24.3.2006

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Lidl Suomi Kommandiittiyhtiön menetelleen kaupan työehtosopimuksen 9 §:n 9 kohdan vastaisesti laiminlyödessään maksaa kaikista tasoittumisjakson tunneista korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä,

tuomitsee Kaupan Työnantajaliitto KTL:n maksamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:lle hyvityssakkoa työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Kaupan Työnantajaliitto KTL:n korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Lidl Suomi Kommandiittiyhtiön keskusvarastolla Janakkalassa on ollut käytössä 26 viikon tasoittumisjärjestelmä. Työnantaja maksaa tasoittumisjakson aikana tehtyjen lisä- ja ylitöiden peruspalkan sekä korotusosat vasta tasoittumisjakson päätyttyä.

Luottamusmies A on vaatinut työnantajaa maksamaan lisä- ja ylityökorvaukset kaupan työehtosopimuksen 9 §:n 9 ja 10 kohdan mukaisesti. Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö on kieltäytynyt muuttamasta noudattamaansa käytäntöä. Työnantaja on vedonnut siihen, että Kaupan Työnantajaliitto KTL on vuonna 2001 julkaistussa Kaupan työaikaoppaassa ohjeistanut, että tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan lisä- ja ylityötunneilta peruspalkka seuraavana palkkapäivänä, mutta kuukausipalkkaisille vain normaali kuukausipalkka ja lisä- ja ylitöiden osalta sekä perus- että korotusosa palkasta vasta tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkkapäivänä. Kaupan Työnantajaliitto KTL on tällä tavoin muuttanut lisä- ja ylityökorvausten maksamista koskevaa aikaisempaa ohjeistustaan siten, että uusi ohjeistus on työehtosopimuksen vastainen.

Kaupan työehtosopimuksessa 9 §:n 9 ja 10 kohta ovat olleet nykyisessä muodossaan 1.3.1998 lähtien. Työehtosopimuksen mukaan kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Määräyksessä ei ole millään tavalla eroteltu sitä, onko palkkausmuotona tuntipalkka vai kuukausipalkka, vaan sama määräys koskee sekä tuntipalkkaisia että kuukausipalkkaisia työntekijöitä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on useissa osallisten välisissä neuvotteluissa vaatinut työnantajaliittoa muuttamaan työehtosopimuksen vastaista ohjeistustaan, mistä työnantajaliitto on kuitenkin kieltäytynyt. Kaupan Työnantajaliitto KTL on tietoisesti ohjeistamalla jäsenyrityksiään toimimaan vastoin työehtosopimusta syyllistynyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kaupan Työnantajaliitto KTL, jonka lausumaan Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Lisäksi Kaupan Työnantajaliitto KTL on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Palvelualojen ammattiliitto PAM:n korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tulkinnanalainen lisä- ja ylityökorvauksen maksuajankohtaa koskeva työehtosopimusmääräys otettiin kaupan työehtosopimukseen 1.3.1998, kun myyjien, varastotyöntekijöiden, konttorityöntekijöiden sekä huolto- ja jakeluasemien työntekijöiden työehtosopimukset yhdistettiin. Lisä- ja ylityölaskennassa siirryttiin tuolloin jälkikäteiseen tarkasteluun. Työehtosopimuksen mukaan jaksoon sisältyvien viikkojen määrä kerrotaan säännöllisen työn viikkotuntien määrällä. Siten kokoaikaisella työntekijällä on 10 viikon jaksossa 375 säännöllistä tuntia. Tämän yli menneet tunnit korvataan 50 prosentilla korotettuna. Korotus on sama sekä lisä- että ylitöissä. Kokoaikaisella työntekijällä on oikeus korvaukseen jokaiselta säännöllisen työajan ylittävältä tunnilta. Osa-aikainen tuntipalkkainen henkilö taas tekee yleensä 37,5 viikkotuntiin saakka yksinkertaisella tuntipalkalla korvattavaa lisätyötä. Siten kokoaikaisen kuukausipalkkaisen ja osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän lisätunnit eroavat luonteeltaan oleellisesti toisistaan.

