13.4.2011

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työaikajärjestelmä, joka toteutetaan niin, että kolmivuorotyössä työskennellään siten, että työt alkavat maanantaina aamuvuorolla ja päättyvät seuraavan viikon perjantain yövuoroon ja jossa työt keskeytetään joka toinen viikko lauantaista kello 06.00 maanantaihin kello 06.00 aikavälillä, on teknologiateollisuuden kolmivuorotyötä koskevan sopimuksen 1 §:n tarkoittamaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.

Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n ja Rautaruukki Oyj:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Rautaruukki Oyj:n Raahen ja Hämeenlinnan tuotantolaitoksilla syntyi syksyllä 2009 erimielisyys siitä, kuinka mainituissa tuotantolaitoksissa noudatettavaa työaikajärjestelmää on kolmivuorotyössä tulkittava eli oliko järjestelmä katsottava keskeytymättömäksi vai keskeytyväksi kolmivuorotyöksi.

Hämeenlinnassa oli jo vuonna 2008 siirrytty työaikajärjestelmään, jossa työtä tehtiin tuotantolinjalla kolmessa vuorossa siten, että työt alkavat maanantaina aamuvuorolla ja päättyvät seuraavan viikon perjantaina yövuoroon. Joka toinen viikko työt tuotantolinjalla on keskeytetty lauantaista kello 06.00 maanantaihin kello 06.00 saakka. Syksyllä 2009 samaan työaikajärjestelmään siirtyi Rautaruukki Oyj:n Raahen tuotantolaitos.

Kun Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tuotantolaitoksella ryhdyttiin vuonna 2008 soveltamaan edellä kerrottua uutta työaikajärjestelmää, siitä käytettiin tuolloin nimitystä keskeytymätön kolmivuorotyö. Työnantaja suoritti sen mukaisesti myös työajan tasaamislisän, joka keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 14,3 prosenttia ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 prosenttia. Syksyllä 2009 Rautaruukki Oyj siirtyi samaan työaikajärjestelyyn Raahen tuotantolaitoksella. Nyt työaikajärjestelmä muuttui keskeytyväksi kolmivuorotyöksi.

Metallityöväen Liitto ry on koulutustilaisuuksissaan aina pitänyt kriteerinä sitä, että mikäli mennään työviikko niin sanotusti keskeytymättä läpi, on kyse keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä. Tässä nimenomaisessa vuorojärjestelmässä mennään ensimmäinen viikko keskeytymättä läpi ja vasta toisen viikon viikonloppuna työt keskeytyvät.

Vaikka kyse ei ole niin sanotusta puhtaasta keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä, täyttää mainittu työaikajärjestelmä myös keskeytymättömän kolmivuorotyön määritelmän peruskriteerin eli työviikko mennään keskeytymättä läpi. Tämä on periaatteessa hyväksytty, kun
Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tuotantolaitoksessa ryhdyttiin soveltamaan uutta työaika-järjestelmää. Riitaiseksi asia tuli vasta silloin, kun järjestelmä otettiin käyttöön myös Rautaruukki Oyj:n Raahen tuotantolaitoksella.

Metallityöväen Liitto ry:n käsityksen mukaan kolmivuorotyösopimuksen soveltamisesta ei ole ollut riitaa aiemmin, vaikka on oletettavaa, että mainitunkaltaisia työaikajärjestelyjä on ollut myös muualla, joten tulkintalinja on tässä mielessä ollut selkeä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Rautaruukki Oyj on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Rautaruukki Oyj:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanteessa esitetyssä työaikajärjestelmässä tuotantoaika on kahden viikon (= 12 työvuorokauden) aikana 288 tuntia ja keskimäärin viikkoa kohden 144 tuntia. Vuodessa tuotantoaika on 7512 tuntia. Tuotantolinja toimii neljällä vuorolla ja kussakin vuorossa on 18 työntekijää. Työntekijän keskimääräinen viikkotyöaika on 35,8 tuntia.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan kolmivuorotyön työaikaa koskevan sopimuksen mukaan keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä puolestaan tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä viikonvaihteen ajaksi.

Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan ja Raahen tuotantolaitoksilla käytössä oleva kolmivuorojärjestelmä on toteutettu neljällä vuorolla siten, että tuotanto keskeytyy joka toinen viikko. Kyseessä on näin ollen keskeytyvä kolmivuorotyö. Syynä keskeyttämisen poikkeavaan järjestämiseen ovat tuotantotekniset syyt. Järjestelmässä olennaista on se, että työtä ei tehdä jatkuvasti seitsemänä päivänä viikossa, vaan työ keskeytyy säännöllisesti joka toinen viikonloppu. Keskimääräistä viikkotyöaikaa ei voida tarkastella vain viikkotasolla, vaan tarkastelujaksona tulee olla vähintään kahden täyden työviikon ajanjakso. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työnteko voi keskeytyä lähinnä juhlapyhien ja huoltoseisokkien ajaksi. Keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi työ voidaan järjestää lyhyemmäksikin rajatuksi ajanjaksoksi.

