11.4.2016

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (jäljempänä JHL ry) on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaa, että Hätäkeskuslaitos on velvollinen suorittamaan hätäkeskuspäivystäjä A:lle valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2012 - 2014) palkkaturvaa koskevan 14 §:n 3 momentin ja Hätäkeskuslaitoksen oman palkkausjärjestelmän perusteella varavuoromestarin vaativuustason mukaista DII tehtäväkohtaista palkkaa myös 21.11.2012 jälkeen siihen saakka kun hänen virkasuhteensa Hätäkeskuslaitokseen päättyi 31.10.2013.

Perusteet

Kuopion hätäkeskuksen perustamiseen liittyvät virkajärjestelyt

Hätäkeskuslaitoksen alaisuudessa toimivat yksittäiset hätäkeskukset eivät ole erillisiä virastoja, vaan Hätäkeskuslaitos on valtion virkamieslain 1 luvun 1 §:n 3 momentin tarkoittama virasto. Saman viraston sisällä virkoja on mahdollista siirtää virkamieslain 5 §:n mukaisesti viraston yhdestä yksiköstä toiseen yksikköön. Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen lakkauttamisen yhteydessä ei menetelty näin, vaan Kuopion hätäkeskukseen perustettiin uudet virat. Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen virkamiehet joutuivat ilmoittautumaan Kuopion hätäkeskuksen tehtäviin, mikäli he halusivat säilyttää työpaikkansa.

A ilmoitti halukkuutensa siirtyä Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen lakkauttamisen yhteydessä varavuoromestarin tehtäviä vastaavaan Kuopion hätäkeskuksen ylipäivystäjän tehtävään. Hän ei kuitenkaan tullut valituksi tähän tehtävään, vaan hänet nimitettiin hätäkeskuspäivystäjän tehtävään. Tämän seurauksena Hätäkeskuslaitos alensi välittömästi tehtävämuutoksen jälkeen A:n tehtäväkohtaisen palkan vaativuustasoon D, jonka myötä myös hänen palkkansa henkilökohtainen osa pieneni.

Hätäkeskuslaitos on Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen lakkauttamisen jälkeen muuttanut A:n tehtäviä virka- ja työehtosopimuksen 14 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, minkä vuoksi hänelle olisi tullut maksaa vaativamman varavuoromestarin tehtävän mukaista palkkaa tehtävämuutoksen jälkeen siihen saakka kun hän on irtisanoutunut viraston palveluksesta.

Palkkaturvan maksamista koskeva vaatimus

Hätäkeskuslaitoksen mukaan päätös A:n määräämisestä varavuoromestarin tehtävään oli tehty 18.8.2011 ja kyseessä oli määräaikaiseen vuoromestarin nimitykseen perustuva sijaisuus. Hätäkeskuslaitoksen mukaan A:n 18.8.2011 tehtävämuutosta koskeva määräys oli virheellisesti kirjattu toistaiseksi voimassa olevaksi, vaikka määräyksen antaneella hätäkeskuksen johtaja B:llä ei olisi ollut toimivaltaa tehdä varavuoromestarien osalta toistaiseksi voimassa olevaa määräystä.

A:n hoitaessa 1.9.2011 alkaen varavuoromestarin tehtäviä kyse ei ole ollut virka- ja työehtosopimuksen 14 §:n 4 momentissa tarkoitetusta määräaikaisesta tehtävämuutoksesta.

Varavuoromestarin tehtävään määräämisen yhteydessä työnantajan puolelta ei millään tavoin tuotu julki sitä, että kyseessä olisi ollut määräajan kestävän sijaisuuden hoitaminen. Sen enempää tehtävää koskevassa hakuilmoituksessa kuin A:n varavuoromestarin tehtävään määräämistä koskevassa päätöksessäkään ei ole ollut minkäänlaista mainintaa siitä, että kyseessä olisi sijaisuus, tai siitä, että kyse olisi ollut määräaikaisesta tehtävään määräämisestä.

Hätäkeskuslaitos ei ole missään vaiheessa puuttunut nimittämispäätökseen saatuaan sen tiedoksi. Hätäkeskuslaitos ei siten ole pitänyt päätöstä mitenkään virheellisenä eikä ole vaatinut päätöksen oikaisua.