Tasoittumisjaksoa käytettäessä tarkastelukertoja on vain yksi jakson pituudesta riippumatta. Lisä- ja ylityökorvausten maksuajankohtaa koskeva sopimusmääräys Palvelualojen ammattiliitto PAM:n esittämällä tavalla tulkittuna tekisi mahdottomaksi yhden tarkastelun mallin kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän kohdalla. Jos jokaisen kuukauden palkassa tulisi maksaa edellisen kuukauden aikana tehtyjen lisä- ja ylityökorvausten perusosa, tarkastelujaksoja tulisi yhden sijasta kuusi liki kuuden kuukauden tasoittumisjaksossa.

Työehtosopimuksen 9 §:n mukaan kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Määräys ei sovellu kokoaikaisiin työntekijöihin, koska kokoaikainen työntekijä saa säännöllisestä työstä kuukausipalkkaa eikä hänelle siten voida maksaa kaikista tasoittumisjakson tunneista tuntipalkkaa. Jakson kuluessa ei myöskään tiedetä lisä- ja ylityötuntien määrää. Sen vuoksi kuukausipalkan yhteydessä tasoittumisjakson kuluessa ei myöskään voida maksaa lisä- tai ylityökorvauksia. Tasoittumisjakson pituutta saatetaan myös joutua lyhentämään esimerkiksi vuosiloman takia.

Työehtosopimuksen 9 §:n mukaan korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Kun kokoaikaisella kuukausipalkkaisella työntekijällä jokainen säännöllisen työajan yli tehty tunti on korotettava 50 prosentilla, voidaan kysyä, miksi perusosa tulisi maksaa normaalin kuukausipalkan yhteydessä ja korotusosat jakson päätyttyä. Jos kokoaikaisella työntekijällä jokin tunti ymmärretään lisä- tai ylityötunniksi jo jakson kuluessa, korotusosan maksaminen ei voi olla yhtään sen riippuvaisempi jakson toteutuneista tunneista kuin saman tunnin perusosankaan maksaminen.

Määräyksen oikea paikka olisi ollut osa-aikapöytäkirja. Sopijapuolten tarkoituksena on ollut sopia määräyksellä osa-aikaisten tuntipalkkaisten työntekijöiden lisä- ja ylityökorvausten maksuajankohdista. Sopimusmääräyksen sijoittuminen työehtosopimuksen varsinaisten määräysten joukkoon on ollut ilmiselvä vahinko, koska sopijapuolten tarkoituksena ei ole voinut olla määräyksen ulottaminen koskemaan kokoaikatyöntekijöitä.

Kaupan Työnantajaliitto KTL on noudattanut työehtosopimuksen 9 §:ää siten kuin liitto on määräyksen tarkoituksen ymmärtänyt. Se, että Palvelualojen ammattiliitto PAM on jossain vaiheessa ilmaissut käsityksensä sopimusmääräyksen sisällöstä, ei tee tästä käsityksestä oikeaa ja työnantajaliiton käsityksestä väärää. Palvelualojen ammattiliitto PAM:n hyvityssakkovaatimus on siten perusteeton.

Perustelut

Erimielisyys

Kaupan työehtosopimuksen 9 §:ssä on edelle jäljennetyt määräykset korotetun palkan maksamisesta tasoittumisjaksossa. Asianosaisten välillä on erimielisyyttä siitä, onko kuukausipalkkaisten työntekijöiden lisä- ja ylityökorvausten peruspalkan osuus maksettava tavanomaisena palkkapäivänä vai tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkkapäivänä.

Todistelu

Työtuomioistuimessa on asian selvittämiseksi kuultu kantajan nimeäminä todistajina entistä neuvottelupäällikköä B:tä ja sopimussihteeri C:tä sekä vastaajan ja kuultavan nimeäminä todistajina johtaja D:tä, kenttäpäällikkö E:tä ja henkilöstöpäällikkö F:ää.

