18.6.2010

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että työnantajan alihankinnaksi kutsumaa menettelyä, jossa ulkopuolista työvoimaa käyttävän työnantajan edustaja vähäisessäkään määrin käyttää työnantajan työnjohto-oikeutta alihankkijaksi kutsumansa sopimuskumppaninsa työntekijöihin, on pidettävä vuokratyövoiman käyttämisenä,

• vahvistaa, että Consti Talotekniikka Oy:llä ei ole ollut oikeutta vuokrata työntekijöitä Vetur Oy:ltä tekemään sähköasennustöitä Tampereella sijainneiden Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n ja Linnainmaan Citymarketin työmailla ja Nokialla sijaitsevalla ABC Kolmenkulman työmaalla,

• tuomitsee Consti Talotekniikka Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon ja

• tuomitsee Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Sähköalojen ammattiliitto ry on lisäksi vaatinut Consti Talotekniikka Oy:n ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n velvoittamista korvaamaan yhteisvastuullisesti Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Alihankinnan ja työvoiman vuokrauksen välisen usein epämääräisen rajan tunnistamiseksi talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevissa ehdoissa on määritelty, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan työehtosopimuksessa. Työvoiman vuokrauksesta on kyse, kun työvoimaa vuokraavan liikkeen toimittamat vuokramiehet tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Alihankinnasta on taas kyse, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa. Viimeksi mainitun virkkeen sanamuoto osoittaa, että jos ulkopuolista työvoimaa käyttävä yritys käyttää vähäisessäkään määrin työnjohto-oikeutta alihankkijaksi kutsumansa sopijakumppanin työntekijöihin, kyseessä ei ole alihankinnaksi määritelty menettely vaan työvoiman vuokraus. Yksikin työnjohto-oikeutta toteuttava ohje urakoitsijalta alihankkijan tai aliurakoitsijan työntekijöille merkitsee, ettei työehtosopimuksen ehto ”ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa” toteudu.

Työnantajan alihankinnaksi kutsumaa menettelyä, jossa ulkopuolista työvoimaa käyttävän työnantajan edustaja vähäisessäkään määrin käyttää työnantajan työnjohto-oikeutta alihankkijaksi kutsumansa sopimuskumppanin työntekijöihin, on siten pidettävä vuokratyövoiman käyttämisenä.

Consti Talotekniikka Oy on oman ilmoituksensa mukaan teettänyt Vetur Oy:llä alihankintana Tampereella sijainneiden Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n ja Linnainmaan Citymarketin työmaiden ja Nokialla sijainneen ABC Kolmenkulman työmaan sähkötyöt.

Consti Talotekniikka Oy on kuitenkin käyttänyt kaikilla kolmella työmaalla ainakin osaksi työnjohto-oikeutta Vetur Oy:n työntekijöihin nähden. Näin ollen kyseessä ei ole ollut alihankinta eli tilanne, jossa tarvittavan työn olisi tehnyt Vetur Oy ilman, että Consti Talotekniikka Oy:llä olisi ollut mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa. Consti Talotekniikka Oy on siten käyttänyt vuokratyövoimaa mainituilla työmailla.

Consti Talotekniikka Oy:llä on ollut kunkin työmaan aikana samalla työssäkäyntialueella alan työntekijöitä lomautettuina ja takaisinottovelvollisuuden piirissä. Vuokratyövoiman käyttäminen ei siten ole ollut työehtosopimuksen mukaan sallittua.

Consti Talotekniikka Oy ilmoitti pääluottamusmiehelle 26.1.2009, että Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n työmaa annetaan alihankintaan. Pääluottamusmies ilmoitti 29.1.2009 työnantajalle, että työmaa kannattaisi teettää omilla asentajilla, koska työtilanne näytti huonolta. Tästä huolimatta Consti Talotekniikka Oy:n ja Vetur Oy:n välinen urakkasopimus tehtiin 3.2.2009. Vain kahden päivän kuluttua eli 5.2.2009 Consti Talotekniikka Oy antoi työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintaneuvottelukutsun ja yt-neuvottelut alkoivat 12.2.2009.

Työmaavalvontaa suorittaneet Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät ry:n toimitsija ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n alueasiamies haastattelivat Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n työmaalla Vetur Oy:n työntekijöitä, jotka kertoivat, että tosiasiallisesti työnjohtotehtävät työmaalla oli hoitanut Consti Talotekniikka Oy. Työmaakokouksiin oli osallistunut vain Consti Talotekniikka Oy:n eikä lainkaan Vetur Oy:n työnjohtoa. Tarvikkeiden tilaaminen työmaalle oli hoidettu Consti Talotekniikka Oy:n kautta siten, että Vetur Oy:n asentajat olivat soittaneet Consti Talotekniikka Oy:n konttorille, josta tilaukset oli tehty. Consti Talotekniikka Oy:n työnjohto vei työmaalle erikoistyökalut ja telineet.