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, minkälaista työaikajärjestelmää on pidettävä teknologiateollisuuden kolmivuorotyötä koskevan sopimuksen 1 §:n tarkoittamana keskeytymättömänä kolmivuorotyönä.

Metallityöväen Liitto ry:n mukaan työehtosopimuksen mukaisesta keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä on kysymys aina silloin, kun työtä tehdään kolmessa vuorossa keskeytyksittä vähintään yhden kalenteriviikon kaikkina päivinä. Teknologiateollisuus ry:n mukaan keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä on kysymys silloin, kun kolmivuorotyötä on tehty keskeytyksettä vähintään kahden viikon ajan.

Esitetty näyttö

Kantaja on jättänyt kirjalliseksi todisteeksi Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaalla ajaksi 1.1. - 31.12.2011 laaditun vuorojärjestelmän kuvauksen. Siinä olevasta jaksosta V2 ilmenee, että kolmivuorotyössä työt keskeytyvät kyseisessä jaksossa kokonaan joka toinen sunnuntai. Ennen keskeytystä viimeinen työvuoro on lauantain aamuvuoro, joka päättyy kello 15. Keskeytyksen jälkeen työt jatkuvat maanantaina iltavuorossa kello 15. Järjestelmä on katsottu keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi.

Metallityöväen Liitto ry:n työehtosihteeri A, joka on ollut liiton palveluksessa vuodesta 2000 lukien ja jonka vastuualueeseen kuuluvat työaikakysymykset, on kertonut, että keskeytyvästä kolmivuorotyöstä on kysymys silloin, kun työt keskeytyvät vähintään kerran viikossa, yleensä viikonloppuisin. Jos kolmivuorotyö jatkuu keskeytymättä koko viikon tai pidemmän ajan, kysymys on keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä. Tulkinta on ollut tämän mukainen aina, eikä erimielisyyksiä ole ollut ennen nyt esillä olevaa tapausta. Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaalla noudatetussa edellä esitetyssä kolmivuorotyön vuorojärjestelmässä työt keskeytyvät joka toinen viikko 48 tunniksi. Työ on tulkittu keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi, koska kolmivuorotyö on jatkunut keskeytymättä yli viikon ajanjakson. Työehtosopimuksen mukainen keskimääräinen viikoittainen työaika on eripituinen keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Viikkotyöaika tasataan kummassakin järjestelmässä työehtosopimuksen mukaiseksi vuoden pituisena ajanjaksona.

Metallityöväen Liitto ry:n työehtosopimustoimitsijan B:n kertoman mukaan liiton tulkinta keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta on ollut aina A:n kertoman mukainen. Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaan vuorojärjestelmän V2 mukaisesti työskenneltäessä kolmivuorotyössä on joka toinen viikko 48 tunnin keskeytys, kuten myös erimielisyyden kohteena olevassa vuorojärjestelmässä. Mainittu vuorojärjestelmän V2 mukainen työskentely on tulkittu keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi. B:n tiedon mukaan tähän tulkintaan päätymiseen ei ole liittynyt lakkoja tai muita painostustoimenpiteitä. Kysymyksessä olevan kaltainen työaikajärjestelmä ei ole alalla yleisesti käytössä.

C on työskennellyt Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijana vuodesta 1986 lähtien. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa työaikakysymykset. C:n mukaan keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä on kysymys silloin, kun työtä tehdään kolmessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa pidempiaikaisesti. Tyypillisesti tämän järjestelmä mukaan toimitaan läpi koko vuoden siten, että työt saattavat keskeytyä vuosilomien ja huoltoseisokkien ajaksi. Keskeytyvästä kolmivuorotyöstä on kysymys silloin kun työtä tehdään kolmessa vuorossa viitenä tai kuutena päivänä viikossa. Keskeytyvästä kolmivuorotyöstä on kysymys myös, jos kolmivuorotyötä tehdään enintään 12 peräkkäisen työvuorokauden ajan. Tämä tulkinta on sovellutus siitä, että keskeytyvää kolmivuorotyötä voidaan tehdä kuutena päivänä viikossa. Tulkinnan on työnantajaliitto omaksunut 1990-luvun lopussa. Tulkinta ei ole tullut esille työehtosopimukseen osallisten välillä ennen kuin nyt esillä olevan erimielisyyden yhteydessä. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtäessä työtä tehdään kolmessa vuorossa läpi vuoden ja keskimääräinen viikkotyöaika tasoittuu työehtosopimuksen mukaiseen 34,9 tuntiin. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimääräinen viikkotyöaika on 35,8 tuntia. Jotta kolmivuorotyön keskimääräinen viikkotyöaika voidaan laskea, tulee tarkastelujakson olla vähintään kahden viikon pituinen.