Hätäkeskusten uudelleenjärjestelyä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä Hätäkeskuslaitos vakuutti, että kaikilla Kuopion hätäkeskuksen palvelukseen siirtyvillä on 24 kuukauden palkkaturva, mikäli heidän palkkauksensa alenisi siirrosta johtuvan tehtävien muutoksen vuoksi.

Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan hätäkeskusten lakkauttamisen johdosta käytiin työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä yhteistoimintaneuvottelut 12.4., 29.5. ja 12.6.2012. Yhteistoimintaneuvottelussa 29.5.2012 esiteltiin työnantajan tavoitteet yhteistoimintaneuvotteluille. Työnantajan neuvotteluesityksen mukaan lakkautettavissa hätäkeskuksissa työskenteleville hätäkeskuspäivystäjille on luvattu tarjota "vastaavaa työtä" Kuopion hätäkeskuksessa.

Työnantajan esityksen mukaan tämä tarkoitti sitä, että siirtyvän virkamiehen palkka ei laske 24 kuukauden aikana, ellei tehtävien muutos johdu muusta syystä kuin puheena olevista toimenpiteistä.

Vastaajan vaatimus

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Hätäkeskuslaitoksen organisaatiomuutos perustuu sisäministeriön tekemään päätökseen. Hätäkeskusten toimintakyvyn säilyminen organisaatiomuutoksen aikana ja sen jälkeen on kansalaisten hengen ja terveyden kannalta ensisijainen asia.

Sekä organisaatiomuutoksen aikaisen että sen jälkeisen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöresurssoinnin tulee olla määrältään, koulutukseltaan ja kokemukseltaan sellainen, että organisaatio, silloinen ja tuleva, kykenee toimimaan lailla säädetyn tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Etukäteen ei ole tiedossa, ketkä lakkaavien hätäkeskusten siirtymähetkellä palveluksessa olevista virkamiehistä tosiasiallisesti siirtyvät työskentelemään uusille paikkakunnille.

Toimintalinjasta ja henkilöstön rekrytoinnista on Hätäkeskuslaitoksen sisällä keskusteltu avoimesti. Toiminnan turvaamiseksi on tehty päätös, että kansalaisten turvallisuuden kannalta ensisijaiset virat, joihin ei liity esimiestehtäviä, täytetään vakinaisesti. Tällä pyrittiin turvaamaan operatiivinen toiminta. Esimies-, hallinto- ja asiantuntijatehtävät on täytetty pääsääntöisesti määräaikaisina. Menettelyllä pyrittiin turvaamaan valtaosalle silloisesta vakituisesta henkilöstöstä osaamista vastaavat, mielekkäät ja kannustavat tehtävät. Samalla mahdollistettiin se, että esimies-, hallinto- ja asiantuntijatehtävät voidaan organisoida uuden organisaation kannalta tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.

Linjausta koskevat päätökset on käsitelty yhteistoimintaa koskevien säännösten mukaisesti ja hyväksytty yhteistoimintamenettelyssä ilman, että niitä olisi miltään osin henkilöstöä edustavien luottamusmiesten taholta kiistetty.

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen palkkaturvaa koskeva 14 §:n 3 momentti ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä.

Asiassa on kysymys tehtävään määräämisen luonteesta eikä siitä, että Hätäkeskuslaitos olisi päättänyt palkkaturvan noudattamisesta vain niiden virkamiesten osalta, joiden tehtävät ovat muuttuneet vaativammiksi ennen jotakin tiettyä ajankohtaa.

Koska organisaatiouudistus oli jo käynnistynyt, se tarkoitti käytännössä sitä, että kaikki vakinaiset ratkaisut, olivat ne sitten virkaan nimittämisiä tai tehtävämääräyksiä, tuli harkita erityisen tarkkaan. Kyseinen aikaraja koskee sitä, että 1.7.2010 jälkeen esimies-, hallinto- ja asiantuntijatehtäviin ei käynnissä olevan organisaatiomuutoksen takia määrätä toistaiseksi, vaan määräykset ovat määräaikaisia ja voimassa uusien hätäkeskusten toiminnan aloittamiseen saakka. Organisaatiomuutoksen käynnistämisen jälkeen tehtävämääräykset esimies-, hallinto- ja johtotehtäviin ovat pääsääntöisesti tapahtuneet määräaikaisina, myös A:n määräyksen jälkeen ja muissakin hätäkeskuksissa.