Consti Talotekniikka Oy:n pääluottamusmies ja varapääluottamusmies ovat tiedustelleet Consti Talotekniikka Oy:n projektipäälliköltä A:lta, miten Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n työmaan työnjohto oli hoidettu. Projektipäällikkö oli ilmoittanut luottamusmiehille, että Vetur Oy:llä ei ollut omaa työnjohtoa työmaalla.

Consti Talotekniikka Oy ehdotti juhannuksen 2009 tienoilla, että Linnainmaan Citymarketin turvalaiteurakka tehdään könttänä. Työntekijät suostuivat ehdotukseen, mistä huolimatta työnantaja ilmoitti heinäkuun alussa, että työmaa hoidetaan alihankintana Vetur Oy:llä. Urakan alkaessa Consti Talotekniikka Oy:n työntekijöitä oli lomautettuina ja lomautusuhan alla. Keväällä oli irtisanottu työntekijöitä, jotka olivat siten takaisinottovelvollisuuden piirissä.

Pääluottamusmies oli tiedustellut työmaalla tapaamaltaan Vetur Oy:n asentajalta, miten työmaan työnjohto oli hoidettu. Kyseinen asentaja oli kertonut, että kohdetta hoiti Consti Talotekniikka Oy:n palveluksessa oleva B.

Nokialla sijainneen ABC Kolmenkulman työmaan osalta ilmoitus työmaan alihankintaan antamisesta oli tullut 28.9.2009. Sähköalojen ammattiliitto ry:n alueasiamies ja Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät ry:n toimitsija kävivät työmaalla 9.11.2009. Työmaalla asentajien kanssa käydyissä keskusteluissa projektinhoitajaksi ilmeni Consti Talotekniikka Oy:n palveluksessa työskentelevä C.

Consti Talotekniikka Oy on rikkonut tietensä työehtosopimusta käyttämällä edellä kerrotulla tavalla vuokratyövoimaa kolmella eri työmaalla siitä huolimatta, että sillä on ollut kunkin työmaan aikana samalla työssäkäyntialueella alan työntekijöitä lomautettuina ja takaisinottovelvollisuuden piirissä.

Sähköalojen ammattiliitto ry on ilmoittanut 3.7.2009 sähköpostitse Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:lle Consti Talotekniikka Oy:n työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä. Työnantajaliitto on ilmoittanut, että koska Consti Talotekniikka Oy:n ja Vetur Oy:n väliset urakkasopimukset eivät osoita Consti Talotekniikka Oy:n käyttäneen vuokratyövoimaa, asiaan ei ole mahdollista puuttua. TIKLI ry on siten laiminlyönyt estää Consti Talotekniikka Oy:tä jatkamasta työehtosopimuksen vastaista menettelyä. TIKLI ry on laiminlyönyt sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Vastaus kannevaatimuksiin

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Consti Talotekniikka Oy ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Consti Talotekniikka Oy ovat lisäksi vaatineet Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen 8 luvussa määritellään alihankinnaksi sellainen ulkopuolisen työvoiman käyttö, jossa työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa. Sopimustekstin sanamuoto ei johda lainsäädännön mukaisesta poikkeavaan tulkintaan. Joka tapauksessa raja alihankinnan ja vuokratyön välillä vedetään kokonaisharkinnan perusteella ensisijaisen arviointiperusteen kohdistuessa työnjohtovallan käyttäjään.

Vuokratyöstä on työehtosopimuksen mukaan kyse silloin, kun työvoimaa vuokraavan liikkeen toimittamat vuokramiehet tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työvoiman vuokrauksessa käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa ja ne työnantajavelvoitteet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Työsuorituksen ja siihen liittyvien järjestelyiden kannalta vuokratyöntekijät ovat siis käytännössä rinnasteisessa asemassa käyttäjäyrityksen omiin työntekijöihin.

Consti Talotekniikka Oy on teettänyt tarkasteltavana olevien työmaiden sähkötyöt alihankintasopimusten nojalla Vetur Oy:llä. Kaikista käsiteltävänä olevista aliurakoista oli tehty ehdoiltaan samankaltaiset urakkasopimukset. Tehdyt alihankintasopimukset ovat olleet kiinteähintaisia ja urakan viivästymisen varalle on asetettu viivästyssakko, joten Vetur Oy:lIä on ollut yrittäjäriski. Kaikilla kolmella työmaalla työskennelleillä Vetur Oy:n työntekijöillä on ollut käytössään oman työnantajansa työkalut. Kaikille näille työmaille on nimetty Vetur Oy:n puolesta työnjohtaja, joka on myös tosiasiallisesti johtanut työntekoa kyseisessä kohteessa.