Erimielisyyden kohteena olevassa työvuorojärjestelmässä kolmivuorotyö keskeytyy joka toinen viikonloppu siten, että yövuoro päättyy lauantaiaamuna kello 6 ja työ jatkuu maanantaiaamuna kello 6 eli työssä on kahden työvuorokauden pituinen keskeytys. Peräkkäisiä työvuorokausia järjestelmässä on 12, joten kysymys on C:n mukaan keskeytyvästä kolmivuorotyöstä. Sen sijaan Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaalla noudatetussa keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi katsotussa V2 vuorojärjestelmässä työtä tehdään myös lauantaina aamuvuorossa ja työtä jatketaan maanantaina iltavuorossa, joten tässä järjestelmässä ei tule kahden täyden työvuorokauden keskeytystä työviikkoa kohden. Järjestelmässä on myös enemmän kuin 12 työvuorokautta peräkkäin.

Arviointi ja johtopäätökset

Kolmivuorotyön työaikaa koskevan sopimuksen 1 §:ään liittyvässä soveltamisohjeessa keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi on määritelty työ, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Keskeytyväksi kolmivuorotyöksi on määritelty työ, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä viikonvaihteen ajaksi. Määritelmien sanamuodosta tai työehtosopimuksen määräyksistä muutoinkaan ei ole saatavissa tukea sille vastaajapuolelta esitetylle käsitykselle, että työtä olisi pidettävä keskeytyvänä kolmivuorotyönä silloin, kun työtä tehdään keskeytymättä kolmessa vuorossa enintään 12 työvuorokauden ajan. Tällainen tulkinta ei ole tullut esille myöskään liittojen välisissä neuvotteluissa, vaan vasta jutun oikeuskäsittelyn aikana.

Sekä työnantajaliiton omassa että työehtosopimukseen osallisten yhteisessä koulutusmateriaalissa on todettu, että keskeytyvä kolmivuorotyö keskeytyy viikon aikana yleensä viikonlopun ajaksi. Keskeytymätön kolmivuorotyö sen sijaan jatkuu kaikkina viikonpäivinä. Nämä määritelmät tukevat työtuomioistuimen mielestä paremmin kantaja- kuin vastaajapuolen tulkintaa eli kysymys on keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä silloin, kun kolmivuorotyötä tehdään keskeytyksettä yli viikon ajan. Keskeytyvä kolmivuorotyö on aineistossa nimenomaisesti määritelty siten, että työn tulee keskeytyä viikon aikana.

Kanteessa tarkoitetussa tapauksessa kolmivuorotyö ei ole keskeytynyt viikon aikana, vaan työt ovat keskeytyneet joka toinen viikko lauantaiaamun kello 6 ja maanantaiaamun kello 6 väliseksi ajaksi eli työssä on ollut viikonlopun aikana 48 tunnin pituinen keskeytys. Rautaruukki Oyj:n Hämeenlinnan tehtaalla keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi on katsottu vuorojärjestelmä, jossa työt niin ikään ovat lauantain ja maanantain välisenä aikana keskeytyneenä 48 tunnin ajan. Tämä vuorojärjestelmä poikkeaa kanteessa tarkoitetusta ainoastaan siinä, että työtä on tehty lauantaina aamuvuorossa kello 15:een asti ja työtä on jatkettu maanantaina iltavuorossa kello 15 alkaen. Työehtosopimuksen määräyksistä ei ole työtuomioistuimen mielestä saatavissa tukea sellaiselle tulkinnalle, että näitä tapauksia, joissa työt ovat viikonlopun yhteydessä keskeytyksissä yhtä pitkän ajan, olisi arvioitava kolmivuorotyötä koskevaa sopimusta sovellettaessa eri tavoin. Määräysten tai osapuolten koulutusaineistonkaan mukaan merkitystä ei ole sillä, miten keskeytys sijoittuu työvuorokausien ajalle.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että kantajan esittämä tulkinta vastaa työehtosopimuksen oikeana pidettävää sisältöä paremmin kuin työnantajapuolen tulkinta. Näin ollen työtuomioistuin hyväksyy kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta tähän oikeudenkäyntiin. Tämän vuoksi työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla määrää, että Metallityöväen Liitto ry jutun voittaessaankin saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että työaikajärjestelmä, joka toteutetaan niin, että kolmivuorotyössä työskennellään siten, että työt alkavat maanantaina aamuvuorolla ja päättyvät seuraavan viikon perjantain yövuoroon ja jossa työt keskeytetään joka toinen viikko lauantaista kello 06 maanantaihin kello 06, on teknologiateollisuuden kolmivuorotyötä koskevan sopimuksen 1 §:n tarkoittamaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.

Metallityöväen Liitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Ruikka, Virtanen, Äimälä, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.