A:n määrääminen tehtävään toistaiseksi

Toistaiseksi voimassa olevia määräyksiä tehtiin vain erityisistä syistä. Asiassa ei ole edes väitetty, että A:n tapauksessa olisi ollut erityinen syy tehdä linjasta poikkeava pysyväluonteinen tehtävämääräys varavuoromestarin tehtävään. Myöskään erimielisyysneuvotteluprosessin aikana JHL ry ei ole tuonut esiin sitä, että nimitykseen olisi mahdollisesti ollut erityinen syy.

Niin keskusneuvotteluissa kuin kanteessakin vedotaan vain siihen seikkaan, että tehtävämääräyksessä lukee, että "Hätäkeskuspäivystäjä A toimii 1.9.2011 lukien vuoromestarina" ja että tehtävä oli laitettu haettavaksi sähköpostilla ilman mainintaa siitä, että kysymyksessä olisi sijaisuus.

Päätös on tehty A:n työskennellessä vielä Pohjois-Karjalan hätäkeskuksessa. Varavuoromestarin tehtävät lakkasivat Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen lakatessa ja Kuopiossa tehtävät kuuluivat uusiin ylipäivystäjän virkoihin.

Päätöksessä on kirjoitusvirhe, eikä hätäkeskuksen johtajalla ole toimivaltaa vakinaisten nimitysten tai määräysten antamiseen.

Kirjoitusvirheen perusteella ei voi vedota luottamuksensuojaan. Organisaatiouudistus on perusteellisesti valmisteltu, ja vakinaisuus tai määräaikaisuus on nimenomaisesti sidottu yhteistoimintaneuvotteluissa hyväksyttyihin perusteisiin. Esimiestehtävien täyttäminen määräaikaisesti on lisäksi ollut yleisesti tiedossa oleva selkeä linjaus. Jokaisen työntekijän, myös A:n kanssa on käyty vähintään kaksi henkilökohtaista keskustelua, joissa on käyty läpi henkilön asema ja rakenneuudistus. A on hakenut ylipäivystäjän virkaa, johon hän ei ole tullut valituksi.

Perustelut

Erimielisyys ja käsittelyratkaisu

Valtion virka- ja työehtosopimuksen palkkaturvaa koskevien 14 §:n määräysten mukaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtäväkohtaista palkanosaa ei vaativuustason alenemiseen johtavan tehtävämuutoksen johdosta alenneta 24 kalenterikuukauden aikana muutoksesta.

Asiassa on riidatonta, että tämä ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä.

Asiassa keskeinen riitakysymys on se, onko A:n työtehtävä varavuoromestarina ollut määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva.

Vastaaja on pääkäsittelyssä vedonnut muun muassa siihen, että varavuoromestarin tehtävä on ollut tietyn henkilön sijaisuus. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että vastaajalla olisi ollut pätevä syy jättää vetoamatta tähän seikkaan jo valmistelussa. Tämän vuoksi työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n 2 momentin nojalla jättää vastaajan vasta pääkäsittelyssä esittämän seikan huomiotta.

Asiassa esitetty selvitys

A on määrätty 1.9.2011 lukien toimimaan Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen varavuoromestarin tehtävässä hätäkeskuksen johtajan B:n 18.8.2011 tekemällä päätöksellä. A:n tehtäväkohtainen palkkaus varavuoromestarin tehtävässä on ollut Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmän vaativuustason D II mukainen.

A on 21.11.2012 siirtynyt Kuopion hätäkeskuslaitoksen palvelukseen, jolloin hänen työtehtävänsä on muutettu hätäkeskuspäivystäjän tehtäväksi ja A:n tehtäväkohtainen palkka on alennettu vaativuustason D II mukaisesta palkasta vaativuustason D palkkaan.

Varavuoromestarin tehtävää koskevassa 18.7.2011 päivätyssä hakuilmoituksessa (kantajan kirjallinen todiste K2) tai 18.8.2011 päivätyssä tehtävää koskevassa päätöksessä (kantajan kirjallinen todiste K3) ei ole mainittu, että tehtävä on määräaikainen.