Consti Oy on lainannut yksittäisiä erikoistyökaluja Vetur Oy:n työntekijöille, koska niitä ei ole ollut muualta saatavilla. Tämä ei vielä tee työstä vuokratyötä. Consti Talotekniikka Oy:n projektipäälliköt eivät ole kanteessa väitetyin tavoin johtaneet Vetur Oy:n työtä kysymyksessä olevissa kohteissa. Projektipäällikkö on vastannut asemansa puolesta tehdyistä urakoista oman työnantajansa edustajana, mutta kulloinenkin Vetur Oy:n työnjohtaja on toiminut projektipäällikön yhteyshenkilönä antaen työnjohtoa koskevat ohjeet edustamilleen Vetur Oy:n työntekijöille.

Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n työmaalla Consti Talotekniikka Oy:n projektipäällikkö ei ole ilmoittanut työntekijäliiton edustajille, että Vetur Oy:llä ei olisi ollut työmaalla omaa työnjohtoa. Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n työmaalla työnjohtotehtäviä Vetur Oy:n henkilöstöön nähden on hoitanut D. Kyseisellä työmaalla A on toiminut projektipäällikkönä.

Projektipäällikkö A on koordinoinut työn etenemiseen ja sen vaatimiin järjestelyihin liittyneet asiat työnjohtaja D:n kanssa. Tämä on tarkoittanut muun muassa sitä, että työmaakokouksiin on osallistunut A. Työmaakokouksissa on tilaajan oltava paikalla. Kokouksissa esille tulleet asiat on tämän jälkeen Vetur Oy:n urakkaa koskevin osin (esim. aikataulut) käyty läpi A:n ja D:n kesken. D on puolestaan vastannut Vetur Oy:n urakan piiriin kuuluneiden töiden järjestelemisestä ja työnjohdosta. Vetur Oy:n asentajat ovat työskennelleet oman työnantajansa työkaluilla. Mikäli saatavilla ei ole omasta takaa ollut kaikkia tarvittavia erikoistyökaluja, on sellainen yksittäistapauksessa voitu lainata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tilaaja olisi puuttunut työsuoritukseen.

Linnainmaan Citymarketin turvalaiteurakan hoitaminen oli aloitettava hyvin nopealla aikataululla. Vaihtoehtona oli urakan saamatta jääminen. Urakka päätettiin hoitaa alihankintana, koska työnantaja ei saanut omia työntekijöitään töihin riittävän pian. Osaa työntekijöistä ei yrityksistä huolimatta tavoitettu lainkaan.

Consti Talotekniikka Oy:n B vastasi projektista tilaajan edustajana, mutta työnjohtoa kohteessa Vetur Oy:n työntekijöihin nähden hoiti D. B kävi kohteessa pääsääntöisesti silloin, kun myös D oli paikalla. B ja D kävivät keskenään läpi Vetur Oy:n urakkaa koskevat asiat, ja D antoi varsinaiset työn suorittamista koskevat ohjeet asentajille.

ABC Kolmenkulman työmaalla projektipäällikkönä on ollut Consti Talotekniikka Oy:n C. Työnjohtajana työmaalla on ollut Vetur Oy:n E. Työnjako C:n ja E:n välillä on ollut samanlainen kuin muidenkin tarkasteltavien työmaiden työnjohtajilla ja projektipäälliköillä: projektipäällikkö vastaa urakasta tilaajan puolelta ja työnjohtaja alihankkijan puolelta vastaten Vetur Oy:n työntekijöiden työn suorittamiseen liittyvistä asioista.

Kanteessa tarkoitetuissa kohteissa tehdyt työt on edellä selvitetyin perustein tehty alihankintana, eikä kyse ole ollut työvoiman vuokrauksesta. Sopimus Tampereen Pienteollisuustalo Oy:tä koskevasta urakasta on myös tehty ja allekirjoitettu ennen yhteistoimintaneuvotteluiden alkamista eikä Consti Talotekniikka Oy:llä ole tuolloin edes ollut samalla työssäkäyntialueella työntekijöitä lomautettuina tai takaisinottovelvollisuuden piirissä.

Saatuaan tiedon kysymyksessä olevasta erimielisyydestä TIKLI ry on käynyt läpi Consti Talotekniikka Oy:n ja Vetur Oy:n väliset edellä mainittuja työkohteita koskevat urakkasopimukset ja keskustellut asiasta Consti Talotekniikka Oy:n edustajien kanssa. TIKLI ry:l1e esitetyn selvityksen mukaan urakkasopimuksissa on sovittu kiinteähintaisten urakoiden suorittamisesta Vetur Oy:n omilla resursseilla ja omalla työnjohdolla. Yhtiöiden väliset sopimukset ja toiminta ovat täyttäneet työehtosopimuksen edellyttämät vaatimukset ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tehdyt selvitykset eivät ole antaneet aihetta puuttua Consti Talotekniikka Oy:n asianmukaiseen menettelyyn.

