kerrotun sisältöinen, ja se on ollut pitkään myös riidaton seikka. Kantaja on perustanut käsillä olevan riita-asian yksinomaan siihen, että arkipyhien vaikutusta vuosityöaikaan koskevat sopimusmääräykset on sijoitettu työehtosopimuksessa väärään paikkaan.

Työehtosopimusmääräykset on myös sovittu siinä järjestyksessä, että työehtosopimuksen keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat määräykset lyhennettyine keskimääräisine viikkotyöaikoineen on sovittu ennen kuin EPA-tes:een on otettu määräykset arkipyhien työaikaa lyhentävästä vaikutuksesta.

Kantajat ovat neuvoteltaessa vuonna 2019 työehtosopimuksen uudistamisesta ja neuvoteltaessa sopimuksesta vuonna 2021 alkavalle sopimuskaudelle vaatineet työehtosopimuksen muuttamista siten, että arkipyhät vähentäisivät työaikaa myös keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Sopimuskaudella 1.2.2018 — 31.1.2021 asiaa käsiteltiin myös osapuolten välisessä työryhmässä. Työnantajapuoli ei ole suostunut vaatimuksiin työehtosopimuksen muuttamisesta.

Jos työehtosopimuksen oikea sisältö olisi kanteessa väitetyn mukainen, arkipyhien työaikaa lyhentävä vaikutus olisi otettu huomioon työaikasuunnittelussa ja työvuoroluettelon pohjalistassa ja siten työntekijälle annettavassa työvuoroluettelossa. Ylityö- tai vaihtoehtoisesti lisätyökynnys määräytyisi tällöin arkipyhäviikolla normaalia pienemmästä työtuntimäärästä. Työehtosopimus ei kuitenkaan sisällä määräyksiä arkipyhäviikkojen erityisestä yli- tai lisätyökynnyksestä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Edellä sanottuun nähden ei ole loogista, että arkipyhät vähentäisivät säännöllistä viikkotyöaikaa, mutta työehtosopimus kuitenkin sisältäisi ylityön kertymistä tai ylityökorvausta koskevilta osin määräyksen, jonka mukaan arkipyhät eivät lyhennä viikoittaista säännöllistä työaikaa. Epäselväksi on myös jäänyt, mitä kanteessa tältä osin tarkoitetaan väitteellä, että arkipyhät ”eivät kuitenkaan kerrytä viikoittaista ylityötä”.

Kanteessa ei ole yksilöity, kuinka paljon vuosityöaika lyhenisi vaatimuksen johdosta, tai esitetty, miten työajan lyhennys tulisi toteuttaa. Kanteessa ei myöskään ole mainittu, miksi tällaista lyhennystä ei ole vaadittu aikaisemmin.

Soveltamiskäytäntö

Työehtosopimuksen 5 §:n 20 kohdan sanamuodon mukaisesti Z Oy:ssä ja sen edeltäjissä on vuosikymmeniä noudatettu sääntöä, jonka mukaan arkipyhät eivät keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vähennä vuosityöajan pituutta. Arkipyhinä tehdystä työstä ei myöskään ole milloinkaan maksettu erillistä korvausta.

Työajan lyhentäminen keskimäärin 36 tuntiin viikossa vuositasolla toteutetaan siten, että työntekijälle järjestetään ajantasausvapaana ensisijaisesti kokonaisia vapaapäiviä tai yhdenjaksoisia vapaavuoroja.

Työnantaja laatii työvuoroluettelon työajan tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Näin määräytyvää työvuoroluetteloa kutsutaan pohjalistaksi. Työntekijälle vahvistetaan pohjalistan perusteella hänen kulloisetkin työvuoronsa työvuoroluettelolla kolmeksi viikoksi kerrallaan.

Työvuoroluettelon pohjalistaan merkitään yksilöidyt työvuorot ja ajantasausvapaat, ja siitä ilmenevät myös viikkovapaat. Milloinkaan pohjalistaan ei keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ole merkitty arkipyhiä vastaavia vapaita, eikä sellaisia ole sisältynyt ajantasausvapaisiin.

Jos työntekijä tulee vapaapäivänään työhön yli työvuoroluettelossa vahvistetun tuntimäärän, kysymys on aina viikoittaisesta ylityöstä niin normaalisti kuin arkipyhäviikollakin. Arkipyhäviikolla ei ole ollut poikkeavaa ylityökynnystä.