Hätäkeskuslaitoksen johtajana tapahtuma-aikana toiminut nykyinen Kuopion hätäkeskuksen apulaispäällikkö B on kertonut pyytäneensä A:ta varavuoromestarin tehtävään tässä tehtävässä toimineen henkilön tilalle, kun tämä siirtyi määräaikaisesti hoitamaan vuoromestarin tehtäviä. A:n tehtävään määräämisessä oli kyse pitkän nimittämisketjun loppupäästä, jossa henkilöt sijaistivat toisiaan. Tarkoituksena oli määrätä A tehtävään määräaikaisesti. Varavuoromestarin tehtävä ei ollut virkasuhde vaan hätäkeskuspäivystäjälle annettu tehtävä, josta maksettiin korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Hätäkeskuslaitoksessa oli annettu organisaatiouudistukseen liittyen ohjeistus, jonka mukaan 1.7.2010 lukien esimies-, hallinto- ja asiantuntijatehtävät täytetään määräaikaisesti. Virkanimityksiin tarvittiin keskushallinnolta täyttölupa. B:llä oli kuitenkin toimivalta tehdä tehtävään määräyksiä ilman täyttölupaa, kuten A:nkin osalta, koska kyseessä ei ollut virka. A:n tehtävään määräämistä koskeva päätös lähetettiin Hätäkeskuslaitoksen hallintoyksikköön palkanmaksun takia eikä hallinnolta tullut asiasta mitään palautetta. B on kertonut tehneensä virheen, kun varavuoromestarin tehtävän määräaikaisuutta ei mainittu sitä koskevassa hakuilmoituksessa tai päätöksessä.

B:n mukaan varavuoromestarin tehtävä otettiin käyttöön, kun kunnalliset aluehälytyskeskukset ja poliisien hälytyskeskukset hätäkeskushallinnon uudistuksen alkuvaiheessa yhdistettiin. Tarvittiin pysyväisluonteinen järjestelmä, jossa varavuoromestarit sijaistavat vuoromestareita näiden poissaollessa. Ennen A:n tehtävään määräämistä Hätäkeskuslaitoksen virkarakenne oli organisaatiouudistuksen voimaantuloa varten jo uudistettu siten, että vuoromestarien ja hätäkeskuspäivystäjien väliin oli luotu ylipäivystäjän virka. Ylipäivystäjän tehtäviin kuului varavuoromestarin tehtävänä ollut vuoromestarin sijaistus. Henkilöstöllä oli B:n arvion mukaan yleisesti tiedossa, että varavuoromestarin tehtävä päättyy uudistuksen voimaan tullessa. Organisaatiouudistusta koskevat päätökset tiedotettiin henkilökunnan tiedotustilaisuuksissa, intranetissä, ja lisäksi jokainen virkamies kävi henkilöstökoordinaattorien kanssa läpi oman henkilökohtaisen tilanteensa muutosvaiheessa.

A on kertonut, ettei hän tiennyt, että varavuoromestarin tehtävä olisi ollut määräaikainen. A:n esimies B ei tuonut tätä seikkaa esille eikä se ilmennyt tehtävään liittyvästä hakuilmoituksesta tai sitä koskevasta päätöksestä. Määräaikaisuutta ei voinut päätellä siitä, että tehtävä kuului tiettyyn päätöksessä mainittuun työryhmään, koska ryhmissä tapahtui henkilöiden välisiä siirtoja. Jokaisen työntekijän kanssa oli käyty organisaatiouudistukseen liittyen alkuvuodesta 2012 kaksi sijoittumiskeskustelua henkilöstökoordinaattorien kanssa. Myöskään näissä keskusteluissa ei ollut puhetta siitä, että varavuoromestarin tehtävä olisi ollut määräaikainen tai siitä, että palkkaus voisi muuttua uudistuksen voimaan tullessa. Näitä koskevat kohdat jäivät keskustelussa käytetyssä lomakkeessa tyhjiksi, muutoksena kirjattiin esimerkiksi työmatka.

Arvio ja johtopäätökset

A:n kertomuksesta on ilmennyt, että varavuoromestarin tehtävän määräaikaisuus ei ole tullut esille missään vaiheessa keskusteluissa B:n kanssa. Myöskään B ei ole väittänyt, että asiasta olisi ollut A:n kanssa puhetta. Määräaikaisuus ei ole A:n kertoman mukaan käynyt ilmi myöskään organisaatiouudistukseen liittyvissä keskusteluissa henkilöstökoordinaattorien kanssa tai muutenkaan ennen kuin siirto Kuopioon on tullut ajankohtaiseksi.