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Consti Talotekniikka Oy on solminut vuonna 2009 Vetur Oy:n kanssa urakkasopimukset Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n, Linnainmaan Citymarketin ja ABC Kolmenkulman työmailla tehtävistä sähköasennustöistä. Urakkasopimuksissa Vetur Oy on sitoutunut suorittamaan urakkasopimuksissa tarkoitetut sähköasennustyöt sopimuksissa määriteltyä urakkahintaa vastaan.

Sähköalojen ammattiliitto ry on kanteessa katsonut, että mainittujen sopimusten kohdalla on ollut tosiasiassa kysymys työvoiman vuokrauksesta tilanteessa, jossa työnantajalla on ollut samalla työssäkäyntialueella työntekijöitä lomautettuina tai takaisinottovelvollisuuden piirissä. Sähköalojen ammattiliitto ry:n mukaan urakkasopimuksissa ei ole kysymys työnantajan ilmoittamasta alihankinnasta, koska Vetur Oy:llä ei ole ollut työmailla omaa työnjohtoa, vaan työnjohto-oikeutta työmailla on käyttänyt Consti Talotekniikka Oy:n edustaja.

Työnantajapuolen mukaan mainittujen urakkasopimusten kohdalla on ollut kysymys työehtosopimuksen mukaisesta alihankinnasta. Consti Talotekniikka Oy:n edustaja ei ole käyttänyt työmailla työnjohto-oikeutta, vaan Vetur Oy:llä on ollut työmailla oma työnjohto-oikeutta käyttävä työntekijä.

Työjärjestelyistä esitetty näyttö

Kantajaliiton alueasiamiehenä toimiva F on yhdessä Tampereen Seudun Sähköalantyöntekijät ry:n toimitsijan G:n kanssa tehnyt työmaakäynnit kanteessa tarkoitetuille työmaille. Työmaille saavuttuaan he ovat tiedustelleet sähkötyöntekijöiden kärkimiehenä toimivaa henkilöä. Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n työmaalla kärkimieheksi ilmoittautui Vetur Oy:n palveluksessa oleva D, joka kertoi, että tavaratoimitukset työmaalle tulevat Consti Talotekniikka Oy:n kautta ja että mainittu yhtiö myös hoitaa työmaan työnjohdon. ABC Kolmenkulman työmaalla kärkimieheksi ilmoittautui E, joka käydyn keskustelun yhteydessä oli ilmoittanut olevansa myös jonkinlainen työnjohtaja työmaalla. E:n mukaan työmaasopimusta ei vielä silloin työmaan alkuvaiheessa ollut tehty. E:n mukaan työmaata hoiti Consti Talotekniikka Oy:n projektinhoitaja ja myös tavaratilaukset tehtiin mainitun yhtiön kautta.

F:n mukaan kärkimies on työryhmästä valittu henkilö, joka tekee urakkasopimuksen työryhmän puolesta, huolehtii työryhmälle kuuluvien töiden etenemisestä ja työryhmälle tulevista rahoista. Kärkimies ei voi toimia samalla myös työnantajan edustajana työnjohtajana, koska urakkaryhmän ja työnantajan välillä saattaa syntyä tilanteita, joissa työnantajan ja urakkaryhmän edut ovat ristiriidassa keskenään. F:n käsityksen mukaan E:n kohdalla työnjohtaja on ollut eräänlainen titteli, jolla tilanne oli saatu näyttämään sellaiselta, että Vetur Oy:llä on työmaalla oma työnjohtonsa. E on käyttänyt työmaalla työnjohto-oikeutta valvomalla sitä, miten työt työmaalla toteutetaan esimerkiksi tilanteessa, jossa työhön liittyviä määräyksiä tulee pääurakoitsijalta. E ei ole osallistunut työmaakokouksiin eikä hänellä ollut taloudellisiin asioihin liittyvä päätösvalta. Työmaalla nämä kysymykset olivat kuuluneet Consti Talonrakennus Oy:n edustajalle C:lle.

G on kertonut käynneistä Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n ja ABC Kolmenkulman työmailla samalla tavoin kuin F. Kummallakin työmaalla oli käynnin aikana työssä kaksi Vetur Oy:n palveluksessa olevaa henkilöä tekemässä työtä työhaalarit päällä. Jos Vetur Oy olisi toiminut työmaalla alihankkijana, olisi työmaalla tullut olla myös mainitun yhtiön työnjohtaja. Työn katsominen alihankinnaksi ei kuitenkaan edellytä aliurakoitsijan oman työnjohdon paikallaoloa koko ajan. G:n mukaan kärkimiehen työtehtäviin kuuluu oman työryhmänsä työntekijöiden etujen valvonta. Kärkimies suunnittelee miten työt teknisesti toteutetaan ja huolehtii lisätilausten tekemisestä sekä katsoo, että työntekijät olivat täyttäneet tuntikorttinsa asianmukaisesti.