Lisätyötä ei ole arkipyhäviikoilla määräytynyt. Lisätyön määritelmä arkipyhäviikoilla yleisesti on, että arkipyhäviikkojen lyhennettyjen viikoittaisten työaikojen lisäksi tehty työ on lisätyötä, jos se ei ole ylityötä. Tällaista määräystä ei työehtosopimuksessa ole, eikä tällaista käytäntöä ole keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ollut.

Vahvistusvaatimus 2

Tutkimatta jättäminen

Työehtosopimuksen osapuolilla on yhtenevä näkemys vuosityöajan pituudesta. Koska työehtosopimus ei kuitenkaan sisällä määräyksiä vuosityöajan pituudesta tai vuosiloman vaikutuksesta siihen, vahvistusvaatimus 2 tulee jättää tutkimatta.

Kanteessa mainitut määräykset koskevat vuosiloman määräytymistä ja työssäolon veroista aikaa vuosiloman pituutta määrättäessä. Kyseisten määräysten ei ole työehtosopimuksessa sovittu koskevan myös vuosityöajan pituuden määräämistä, eikä työehtosopimuksessa ole muitakaan tähän asiaan liittyviä määräyksiä.

Myöskään määräyksissä viitatussa vuosilomalaissa ei säädetä vuosityöajan pituudesta. Vuosiloma ei myöskään vaikuta ajantasausvapaan ja sitä kautta vuosityöajan pituuteen, koska työehtosopimuksen mukaan ajantasausvapaata ei kerry vuosilomapäiviltä.

Vaatimuksen hylkääminen

Vuosiloman ajalle laskennallisesti osuvien työpäivien tai -tuntien ”sisään” tekeminen ei edes olisi mahdollista, koska työaika ei näin laskien tasoittuisi työehtosopimuksen edellyttämään keskimäärin 36 viikkotyötuntiin.

Vuosilomalain mukainen 30 päivän vuosiloma vastaa lomaa annettaessa viiden viikon pituista vuosilomaa, mutta viiteen viikkoon ei sisälly 240 työtuntia. Kanteessa esitetyssä esimerkissä ei ole otettu huomioon vuosilomalain arkipäiviä tai työaikalain viikkolepoa koskevaa sääntelyä eikä työajan tasoittamista työehtosopimuksen mukaan. Ansaittua 30 vuosilomapäivää vastaa niitä annettaessa 25 tosiasiallista työssäolopäivää. Yleistäen voidaan myös sanoa, että kullakin lomaviikolla on neljä ajantasausvapaatuntia ja että loman aikaa vastaava todellisten työtuntien määrä on vastaavasti pienempi.

Yhteensä viiden viikon pituisen loman ajalla työaika ja vuosityöajan vähennys voi olla noin 180 tuntia (= 5 vkoa x 36 h/vko). Näin laskien vuosityöajan laskennan lopputulos on lähellä Z Oy:n käytännössä noudattamaa vuosityöaikaa. Koska työehtosopimus ei sisällä asiaan vaikuttavia määräyksiä, työehtosopimusta noudattavan Z Oy:n pitkäaikaisesti noudattama käytäntö on asiassa merkitsevä.

TODISTELU

Kantajien kirjalliset todisteet

1. Työnantajapuolen muutosesitys 15.9.2020

2. Työnantajapuolen muutosesitys 23.9.2020

3. Losseja koskevan työehtosopimuksen neuvottelupöytäkirja 25.2.2021 (ks. kohta 5 muuta).

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Z Oy:n työvuoroluettelon pohjalista, tammi-maaliskuu 2021

2. SMU ry:n ja JHL ry:n esitys työehtosopimuksen uudistamiseksi vuonna 2019

3. SMU ry:n ja JHL ry:n esitys työehtosopimuksen uudistamiseksi vuonna 2021

4. Infra-alan työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.3.2010 — 29.2.2012 (ote)

5. Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välinen yleinen työehtosopimus 7.3.2010 — 29.2.2012 (ote)

6. Lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus 1.3.2010 — 29.2.2012 (ote)

Kantajien henkilötodistelu

1. A

2. B

3. C

4. D

Vastaajan henkilötodistelu

1. E

2. F

3. G

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Käsittelyratkaisu

Kantajat ovat kannevaatimuksessa 2 vaatineet vahvistettavaksi, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jokainen pidetty vuosilomapäivä vähentää vuosittaista 1.872 tunnin työaikaa 8 tunnilla. Kantajat ovat vaatimuksensa perusteena vedonneet losseja koskevan työehtosopimuksen 1. liitteen 1 ja 2 §:ssä oleviin määräyksiin, joiden mukaan vuosiloma määräytyy vuosilomalain, PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen sekä losseja koskevassa työehtosopimuksessa sovitun mukaisesti ja työssäolon veroinen aika PALTA ry:n Yleisen työehtosopimuksen määräysten mukaan.