Kirjallisina todisteina on esitetty muun muassa otteet Kaupan Työnantajaliitto KTL:n julkaisemista Kaupan työaikaoppaista vuosilta 2000 ja 2001, sopimusosapuolten laatimia neuvotteluesityksiä ja luonnoksia vuonna 1998 voimaan tulleen kaupan työehtosopimuksen lisä- ja ylityölaskentaa koskeviksi määräyksiksi, Kaupan Työnantajaliitto KTL:n sisäisiä tiedotuskirjeitä vuosilta 1997 ja 1998 uudesta kaupan työehtosopimuksesta ja ote Liikealan ammattiliitto ry:n vuonna 2000 julkaisemasta opaskirjasesta "Liikealan työaika".

Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys

B on kertonut olleensa kantajaliiton palveluksessa vuodesta 1976 vuoteen 2003, jolloin hän jäi eläkkeelle neuvottelupäällikön tehtävistä. Hän oli toiminut työntekijäpuolen edustajana vuonna 1998 voimaan tullutta uutta kaupan työehtosopimusta koskevissa neuvotteluissa. Neuvottelujen yhtenä tavoitteena oli ylityökorvausten laskemisen ja maksamisen selkeyttäminen. Määräykset olivat aiemmin siinä määrin vaikeaselkoiset, että edes liiton toimitsijat eivät aina osanneet laskea ylityökorvauksia oikein.

B:n kertoman mukaan käytännössä hän laati kaupan työehtosopimuksen 9 §:n kokonaisuudessaan yhdessä työnantajapuolen edustajan G:n kanssa. Neuvottelijoiden välillä oli erimielisyyttä poissaolojen lukemisesta työaikaan sekä varastotyöntekijöiden 100 prosentin korotuksesta, mutta ei mistään muista asioista kuten lisä- ja ylityökorvausten maksamisesta eri työntekijäryhmille.

B:n mukaan työehtosopimuksen 9 § soveltuu kokonaisuudessaan sekä koko- ja osa-aikaisiin että tunti- ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin. Myös työehtosopimusneuvotteluissa 9 §:n soveltamisala oli riidaton. Oli harkittua, että määräyksiä ei sisällytetty osa-aikapöytäkirjaan, koska tällöin esimerkiksi konttorityöntekijät, jotka eivät ole tuon pöytäkirjan piirissä, olisivat kokonaan jääneet määräyksen soveltamispiirin ulkopuolelle. Ylityökorvausmääräys koskee kaikkia työntekijöitä ja samoin palkan maksamisajankohtaa koskevien määräysten tuli koskea heitä kaikkia.

B on myös kertonut, että kaupan työehtosopimuksen 9 §:n 9 ja 10 kohdan tarkoituksena oli ehkäistä sellaisen tilanteen syntyminen, jossa työntekijä joutuisi odottamaan lisä- ja ylityökorvausten maksamista jopa 26 viikkoa eli pisimmän mahdollisen tasoittumisjakson ajan. Varsinkin varastoissa tehtiin paljon ylitöitä ja työntekijäpuoli ei olisi hyväksynyt sellaista sopimusta, jossa koko ylityöpotti olisi maksettu vasta tasoittumisjakson päätyttyä. Myös työnantajapuoli jo neuvottelujen alkuvaiheessa vuonna 1996 myönsi tilanteen kohtuuttomaksi eikä asiasta ollut myöhemminkään erimielisyyttä. Edelleen todistajan mukaan määräys yli 10 tunnin vuorokautisen työajan korvaamisesta 50 prosentilla korotetulla palkalla otettiin työehtosopimukseen osa-aikatyöntekijöitä varten rajoittamaan vuorokautista työaikaa, joka muutoin olisi voinut venyä lähes kuinka pitkäksi tahansa.