Consti Talotekniikka Oy:n palveluksessa olevien sähköasentajien pääluottamusmiehen H:n ja varapääluottamusmiehen I:n kertomuksista on käynyt ilmi, että ajankohtana, jolloin Vetur Oy:n työntekijät ovat työskennelleet Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n työmaalla, H ja I ovat olleet työssä Consti Talotekniikka Oy:n eräässä toisessa työkohteessa. Kun H ja I olivat pyytäneet työmaalle tullutta Consti Talotekniikka Oy:n projektipäällikköä A:ta tilamaan työmaalle tarvittavia tavaroita, oli A ilmoittanut, että hän ei ehdi hoitaa asiaa, koska hänellä on kiire Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n työmaalle. A:n kanssa käydyssä keskustelussa oli tullut ilmi, että Vetur Oy:llä ei ollut mainitulla työmaalla omaa työnjohtoa, vaan työmaan työnjohto kuului A:lle. Keskustelussa tuli myös ilmi, että työmaalla kärkimiehenä toimii D. H:n kertoman mukaan hän oli tiedustellut Vetur Oy:n palveluksessa olevalta asentajalta myös sitä, kuka hoitaa työnjohtoa Linnainmaan Citymarketin työmaalla. Asentajan mukaan työnjohdosta huolehtii B, joka on Consti Talotekniikka Oy:n palveluksessa

J on Consti Talotekniikka Oy:n asennuspäällikkönä osallistunut muun muassa kanteessa mainittuja työkohteita koskeviin urakkatarjousneuvotteluihin ja alihankintasopimuksen tekemistä koskeviin neuvotteluihin. Alihankinnassa työn suorittamiseen liittyvä riski myydään kiinteällä hinnalla alihankkijalle, joka kantaa taloudellisen riskin työstä. Consti Talotekniikka Oy:n solmimissa alihankintasopimuksissa yhtiö hankkii kaikki alihankkijan työssä tarvittavat tarvikkeet. Tämä johtuu siitä, että Consti Talotekniikka Oy:llä on alihankkijaa paremmin tiedot siitä, mistä tarvikkeet, joiden hinta saattaa vaihdella päivittäin, saadaan edullisimmin. Alihankintatilanteessa työn Consti Talotekniikka Oy:ltä tilannut taho yleensä vaatii, että Consti Talotekniikka Oy:llä on kussakin työkohteessa oma projektipäällikkönsä.

J on kertonut, että Consti Talotekniikka Oy oli saanut Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n saneeraustyön tehtäväkseen vuoden 2008 joulukuussa. Saneeraustyökohteisiin liittyy aina oma riskinsä. Consti Talotekniikka Oy:llä oli työkohdetta varten tietty rahamäärä ja mahdolliselta alihankkijalta oli tiedusteltu, ottaisiko se työn tehtäväksi esitetyllä hinnalla. Työtä koskeva alihankintasopimus Vetur Oy:n kanssa oli tehty ennen kuin Consti Talotekniikka Oy:ssä oli aloitettu yt-neuvottelut.

J on edelleen kertonut Consti Talotekniikka Oy:n saaneen Linnainmaan Citymarketin turvalaiteurakan tehdäkseen kilpailutuksen jälkeen vuoden 2009 juhannusviikolla. Urakan saamisen ehtona oli töiden välitön aloittaminen. J oli kysynyt työhön kolmea Consti Talotekniikka Oy:n palveluksessa olevaa työntekijää, joista kaksi oli kieltäytynyt työstä ja kolmas olisi ollut halukas työhön viikon kuluttua. Koska työ oli kiireellinen, oli se päätetty antaa alihankintana Vetur Oy:lle, joka oli pystynyt aloittamaan työt välittömästi. Myös Nokialla sijainneen ABC Kolmenkulman työmaan Consti Talotekniikka Oy oli saanut normaalin kilpailun kautta. Myös tämä kohde oli myyty kiinteällä hinnalla alihankkijalle eli Vetur Oy:lle.