Vastaaja on esittänyt oikeudenkäyntiväitteen ja vaatinut, että työtuomioistuin jättää kannevaatimuksen 2 tutkimatta. Vastaajan mukaan losseja koskeva työehtosopimus ei sisällä määräyksiä vuosityöajan pituudesta tai vuosiloman vaikutuksesta siihen. Myöskään työehtosopimuksessa viitatussa vuosilomalaissa ei ole säädetty vuosityöajan pituudesta.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee muun muassa työehtosopimuksia koskevat riita-asiat, kun kysymys on työehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta.

Asianosaisten esittämien väitteiden johdosta työtuomioistuin katsoo, että kannevaatimuksen 2 osalta osapuolten välillä on erimielisyys siitä, onko työtuomioistuimen mahdollista ratkaista asia kantajan vetoamien työehtosopimusmääräysten perusteella. Erimielisyys koskee siten näiden määräysten sisältöä ja oikeaa tulkintaa. Näin ollen kysymys on riita-asiasta, jonka ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan. Näillä perusteilla työtuomioistuin hylkää vastaajan esittämän oikeudenkäyntiväitteen ja tutkii myös vaatimuksessa 2 tarkoitetun riita-asian.

Vahvistusvaatimus 1

Kantajien ja vastaajan vaatimukset ja niiden perusteet

Kantajat ovat vaatineet vahvistettavaksi, että työehtosopimuksen tarkoittamassa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat loppiainen, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä lyhentävät vuosittaista työaikaa. Kantajat ovat vedonneet muun ohella siihen, että koska losseja koskevassa työehtosopimuksessa ei ole sovittu muista arkipyhistä kuin helatorstaista, noudatetaan näiden osalta Paltan erityisalojen yleisen työehtosopimuksen (EPA-tes) määräyksiä. EPA-tes:n määräysten perusteella kanteessa tarkoitettujen arkipyhien on katsottava lyhentävän vuosittaista työaikaa. Kantajien mukaan losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 20 kohta koskee otsikkonsa mukaisesti vain ylityökorvausten määräytymistä.

Vastaaja on vaatinut, että vahvistusvaatimus hylätään. Vastaaja on vedonnut muun muassa siihen, että EPA-tes:n 4 §:n 5 kohdan määräykset työajan lyhentämisen toteuttamisesta arkipyhien johdosta eivät sanamuotonsa mukaan koske keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Kohdassa mainittu arkipyhää vastaava työajan lyhennyksen pituus ei vastaa tämän työaikamuodon vuorokautisen työajan pituutta. Vastaajan mukaan losseja koskevan työehtosopimuksen helatorstaita koskevasta sopimusmääräyksestä tai sen sijainnista työehtosopimuksessa ei voida päätellä, että määräys muiden arkipyhien vaikutuksesta työaikaan ei vaikuttaisi vuosityöajan pituuteen samalla tavalla. Losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 20 kohdan selvän sanamuodon mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä työntekijän viikoittaista säännöllistä työaikaa. Se, että kyseinen kohta on sisällytetty ylityökorvausten määräytymistä koskevaan pykälään, on vastaajan mukaan johtunut neuvotteluvaiheessa tapahtuneesta sekaannuksesta, jonka sekä työntekijä- että työnantajapuoli ovat aikaisemmin tunnustaneet.

Riidanalaisten määräysten sanamuoto ja tarkoitus

Losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdassa on sovittu, että määriteltäessä arkipyhien vaikutusta työaikaan noudatetaan Paltan erityisalojen yleisen työehtosopimuksen määräyksiä. Samassa losseja koskevan työehtosopimuksen kohdassa on kuitenkin erikseen sovittu helatorstain vaikutuksesta työaikaan. Määräyksen mukaan helatorstai lyhentää kyseisen viikon työaikaa viikkotyössä kyseisen päivän säännöllisen vuorokautisen työajan pituutta vastaavasti. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa. Helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Paltan erityisalojen työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdassa on muun ohella sovittu, että pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto ja helatorstai sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat loppiainen, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä ovat arkipyhiä, jotka lyhentävät työaikaa. Työtuomioistuin toteaa, että tämä luettelo arkipyhistä vastaa kannevaatimuksessa 1 olevaa luetteloa sillä poikkeuksella, että kannevaatimuksessa ei ole mainittu helatorstaita.

Losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 20 kohdan otsikko on ”Ylityökorvausten määräytyminen”. Määräyksen mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä työntekijän viikoittaista säännöllistä työaikaa. Kyseisessä kohdassa on edellä mainitun määräyksen lisäksi käsitelty muun muassa vuorokautisen ylityön rajoja eri työaikamuodoissa ja sovittu, että kaksivuorotyössä arkipyhä lyhentää viikoittaista säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia jokaiselta arkipyhäpäivältä.

Asiassa on riidatonta, että työehtosopimuksen mukaan helatorstai ei lyhennä työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Työtuomioistuin katsoo tämän riidattoman seikan vastaavan losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdan nimenomaista määräystä. Mainitussa määräyksessä on siten ainoastaan keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskeva poikkeus Paltan erityisalojen työehtosopimuksen 4 §:n 5 kohdassa sovitusta. Siten losseja koskevan työehtosopimuksen mukaan keskeytymätön kolmivuorotyö poikkeaa helatorstain työaikaa lyhentävän vaikutuksen osalta kaikista muista työaikamuodoista.

Työtuomioistuin toteaa, että EPA-tes:n 4 §:n 5 kohdassa on eroteltu arkipyhät, jotka eivät lyhennä työaikaa, ja arkipyhät, jotka lyhentävät työaikaa. Työaikaa lyhentävien arkipyhien luettelon jälkeen kyseisessä kohdassa on määritelty, kuinka paljon arkipyhä lyhentää työaikaa toimistotyössä sekä viikko- ja jaksotyössä. Kyseisessä kohdassa ei ole mainintaa esimerkiksi kaksivuorotyöstä tai keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä, joita losseilla myös teetetään.

Kantajien mukaan losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 20 kohdan määräys, jonka mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä työntekijän viikoittaista säännöllistä työaikaa, liittyy ainoastaan ylityön rajan määrittämiseen. Vastaajan mukaan määräys on sen sijaan tarkoitettu yleiseksi, ja se on sijoitettu työehtosopimuksessa väärään paikkaan.

Työtuomioistuin katsoo vastaajan kirjallisina todisteina esittämistä aikaisemmin voimassa olleista työehtosopimuksista ilmenevän, että riidanalaisia määräyksiä vastaavia määräyksiä on ollut työehtosopimuksissa jo vuodesta 2010 lukien. Aikaisemmat määräykset eivät kuitenkaan ole olleet sanamuodoiltaan nykyisiä määräyksiä selkeämpiä, joten niistä ei ole suoraan saatavissa tukea riidanalaisten määräysten tulkinnassa.

Kantajien kuulustuttamat todistajat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n (JHL ry) sopimusasiantuntija C ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n (SMU ry) sopimusasiantuntija D ovat kertoneet työehtosopimusneuvotteluista ja sopijapuolten tarkoituksesta kantajien kantaa vastaavasti. C on kertonut olleensa mukana alan työehtosopimusneuvotteluissa vuodesta 2017 ja D vuodesta 2010 lukien. C ja D ovat kertoneet, että kysymys arkipyhien vaikutuksesta työaikaan oli ollut riitainen jo ennen kuin he aloittivat neuvotteluissa mukana olemisen, ja että kysymystä oli yritetty ratkaista useilla neuvottelukierroksilla. D on kertonut itse kirjoittaneensa asiassa kirjallisena todisteena vedotun SMU ry:n ja JHL ry:n esityksen työehtosopimuksen uudistamiseksi vuonna 2019. Sen tarkoitus oli ollut ainoastaan tarkentaa ja selventää, miten arkipyhät vaikuttivat vuosityöaikaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Vastaajan todistajien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (PALTA ry) entisen asiamiehen E:n, Z Oy:n HR-päällikön F:n ja PALTA ry:n ryhmäpäällikön G:n kertomukset ovat sen sijaan tukeneet vastaajan kantaa asiassa. E on kertonut aloittaneensa työskentelyn alan työnantajaliitossa vuonna 1989. Hän oli osallistunut infra-alan työehtosopimusta, losseja koskevaa työehtosopimusta ja EPA-tes:ä koskeneisiin neuvotteluihin. E:n mukaan määräys, että arkipyhät eivät lyhennä työaikaa lossinkuljettajien keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, oli tullut alun perin infra-alan työehtosopimukseen. Tämä ilmeni siitä, että arkipyhien lyhentävä vaikutus oli tuolloin mainittu muiden työaikamuotojen kuin keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta. E:n mukaan ajatus, että viittauksesta EPA-tes:iin seuraisi työajan lyhentäminen arkipyhien osalta myös keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, ei ollut noussut hänen aikanaan esiin. Helatorstaista oli sopimuksissa erillinen kohta, koska se oli tullut työehtosopimuksiin myöhemmällä sopimuskierroksella.