B:n kertomuksesta on ilmennyt, että varavuoromestarin tehtävä on luotu sijaistamisjärjestelmäksi vuoromestareiden poissaoloja varten. Varavuoromestarin tehtävän on ollut tarkoitus päättyä Kuopioon siirtymisen yhteydessä, jolloin sijaistaminen on siirtynyt ylipäivystäjien vastuulle. B on kertonut, että hänen tekemässään päätöksessä 18.8.2011 on ollut virhe siltä osin kuin siitä ei ole ilmennyt, että A:n tehtävä varavuoromestarina on ollut määräaikainen.

Vastaajan kirjallisesta todistelusta ilmenee, että Hätäkeskuslaitoksessa on tehty linjaus, jonka mukaan esimies-, hallinto- ja asiantuntijatehtävät on ollut tarkoitus täyttää tulossa olleen organisaatiouudistuksen vuoksi pääsääntöisesti määräaikaisina. B:n kertomuksen perusteella on kuitenkin selvitetty, että tähän linjaukseen liittyvä 1.7.2010 lukien noudatettu täyttölupamenettely on koskenut vain virkanimityksiä eikä tehtävään määräämistä. Näin ollen asiassa on jäänyt näyttämättä, ettei B:llä olisi ollut toimivaltaa määrätä A:ta varavuoromestarin tehtävään toistaiseksi.

Asiassa ei ole sinänsä syytä epäillä, etteikö B:n tarkoituksena olisi ollut määrätä A:ta varavuoromestarin tehtävään vain määräaikaisesti, koska organisaatiouudistukseen liittyvä virkarakenne ja siitä johtuva varavuoromestarin tehtävän päättyminen on B:n kertomuksen perusteella ollut tiedossa jo hyvissä ajoin ennen kuin A on määrätty varavuoromestariksi.

Asiassa on riidatonta, että varavuoromestarin tehtävä ei ole ollut määräaikainen virkanimitys, vaan tehtävään määrääminen. Valtion virkamieslain 9 §:n 3 momentti edellyttää, että määräaikaista virkanimitystä koskevasta nimittämiskirjasta tulee ilmetä määräaikaisuuden peruste. Työtuomioistuin katsoo asianmukaiseen menettelyyn kuuluvan, että myös tehtävään määräämisessä ilmoitetaan ainakin se, onko kysymyksessä määräaikainen tehtävä.

Tehtävään määräämisessä on hallintotoimena noudatettava myös hallintolain 6 §:n mukaista luottamuksensuojaa koskevaa periaatetta, jonka mukaan viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella määräaikaisuutta ja sen merkitystä A:n työtehtävien ja palkkauksen osalta ei ole otettu esiin alkuvuonna 2012 henkilöstökoordinaattoreiden kanssa käydyissä sijoittumiskeskusteluissa. A on hoitanut varavuoromestarin tehtävää yli vuoden ajan ennen kuin hän on tullut tietoiseksi siitä, että tehtävä oli tarkoitettu määräaikaiseksi. Työtuomioistuin katsoo, että A on näissä olosuhteissa voinut luottaa tehtäväänsä koskevan päätöksen oikeellisuuteen. Päätöksessä olleella virheellä ei ole tältä kannalta merkitystä. Päätös on myös lähetetty tiedoksi Hätäkeskuslaitoksen keskushallintoon, joka ei ole puuttunut päätöksen mahdolliseen virheellisyyteen.

Vaikka työnantajalla on sinänsä virka- ja työehtosopimuksen 14 §:n 1 kohdan mukainen oikeus päättää tehtävistä ja niiden muutoksista esimerkiksi peruuttamalla tehtävää koskeva määräys, A:n tehtävä on ollut toistaiseksi voimassa oleva. Siten myös virka- ja työehtosopimuksen palkkaturvaa koskeva 14 §:n 3 momentin määräys on tullut sovellettavaksi. Kanteen vahvistusvaatimus on näin ollen hyväksyttävä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Hätäkeskuslaitos on velvollinen suorittamaan hätäkeskuspäivystäjä A:lle valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2012 - 2014) palkkaturvaa koskevan 14 §:n 3 momentin ja Hätäkeskuslaitoksen oman palkkausjärjestelmän perusteella varavuoromestarin vaativuustason mukaista DII tehtäväkohtaista palkkaa myös 21.11.2012 jälkeen siihen saakka kun hänen virkasuhteensa Hätäkeskuslaitokseen päättyi 31.10.2013.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Liukkunen, Niittylä, Nybondas, Schön ja Nurminen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.