Consti Talotekniikka Oy:n palveluksessa asennuspäällikkönä työskentelevä A on ollut projektipäällikkönä Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n työmaalla. Projektipäällikkönä hän on edustanut Consti Talotekniikka Oy:tä tilaajaan eli Tampereen Pienteollisuustalo Oy:hyn nähden. Vetur Oy:hyn A on ollut yhteydessä tilanteissa, joissa Vetur Oy teki tavaratilauksia Consti Talotekniikka Oy:lle. A on keskustellut työmaahan liittyvistä juoksevista asioista Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n edustajan kanssa ja jos mainitulla yrityksellä on ollut työhön liittyviä toiveita, A on keskustellut niistä alihankintasopimukseen Vetur Oy:n työnjohtajaksi merkityn D:n kanssa. Muulla tavoin hän ei juurikaan ollut puuttunut työmaan asioihin. D:n tehtävänä työmaalla on ollut huolehtia siitä, että työssä on sopiva määrä työntekijöitä. Lisäksi hän oli tehnyt tavaratilaukset A:lle. Koska työn tilaajan vaatimus on ollut, että Consti Talotekniikka Oy:n edustaja osallistuu työmaakokouksiin, on A ollut mukana työmaakokouksissa. Vetur Oy:n puolesta E on nimetty yhtiön työnjohtajaksi työmaalle ilmeisesti siinä vaiheessa, kun asentajat olivat tulleet työmaalle. Työnjohtajan vaihtaminen oli ilmeisesti johtunut Vetur Oy:n työjärjestelyistä. A:n tiedon mukaan Vetur Oy:ssä ei käytetä kärkimiesnimikettä, mutta sen sijaan yhtiössä on työnjohtajia, jotka vastaavat työresursseista ja töiden kulusta. Työmaakokouksissa käsitellään yleensä sopimuspuolten välisiä urakoinnin ulkopuolisia asioita, kuten lisätöitä. Tällaisissa työmaakokouksissa Vetur Oy:n edustaja ei ole ollut mukana. Sen sijaan urakoitsijakokouksiin aliurakoitsijat osallistuvat .

A muistaa keskustelleensa Consti Talotekniikka Oy:n luottamusmiesten kanssa Vetur Oy:n työnjohtoon liittyvistä asioista. Tässä yhteydessä hän oli todennut, että Vetur Oy.llä ei ole samanlaista työnjohto-organisaatiota kuin Consti Talotekniikka Oy:llä. Vetur Oyllä ei ole tähän liittyen toimistohenkilökuntaa kuten esimerkiksi projektipäälliköitä.

E työskentelee Vetur Oyn palveluksessa työnjohtajana ja tekee vähäisessä määrin myös sähköasennustöitä. Vetur Oy:llä on palveluksessaan noin 15 sähköasentajaa ja E:n lisäksi kaksi muuta työnjohtajaa. Vetur Oy:ssä ei ole kärkimiehiä. E on toiminut työnjohtajana ABC Kolmenkulman työmaalla. Vetur Oy:n työntekijöiden työnjohtajana E:n tehtävänä on ollut huolehtia resurssien hallinnasta, töiden antamisesta sähköasentajille ja aikataulussa pysymisestä. Consti Talotekniikka Oy:n puolesta työkohteeseen liittyviä asioita hoiti projektipäällikkö C, joka myös pääasiallisesti osallistui työmaakokouksiin, joskin E on ollut itse mukana osassa kokouksista. Vetur Oy on tehnyt kohteessa omaa urakkaansa, eikä työkohteen resurssien hallinta kuulunut Consti Talotekniikka Oy:lle. Mainitun yhtiön edustajan kanssa E oli käynyt läpi lähinnä töiden aikatauluja ja aikatauluissa pysymistä.

Liiton edustajien käydessä työmaalla E on ollut haalareissa, kuten hänen tapansa on työmaalla oltaessa. Liiton edustajille E oli ilmoittanut olevansa työnjohtaja. Liiton edustajien kanssa oli keskusteltu työntekijäliiton jäsenyydestä. E ei kertomansa mukaan tunne hyvin työehtosopimuksen sisältöä eikä sen kärkimiesmääräystä.

Työehtosopimuksen tulkinta

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n palveluksessa oleva K on ollut työnantajaliiton palveluksessa 20 vuoden ajan ja osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin, joissa on sovittu kärkimiestä koskevista määräyksistä samoin kuin ulkopuolisen työvoiman käyttämistä koskevista määräyksistä. Työehtosopimuksen rajauksen mukaan asentajien urakkaan ei kuulu työnjohdollisia tehtäviä. Työehtosopimus lähtee kuitenkin siitä, että kärkimiehen tehtäviä voidaan sopia laajennettaviksi siten, että hän tekee lisäpalkalla myös työnjohdollisia tehtäviä.

K:n mukaan työehtosopimuksessa tarkoitetusta vuokratyön käyttämisestä on kysymys tilanteessa, jossa työnantajalla ei ole käytössään riittävästi työvoimaa ja työntekijöitä joudutaan hankkimaan ulkopuolelta. Jos kysymys on urakkatyöstä, tulevat vuokratyöntekijät yhdeksi urakkaryhmäksi. Alihankinnasta on kysymys silloin kun kokonaisvastuu työn suorittamisesta annetaan tietyllä hinnalla ulkopuoliselle urakoitsijalle. Vuonna 2007 työehtosopimukseen otettiin määräys, jonka mukaan vuokratyövoiman käyttämisen ehtona on, että yrityksessä ei ole samalla työssäkäyntialueella työntekijöitä lomautettuina tai takaisinottovelvollisuuden piirissä.