F on kertonut olleensa vuonna 2018 ensimmäistä kertaa mukana alan työehtosopimusneuvotteluissa. Tuolloin ammattiliitot olivat halunneet, että arkipyhä vähentäisi vuosityöaikaa myös keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Neuvotteluissa ei ollut keskusteltu siitä, miten tämä käytännössä toteutettaisiin. G on kertonut vastanneensa vuosina 2015 — 2022 EPA-sektorista PALTA ry:ssä ja muun muassa olleensa mukana alan neuvotteluissa. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien työajan lyhentämisestä arkipyhien osalta oli ollut keskustelua parilla viimeisimmällä neuvottelukierroksella. Vuoden 2021 kierroksella työntekijäpuoli oli esittänyt, että edes muutamat arkipyhät lyhentäisivät työaikaa, mutta työnantajapuoli ei ollut suostunut siihen.

Ottaen huomioon sopijapuolten tarkoituksesta esitetyn todistelun ristiriitaisuuden työtuomioistuin katsoo, että sopimusmääräysten tulkinnan lähtökohdaksi on otettava niiden sanamuoto. Kahdessa työehtosopimuksessa olevia, toisiinsa liittyviä riidanalaisia määräyksiä on tulkittava kokonaisuutena.

Johtopäätöksinään riidanalaisten sopimusmääräysten sanamuodosta työtuomioistuin toteaa edellä lausutun perusteella, että losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdan mukaan keskeytymätön kolmivuorotyö poikkeaa helatorstain työaikaa lyhentävän vaikutuksen osalta kaikista muista työaikamuodoista. Asiassa ei ole esitetty mitään perustetta sille, miksi tällainen poikkeus olisi tarkoitettu sopia keskeytymättömään kolmivuorotyöhön ainoastaan yhden arkipyhän osalta. Losseja koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 20 kohdan mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä arkipyhät eivät lyhennä työntekijän viikoittaista säännöllistä työaikaa. Kohdassa on lisäksi sovittu muun muassa, että kaksivuorotyössä arkipyhä lyhentää viikoittaista säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia jokaiselta arkipyhäpäivältä. Viimeksi mainitun kohdan otsikko on ”Ylityökorvausten määräytyminen”, mutta asiassa ei ole väitetty, että kaksivuorotyön osalta arkipyhien vuosityöaikaa lyhentävän vaikutuksen määrästä olisi sovittu jossain toisessa sopimuskohdassa.

Työtuomioistuin katsoo työehtosopimuksen 5 §:n 3 ja 20 kohtien määräysten yhdessä puoltavan käsitystä, jonka mukaan 20 kohdan määräykset eivät liity ainoastaan viikoittaisen ylityön rajaan. Keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta asianosaisten ei ole edes väitetty sopineen arkipyhistä johtuvan työajan lyhennyksen määrästä, josta myös kaksivuorotyön osalta on olemassa nimenomainen sopimusmääräys. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo sopimusmääräysten sanamuodon kokonaisuutena tukevan enemmän vastaajan asiassa esittämää tulkintaa kuin kantajien vetoamaa tulkintaa.

Soveltamiskäytäntö

Asiassa on riidatonta, että losseja koskeva työehtosopimus, aikaisemmalta nimeltään lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, on ollut olemassa 1.3.2010 alkaen. Losseja koskevaa työehtosopimusta noudattavat työehtosopimuslain nojalla Z Oy sekä toinen pieni toimija. Vain Z Oy teettää keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.