D on kertonut, että työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 1997 työnantajapuolen tavoitteena oli uudistaa ja yhdistää kaupanalan työehtosopimukset ja siinä yhteydessä muun muassa kokonaisuudessaan uudistaa ja yksinkertaistaa työaikamääräykset. Tähän päästiinkin muun muassa siten, että yrityksille tuli mahdolliseksi ottaa käyttöön jaksottamisjärjestelmä, ylitöistä sovittiin maksettavaksi 50 prosentin korotus ja uudistettiin lisäjärjestelmä. Yksinkertaistamistavoitteista jouduttiin neuvottelujen kuluessa tinkimään palkanmaksun osalta niin, että vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä sovittiin maksettavaksi palkka kesken tasoittumisjakson. Tämä on todistajan mukaan kokoaikaisilla työntekijöillä ainoa poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan ylityökorvaukset maksetaan tasoittumisjakson päättyessä.

D:n mukaan 9 §:n 7 kohtaan on epähuomiossa kirjattu myös osa-aikaisia tuntipalkkaisia koskeva esimerkki, vaikka määräys koskee ainoastaan kokoaikaisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Sen sijaan 9 ja 10 kohta koskevat vain osa-aikaisia työntekijöitä ja alalla poikkeuksellisesti tuntipalkalla työskenteleviä kokoaikaisia työntekijöitä, kuten osaa siivoojista. Sopimuksen 9 §:n 9 ja 10 kohtia ei käytännöllisistäkään syistä voida soveltaa kuukausipalkkaisiin työntekijöihin kanteessa esitetyllä tavalla, koska kuukausipalkkaisen työntekijän työtunteja ei voida laskea ennen tasoittumisjakson päättymistä. D:n käsityksen mukaan 9 §:n soveltamisala on alunalkaen ollut selvä kummallekin sopijapuolelle. Vuonna 2001 on ollut käsityseroja, mutta niihin ei sittemmin ollut moneen vuoteen palattu.

C on kertonut, että työnantajapuoli antoi marraskuussa 2004 kirjallisen esityksen, jonka mukaan työehtosopimuksen 9 §:n 9 ja 10 kohdat tulisi siirtää työehtosopimuksen osa-aikapöytäkirjaan. C:n kertoman mukaan työnantaja ei perustellut esitystään millään tavalla, mutta totesi, että asia oli menossa työtuomioistuimeen, ja siellä työehtosopimuksen teksti ei nykyisessä muodossaan tukenut työnantajapuolen vaatimuksia. Työntekijäpuoli hylkäsi työnantajapuolen esityksen. Lisäksi C on kertonut, että työehtosopimuksen 9 §:n 7 kohdan otsikkoa on muutettu vuonna 2005, mutta muutoksella ei ole ollut vaikutusta kohdan asiasisältöön.

Työnantajan ohjeistuksesta esitetty selvitys

Kaupan Työantajaliitto KTL:n vuonna 2000 julkaiseman Kaupan työaikaoppaan 5.5 kohdan mukaan työntekijälle maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä korottamaton peruspalkka kaikista tasoittumisjakson aikana tehdyistä työtunneista ja korotusosat vasta tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Tätä tekstiä tarkistettiin vuonna 2001 julkaistussa Kaupan työaikaoppaassa. Sen mukaan tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä korottamaton peruspalkka kaikista tasoittumisjakson aikana tehdyistä työtunneista ja korotusosat suoritetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä. Edelleen vuoden 2001 työaikaoppaan mukaan kuukausipalkkaisten työntekijöiden lisä- ja ylityötuntien palkan laskenta ja maksu suoritetaan sekä peruspalkan että korotusosien osalta vasta tasoittumisjakson päätyttyä. Ohjeissa ei tältä osin tehdä eroa alle ja yli 10 tunnin työpäivien välillä.