K on edelleen kertonut, että työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäliitto on pyrkinyt kaikin tavoin rajaamaan vuokratyövoiman ja alihankintatyön käyttämistä. Työntekijäliiton aloitteesta yleissopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan lukuun on otettu määräys, jonka mukaan alihankinnasta on kyse, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella osapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa. Määräyksestä on sovittu yön viimeisinä tunteina eikä sen sisällöstä ole tuolloin eikä myöhemminkään keskusteltu työehtosopimukseen osallisten välillä. Työnantajaliitto on omassa koulutuksessaan esittänyt edellä mainitun määräyksen sisältönä olevan, että jos työ on annettu alihankintana tehtäväksi, työnantajan ei tule sijoittaa työhön omia työntekijöitään. Koska pääurakoitsijan ja alihankinnassa tilaajan kuuluu valvoa työtä, edellyttää tämä käytännössä kanssakäymistä alihankkijan kanssa työn suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Arviointi ja johtopäätökset

Sähköasennustoimialan työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen ulkopuo-lisen työvoiman käyttöä koskevassa 8 luvussa on muun muassa määritelty, mitä tarkoitetaan alihankinnalla ja työvoiman vuokrauksella. Alihankinnasta on kyse, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituksen kanssa. Työvoiman vuokrauksesta on kyse, kun työvoimaa vuokraavan liikkeen toimittamat vuokramiehet tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Esitetyn selvityksen mukaan edellä mainittu alihankintaa koskeva määräys on otettu alan yleissopimukseen Sähköalojen ammattiliitto ry:n esityksestä. Määräyksestä sovittaessa ei sen sisällöstä ole keskusteltu työehtosopimukseen osallisten välillä. Asiallisesti määräykset ovat samansisältöiset kuin keskusjärjestöjen TT:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat vastaavat määräykset.

Sähköalojen ammattiliitto ry on kanteessaan vaatinut vahvistettavaksi talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen edellä mainittujen määräysten oikeaksi tulkinnaksi, että työnantajan alihankinnaksi kutsumaa menettelyä, jossa ulkopuolista työvoimaa käyttävän työnantajan edustaja vähäisessäkään määrin käyttää työnantajan työnjohto-oikeutta alihankkijaksi kutsumansa sopimuskumppanin työntekijöihin, on pidettävä vuokratyövoiman käyttämisenä.

Työnantajapuolen todistajien A:n ja K:n kertomuksista on käynyt ilmi, että käytännössä työn tilaaja ja pääurakoitsija edellyttävät usein, että aliurakan antaja ainakin valvoo tilatun urakan tekemistä asianmukaisesti. Työn tilaajalla ja pääurakoitsijalla saattaa myös olla työn tekemiseen liittyviä huomautuksia ja toiveita, joiden huomioon ottamista aliurakan tilaajalta edellytetään. Tällaiset työsuoritukseen liittyvät huomautukset ja ohjeet saattavat joissakin tapauksissa merkitä puuttumista aliurakoitsijan toimintatapaan. Aliurakoinnin lähtökohtana on sinänsä työtuloksen toteutuminen työn tilaajan edellyttämällä tavalla. Kuitenkaan kysymyksessä olevan alihankintaa koskevan määräyksen tarkoitusta vastaavana ei voida pitää sitä, että minkä tahansa työsuoritukseen liittyvän ohjeen antaminen ilman muuta tekisi alihankinnaksi nimetystä toiminnasta vuokratyövoiman käyttämistilanteen. Se ei myöskään merkitse sitä, että aliurakoitsijan palveluksessa olevat työntekijät tekisivät työtä aliurakan tilaajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena siten kuin työehtosopimuksen työvoiman vuokrausta koskevassa määräyksessä tarkoitetaan. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen määräyksille ei voida vahvistaa sen sisältöistä tulkintaa, kuin mitä kanteessa on vaadittu.

Sähköalojen ammattiliitto ry on kanteessaan katsonut, että Consti Talotekniikka Oy:n Vetur Oy:n kanssa tekemät alihankintasopimukset ovat tosiasiassa olleet sopimuksia, joilla Consti Talotekniikka Oy on vuokrannut työntekijöitä Vetur Oy:ltä, vaikka Consti Talotekniikka Oy:n omia työntekijöitä on ollut samaan aikaan lomautettuina tai takaisinottovelvollisuuden piirissä. Liitto on perustellut sopimusten pitämistä työvoiman vuokrausta koskevina sopimuksina muun muassa sillä, että sopimuksissa tarkoitetuissa työkohteissa Consti Talotekniikka Oy on ainakin osittain käyttänyt työnjohto-oikeutta Vetur Oy:n työntekijöihin nähden.