Vastaaja on vedonnut sopimuksen pitkäaikaiseen soveltamiskäytäntöön. Vastaajan mukaan Z Oy:ssä ja sen edeltäjissä oli vuosikymmeniä noudatettu sääntöä, jonka mukaan arkipyhät eivät keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vähentäneet vuosityöajan pituutta. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työvuoroluettelon pohjalistaan, johon merkittiin yksilöidyt työvuorot, ajantasausvapaat ja viikkovapaat, ei ollut milloinkaan merkitty arkipyhiä vastaavia vapaita, eikä sellaisia ollut sisältynyt ajantasausvapaisiin.

Vastaaja on esittänyt kirjallisena todisteena Z Oy:n työvuoroluettelon pohjalistan tammikuusta maaliskuuhun vuodelta 2021. Työtuomioistuin toteaa, että pohjalistassa näkyvään ajanjaksoon sisältyy kaksi arkipyhää eli uudenvuodenpäivä perjantaina 1.1.2021 ja loppiainen keskiviikkona 6.1.2021. Näiden päivien osalta pohjalistasta ei ilmene mitään, mikä poikkeaisi muista päivistä. Pohjalistaan ei ole merkitty työntekijöiden lomapäiviä.

E ja F ovat kertoneet pitkäaikaisena soveltamiskäytäntönä lossialalla ja Z Oy:ssä olleen, etteivät arkipyhät lyhentäneet vuosityöajan pituutta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. F on kertonut, että työehtosopimusta oli sovellettu siten ainakin vuodesta 2009 lukien. Hänen mukaansa oli ollut selvää, että arkipyhät lyhensivät työaikaa kaksivuorotyössä mutta eivät kolmivuorotyössä. Pohjalistat olivat aina menneet luottamusmiehille tarkistettaviksi. Myös G:n mukaan käytäntönä oli ollut, että arkipyhät eivät lyhentäneet työaikaa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä.

Työtuomioistuin katsoo, että esitetty kirjallinen todistelu ei osoita vastaajan vetoaman pitkäaikaisen soveltamiskäytännön olemassaoloa. Kantajien todistajien C:n ja D:n edellä referoitujen kertomusten perusteella kysymys arkipyhien vaikutuksesta vuosityöaikaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on ollut riitainen jo ainakin toistakymmentä vuotta. Vastaajan todistajien E:n, F:n ja G:n kertomuksista huolimatta asiassa ei siten ole näytetty syntyneen työehtosopimuksen osapuolten yhteisesti hyväksymää soveltamiskäytäntöä, joka tukisi vastaajan kantaa asiassa.

Johtopäätökset

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että riidanalaisten määräysten sanamuoto tukee kokonaisuutena enemmän vastaajan kuin kantajien vetoamaa tulkintaa. Sopijapuolten tarkoituksesta ja määräysten soveltamiskäytännöstä ei ole esitetty selvitystä, joka tukisi kantaja- tai vastaajapuolen kantaa asiassa. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kantajan esittämä vahvistusvaatimus 1 on jäänyt näyttämättä toteen. Vaatimus on siten hylättävä.

Vahvistusvaatimus 2

Kantajien ja vastaajan vaatimukset ja niiden perusteet

Kantajat ovat kannevaatimuksessa 2 vaatineet vahvistettavaksi, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jokainen pidetty vuosilomapäivä vähentää vuosittaista 1.872 tunnin työaikaa 8 tunnilla. Vaatimuksensa perusteina kantajat ovat vedonneet muun ohella siihen, että kolmivuoroa tekeville työntekijöille laaditaan niin kutsuttu pohjalista koko tasoittumisjaksolle eli 52 viikolle. Vuosilomat sijoitetaan tämän pohjalistan päälle, jolloin loman ”alla” voi olla sekä suunniteltuja työpäiviä että vapaapäiviä. Tällöin vuosityöaikaa lyhentävät pohjalistan työpäivien päälle sattuvat lomapäivät. Vuosiloman lyhentävä vaikutus vuosityöaikaan vaihtelee siis työntekijäkohtaisesti johtuen siitä, kuinka paljon työpäiviä pohjalistan päälle sijoitetun loman alle jää.