D on kertonut, että esiintyneiden epäselvyyksien johdosta Kaupan Työnantajaliitto KTL oli vuonna 2001 tarkentanut työaikaopasta lisä- ja ylityökorvausten osalta sen mukaiseksi kuin työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu. Tekstimuutoksella ei siten muutettu sopimuksen sisältöä.

B on kertonut tiedustelleensa työnantajaliiton työaikaoppaiden laatijalta syytä oppaan tekstimuutokseen saamatta siihen kuitenkaan vastausta. B:n käsityksen mukaan taustalla tulkinnan muutokselle saattoi olla se, että eräillä työnantajilla oli halua tasoittumisjakson loppuvaiheessa järjestellä työaikoja niin, että jakson alkupuolella tehdyt ylityöt olisivat käytännössä mitätöityneet. Ylityömääräysten kiertämistapaukset olivat loppuneet, kun työnantajapuolta oli uhattu oikeustoimilla.

Työehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

E on kertonut työskentelevänsä kenttäpäällikkönä Vähittäiskaupan Tilipalvelu Oy:ssä, joka vastaa muun muassa K-Kaupparyhmän palkanlaskennasta. F on puolestaan kertonut työskentelevänsä henkilöstöpäällikkönä Lidl Suomi Kommandiittiyhtiössä. Todistajien mukaan Citymarketissa ja Lidlissä kuukausipalkkaisille työntekijöille suoritetaan työehtosopimuksen 9 §:n 7 kohdan mukainen korvaus 10 tuntia ylittävistä työtunneista tavanomaisena palkkapäivänä ja loput ylityökorvaukset tasoittumisjakson päätyttyä. F:n mukaan Lidlissä käytetään 26 viikon pituista tasoittumisjaksoa ja ylityötuntien määrää seurataan myymälöissä viikoittain työssäololistojen avulla.

E:n ja F:n käsityksen mukaan kuukausipalkkaisille olisi käytännössä vaikeaa suorittaa ylityökorvausten perusosat kesken tasoittumisjakson, koska työtunteihin tulee säännönmukaisesti muutoksia tasoittumisjakson aikana. E:n mukaan myöskään käytössä oleva tietojenkäsittelyjärjestelmä ei soveltuisi tällaiseen menettelyyn. Lisäksi työnantaja voisi F:n kertoman mukaan joutua perimään suoritettuja korvauksia työntekijältä, mikäli tämä olisi esimerkiksi luvattomasti pois töistä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kaupan työehtosopimuksen 9 § sisältää määräykset lisä- ja ylityöstä. Mainitun pykälän 9 ja 10 kohdat koskevat puolestaan korotetun palkan maksamista tasoittumisjaksossa. Määräysten sanamuodon mukaan korottamaton tuntipalkka kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä ja korotusosat tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

Vastaaja ja kuultava ovat esittäneet, että työehtosopimuksen 9 §:n 9 ja 10 kohtia ei voida soveltaa kokoaikaisten kuukausipalkkaisten työntekijöiden työsuhteissa, vaan määräyksiä sovelletaan ainoastaan osa-aikaisiin työntekijöihin, jotka käytännössä ovat lähes yksinomaan tuntipalkkaisia työntekijöitä. Vastaajan ja kuultavan mukaan kuukausipalkkaisille työntekijöille maksetaan lisä- ja ylityökorvaukset 9 §:n 7 kohdan mukaisesti.

Työehtosopimuksen sanamuoto ei kuitenkaan rajaa kysymyksessä olevien kohtien soveltamispiiriä vain kokoaikaisiin tai vain osa-aikaisiin työntekijöihin. Päin vastoin 9 §:n 7 kohtaan, joka koskee korotetun palkan laskentaa tasoittumisjaksossa, on kirjattu sekä kokoaikaisia että osa-aikaisia työntekijöitä koskevat esimerkit korotetun palkan laskemisesta. Vastaavasti korotetun palkan maksamista tasoittamisjaksossa koskevassa 9 ja 10 kohdassa ei ole erityisiä vain jompaakumpaa työntekijäryhmään koskevia määräyksiä. Tosin 9 kohdassa puhutaan korottamattomasta tuntipalkasta, mutta sopimusneuvotteluista esitetty selvitys ei tue sitä käsitystä, että tällä sanavalinnalla sopijapuolet olisivat tarkoittaneet rajata sopimusta tältäkään osin koskemaan vain tuntipalkkaisia ja siten käytännössä lähinnä osa-aikaisia työntekijöitä.