Kirjalliseksi todisteeksi asiassa on esitetty Tampereen Pienteollisuustalo Oy:n saneeraustyötä koskeva kirjallinen urakkasopimus, jossa tilaajana on Koja Tekniikka Oy, nykyinen Consti Talotekniikka Oy, ja urakoitsijana Vetur Oy. Sopimuksen mukaan urakoitsija sitoutuu suorittamaan sopimuksen liitteissä mainitut sähköasennustyöt sopimuksessa määriteltyä urakkahintaa vastaan. Urakkasopimuksessa sopijapuolten kohdalla työnsuoritukseen liittyvissä asioissa tilaajan edustajaksi on mainittu A ja urakoitsijan edustajaksi E. Urakkasopimuksen valvontakohdassa on mainittu tilaajan edustajaksi A ja työnjohtokohdassa urakoitsijan edustajaksi ja urakoitsijan työturvallisuudesta vastaavaksi henkilöksi E. Työnantajapuolen mukaan vastaavan sisältöiset urakkasopimukset on tehty myös kanteessa tarkoitetusta kahdesta muusta työkohteesta.

Sähköalojen ammattiliitto ry:n todistajina kuulemien F:n ja G:n mukaan työnantajapuolen Vetur Oy:n työnjohtajiksi ilmoittamat D ja E ovat tosiasiassa olleet työehtosopimuksen mukaisia kärkimiehiä eivätkä työnjohtajia. Todistajien käsitykset ovat perustuneet heidän mainittujen henkilöiden kanssa käymiinsä keskusteluihin työmaatarkistusten yhteydessä. Todistajien kertoman mukaan D on ilmoittanut vastaavansa työn toteuttamisesta työmaalla ja E on ilmoittanut olevansa jonkinlainen työnjohtaja. E:n kertomuksesta puolestaan on käynyt ilmi, että Vetur Oy:ssä ei ole käytetty työehtosopimuksen mukaista kärkimiesjärjestelyä, vaan noin 15 sähköasentajan lisäksi yhtiössä on kolme työnjohtajaa.

Urakkasopimukseen osallisten välillä on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan työn tilaaja on huolehtinut työkohteissa tarvittavien tarvikkeiden hankinnasta. Työkohteessa kulloinkin tarvittavat tilaukset Vetur Oy:n työnjohtajiksi ilmoitetut henkilöt ovat välittäneet Consti Talotekniikka Oy:n palveluksessa olevalle kysymyksessä olevan työkohteen työsuoritukseen liittyvistä asioista vastaavalle henkilölle. Consti Talotekniikka Oy on myös toimittanut työmaille tarvittavat erityistyökalut. Järjestely on ollut osapuolten välisen, vain työntekoa koskeneen urakkasopimuksen mukainen. Tällaista tavaroiden toimittamista ei työtuomioistuimen mielestä voida pitää sellaisena osallistumisena työsuoritukseen, että urakkasopimusta tästä syystä ei voitaisi pitää alihankintasopimuksena.

Consti Talotekniikka Oy on nimennyt kutakin työkohdetta varten projektipäällikön tai muun henkilön vastaamaan urakasta tilaajan edustajana. Tässä asemassa he ovat tilaajan edustajana valvoneet urakan toteutumista ja välittäneet esimerkiksi rakennuttajan tai pääurakoitsijan ohjeita edelleen aliurakoitsijan työnjohtajaksi nimetylle henkilölle, joka on antanut työn suorittamista koskevat ohjeet asentajille. Näyttämättä on työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että Consti Talotekniikka Oy:n edustajat olisivat puuttuneet ohjeillaan ja määräyksillään Vetur Oy:n työntekijöiden työhön siten, että Vetur Oy:n työntekijöiden voitaisiin katsoa tosiasiassa työskennelleen Consti Talotekniikka Oy:n johdon ja valvonnan alaisena ja että kysymys siten olisi ollut vuokratyöntekijöiden käyttämisestä. Näin ollen perusteita kanteessa esitetyn toisenkaan vahvistusvaatimuksen hyväksymiselle ei ole.

Koska Consti Talotekniikka Oy ei ole menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti, ei myöskään Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ole laiminlyönyt asiassa valvontavelvollisuuttaan, joten esitetyt hyvityssakkovaatimukset ovat perusteettomia.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä ilmenevän oikeusohjeen mukaan työtuomioistuin määrä, että Tieto- ja tekniikka-alan työnantajaliitto TIKLI ry ja Consti Talotekniikka Oy jutun voittaessaankin saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Tieto- ja tekniikka-alan työnantajaliitto TIKLI ry ja Consti Talotekniikka Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Rautiainen, Ahokas ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.