Vastaaja on vastustanut vaatimusta ja vedonnut muun ohella siihen, että ansaittua 30 vuosilomapäivää vastaa niitä annettaessa 25 tosiasiallista työssäolopäivää. Vastaajan mukaan yleistäen voidaan myös sanoa, että kullakin lomaviikolla on neljä ajantasausvapaatuntia ja että loman aikaa vastaava todellisten työtuntien määrä on vastaavasti pienempi. Yhteensä viiden viikon pituisen loman ajalla työaika ja vuosityöajan vähennys voi olla noin 180 tuntia (= 5 vkoa x 36 h/vko). Näin laskien vuosityöajan laskennan lopputulos on lähellä Z Oy:n käytännössä noudattamaa vuosityöaikaa. Koska työehtosopimus ei sisällä asiaan vaikuttavia määräyksiä, työehtosopimusta noudattavan Z Oy:n pitkäaikaisesti noudattama käytäntö on asiassa merkitsevä.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että työehtosopimuksen mukainen lossinkuljettajien ja lossinhoitajien laskennallinen vuosityöaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 1.872 tuntia. Koska vuosiloman aikana ei tehdä työtä, todellisen vuotuisen työvelvoitteen pituus on sen verran edellä sanottua vuosityöaikaa pienempi, kuin mitä vuosiloman ajalle sattuu päiviä ja tunteja, jotka ilman vuosilomaa olisivat työaikaa. Vuosiloman johdosta todellinen vuosityöaika on siten vähemmän kuin 1.872 tuntia.

Riidatonta on myös, että kolmivuorotyössä työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain 4 ja 5 §:ien mukaisesti siten, että lomaviikko on kuusipäiväinen. Myös lauantai on siten lomapäiväksi katsottava arkipäivä. Toisaalta työaikalain 27 §:n ja työehtosopimuksen 5 §:n 8a kohdan viikkolepoa koskevien säännösten ja määräysten johdosta vuosiloman arkipäivät menevät osin päällekkäin työajan viikkolevon kanssa.

Lisäksi on riidatonta, että kokoaikaisen työvuoron pituus on kahdeksan tuntia. Z Oy:n käytännössä työvuorot on laadittu työvuoroluettelon pohjalistalle siten, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viikoittainen työaika tasoittuu 52 viikon aikana keskimäärin 36 tuntiin. Z Oy:ssä ei ole menetelty siten, että vuosiloman ajan työpäivät tai -tunnit olisi korvattava tekemällä työtä vastaavan pituinen aika vuosiloman ulkopuolella.

Työtuomioistuin toteaa kantajien lausuneen vaatimuksensa perusteissa, että työntekijöiden vuosilomat sijoitetaan edellä kuvatun, kokonaiseksi vuodeksi laaditun pohjalistan päälle. Kantajien mukaan lomapäivät voivat siten korvata sekä suunniteltuja työpäiviä että vapaapäiviä, ja tällöin vuosityöaikaa lyhentävät pohjalistan työpäivien päälle sattuvat lomapäivät. Kantajat ovat myös lausuneet, että vuosiloman lyhentävä vaikutus vuosityöaikaan vaihtelee työntekijäkohtaisesti riippuen siitä, kuinka paljon työpäiviä pohjalistan päälle sijoitetun loman ”alle” jää. Työtuomioistuin toteaa kantajien lausumasta ilmenevän, että kantajat eivät itsekään katso muiden kuin pohjalistaan merkittyjen työpäivien kohdalle osuvien vuosilomapäivien lyhentävän vuosityöaikaa.

Työtuomioistuin toteaa asiassa olevan riidatonta muun muassa se, että koska vuosiloman aikana ei tehdä työtä, todellisen vuotuisen työvelvoitteen pituus on sen verran edellä sanottua vuosityöaikaa pienempi, kuin mitä vuosiloman ajalle sattuu päiviä ja tunteja, jotka ilman vuosilomaa olisivat työaikaa. Työtuomioistuin katsoo tästä riidattomasta seikasta ilmenevän, että asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että ainoastaan ne vuosiloman aikaan osuvat tunnit, jotka pohjalistan mukaan olisivat olleet työntekijän työtunteja, lyhentävät työntekijän vuosityöaikaa.

Työtuomioistuin katsoo edellä todettujen kantajien vetoamien ja riidattomien seikkojen perusteella olevan selvää, että kaikki vuosilomapäivät eivät välttämättä lainkaan lyhennä työntekijän vuosityöaikaa. Myös kantajien vaatimus 2, jonka mukaan jokaisen pidetyn vuosilomapäivän on vahvistettava vähentävän vuosittaista työaikaa 8 tunnilla, on siten hylättävä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Mika Lallo, Anu-Tuija Lehto ja Arja Pohjola jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Sassi.

Tuomio on yksimielinen.