Siihen, että määräysten sanamuoto vastaa myös sopijapuolten yhteistä tarkoitusta viittaa lisäksi se, että sopimusta edeltäneissä neuvotteluissa kysymys ylityökorotusten maksamisajankohdasta on ollut nimenomaisesti esillä ja asiasta on saavutettu yhteinen näkemys jo hyvissä ajoin ennen lopullisen sopimuksen solmimista. Jos työnantajapuolella, tietoisena työntekijäpuolen tulkinnasta, olisi kuitenkin ollut tarkoituksena tässä oikeudenkäynnissä esitetyllä tavalla rajata korottamattoman tuntipalkan maksaminen tavanomaisena palkanmaksupäivänä koskemaan kuukausipalkkaisilla vain yli 10 tuntia vuorokaudessa tehtävää työtä, tai jollakin muulla tavalla, tämä tarkoitus olisi tullut vastapuolelle ilmaista.

Työtuomioistuin edelleen toteaa sopijapuolten yhteistä tarkoitusta osoittavan myös sen, että sopijapuolet ovat alunalkaen ohjeistaneet ja kouluttaneet jäsenistöään tässä asiassa yhdenmukaisella, Palvelualojen ammattiliitto PAM:n tämän jutun yhteydessä esittämää käsitystä vastaavalla tavalla. Kaupan Työnantajaliitto KTL on vasta vuonna 2001 muuttanut omaa ohjeistustaan.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että kyseisiä määräyksiä lisä- ja ylityökorvausten maksamisesta tulee soveltaa sekä tunti- että kuukausipalkkaisiin työntekijöihin. Näin olleen Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti suorittaessaan kuukausipalkalla työskennelleelle A:lle lisä- ja ylitöistä korottamattoman tuntipalkan vasta tasoittumisjakson päätyttyä.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Kaupan Työnantajaliitto KTL:n vuonna 2000 julkaisemassa Kaupan työaikaoppaassa on todettu työehtosopimuksen 9 §:n 9 ja 10 kohtien sanamuotoa vastaavasti, että korottamaton peruspalkka kaikista tasoittumisjakson aikana tehdyistä työtunneista maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä ja korotusosat suoritetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkkapäivänä. Sen sijaan vuonna 2001 julkaistussa Kaupan työaikaoppaassa korottamattoman palkan maksamisen ajankohta on määritelty eri tavoin tuntipalkkaisille ja kuukausipalkkaisille työntekijöille.

Kysymys on ollut melko uusista määräyksistä, joista kuitenkin oli jo muodostunut sopijapuolten kesken yhtenevä, määräysten sanamuotoa vastaava tulkinta. Muuttaessaan vuonna 2001 yksipuolisesti tätä tulkintaa ja sitä koskevaa ohjeistusta ja kieltäytyessään myöhemminkään sitä oikaisemasta työehtosopimuksen mukaiseksi Kaupan Työnantajaliitto KTL on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Kaupan Työnantajaliitto KTL on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut, joiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Työtuomioistuin katsoo, että asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden kohtuullinen korvauksen määrä on 1 200 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö on rikkonut kaupan työehtosopimuksen 9 §:n 9 kohtaa laiminlyödessään suorittaa kaikista tasoittumisjakson tunneista korottamattoman tuntipalkan tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Kaupan Työnantajaliitto KTL:n suorittamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3 000 euroa.

Lisäksi Kaupan Työnantajaliitto KTL velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM:n oikeudenkäyntikulut 1 200 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, K. Rautiainen, Ahokas ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.