Itä-Suomen HO 30.8.2012 706

Oikeudenkäyntikulut - Pesänselvittäjä - Pesänjakaja

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

A valitti hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevassa asiassa ja vaati jo käräjäoikeudessa esittämiinsä perusteisiin vedoten, että tehtävään määrätään toinen henkilö kuin käräjäoikeuden määräämä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hovioikeus katsoi muutoksenhakemisen olleen sillä tavoin aiheetonta, että oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa A korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

KAINUUN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 2.4.2012

SELOSTUS ASIASTA

HAKEMUS

A on pyytänyt, että Kemistä oleva asianajaja X määrättäisiin suostumuksensa mukaisesti pesänselvittäjänä selvittämään 3.8.2011 kuolleen Paltamosta olleen C:n kuolinpesä sekä pesänjakajana toimittamaan perinnönjako C:n kuolinpesässä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAUS

B on vastustanut hakemusta. B on vastustanut pesänselvittäjän määräämistä, koska pesässä ei ole mitään varsinaisesti selvitettävää ja pesä on ns. nollapesä. Mikäli oikeus päätyisi pesänselvittäjän ja/ tai -jakajan määräämiseen, niin siinä tapauksessa B on pyytänyt, että pesänselvittäjäksi ja/tai pesänjakajaksi määrättäisiin Kajaanista oleva asianajaja Y suostumuksensa mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Pesänselvittäjän määrääminen

Perintökaaren 19 luvun 1 §:n mukaan pesän osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesä on luovutettava pesänselvittäjän hallintoon ja määrättävä joku pesänselvittäjänä pitämään huolta pesän hallinnosta.

Edellä olevan lainkohdan perusteella kuolinpesään on määrättävä pesänselvittäjä, kun pesän osakas sitä vaatii. Toisin sanoen käräjäoikeudelle ei jää harkintavaltaa sen suhteen onko pesänselvittäjän määräämiselle konkreettista tarvetta kuolinpesässä vai ei. Asian valmistelun yhteydessä kuolinpesän osakkaiden välillä esiin tulleet eriävät näkemykset pesään kuuluvasta omaisuudesta ja veloista osoittavat myös selvästi sen, että pesänselvitykselle ja siten pesänselvittäjän määräämiselle on ilmeistä tarvetta. Näillä perusteilla kuolinpesään on määrättävä pesänselvittäjä.

Pesänselvittäjäksi on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesänselvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu.

Pesänselvittäjän ja -jakajan henkilö

Perintökaaren 23 luvun 4 §:n mukaan oikeuden on hakemuksesta määrättävä sopiva henkilö pesänjakajaksi.

A on pyytänyt, että pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrättäisiin Kemistä oleva asianajaja X. B on esittänyt tehtävään Kajaanista olevaa asianajaja Y:tä.

Kun kuolinpesään haetaan pesänselvittäjää ja -jakajaa, valinta ehdokkaiden välillä tulee tehdä kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarvostelussa ensisijainen valintakriteeri on tehtävän edellyttämä kokemus ja ammattitaito sekä pesänselvittäjän ja -jakajan esteettömyys. Tuomioistuimen on kaikki asianhaarat huomioon ottaen valittava paras mahdollinen ehdokas kahden pätevän ja sopivan ehdokkaan väliltä (Aarnio - Kangas 2009, Suomen jäämistöoikeus I, s. 511, s.1239-1240).

B on katsonut, että X olisi tehtävään esteellinen sillä perusteella, että hän on toiminut vainajan pojan D:n kuolinpesän pesänselvittäjänä ja -jakajana. Käräjäoikeus toteaa, ettei asianajaja X:ää voida pitää esteellisenä pelkästään sillä perusteella, että hän on toiminut vainajan lähisukulaisen kuolinpesässä pesänselvittäjänä ja -jakajana. Asiasta vallitsee oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa varsin selvä yksimielisyys (esim. KKO 1995:175, Aarnio - Kangas 2009, s. 1234).

Koska sekä X että Y ovat molemmat asianajajia, on heitä pidettävä tehtävään yhtä pätevinä. Oikeuskirjallisuuden mukaan kahden ammatillisesti yhtä pätevän ehdokkaan välillä ratkaisu voidaan perustaa muille asiassa esiintuleville seikoille, kuten aikaprioriteetti- ja määräenemmistökriteereille sekä paikallistuntemukselle. Aikaprioriteettikriteerin mukaan etusija on ehdokkaalla, jota on ensin esitetty pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi. Laissa hakemuksen ensiksi tehneelle ei ole kuitenkaan varattu privilegioitua asemaa. Se voi toimia yhtenä ratkaisuperusteena muiden joukossa silloin, kun molemmat hakijat edustavat yhtä suurta osaa jäämistöstä. (Aarnio - Kangas 2009, s. 511 ja 1238-1239)

Oikeuskäytännössä myös pesänselvittäjän ja -jakajan paikallistuntemukselle on annettu painoarvoa. Virallisselvityksen kuluja voidaan pyrkiä minimoimaan sillä, että selvittäjäksi valitaan se, jonka toimialueella jäämistöön kuuluva omaisuus sijaitsee. (Aarnio - Kangas 2009, s. 514-515 ja 1240).

Tässä tapauksessa asian kokonaisarvostelussa voidaan ottaa huomioon aikaprioriteettiperiaate, paikallistuntemuksen merkitys sekä syntyvät jakokustannukset. Muut valintakriteerit eivät tapaukseen sovellu, koska molempia ehdokkaita on pidettävä tehtävään yhtä pätevinä ja esteettöminä. Lisäksi molemmat kuolinpesän osakkaat edustavat yhtä suurta osuutta kuolinpesästä.

Aikaprioriteettiperiaate puoltaa asianajaja X:n määräämistä tehtävään. A on Espoosta ja kuolinpesän toinen osakas Paltamosta, mikä on ollut myös vainajan kotipaikka. Mikäli X määrättäisiin tehtävään, joutuisi hän tai vaihtoehtoisesti molemmat pesän osakkaat matkustamaan jakokokouksiin. Mikäli tehtävään määrättäisiin asianajaja Y, matkustamista edellytettäisiin vain A:lta.

Käräjäoikeus katsoo, että tässä tapauksessa ratkaisu on tehtävä niin, etteivät jakokustannukset ainakaan nouse pesänselvittäjän ja -jakajan toimipaikan takia. Tällä seikalla on asiassa tavallista enemmän merkitystä, koska kuolinpesässä on vain vähän varoja. Kuolinpesän perukirjaan merkitty omaisuus huomioon ottaen, paikallistuntemuksella on asiassa vain vähäinen merkitys.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoo, että pesänselvittäjän ja -jakajan tehtäviin on määrättävä Kajaanista oleva asianajaja Y.

Päätöslauselma

Käräjäoikeus määrää asianajaja Y:n suostumuksensa mukaisesti pesänselvittäjänä selvittämään Paltamosta olleen C:n kuolinpesän sekä pesänjakajana suorittamaan perinnönjaon C:n kuolinpesässä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaissut käräjäoikeuden jäsen:
Käräjänotaari Mikko Kejo

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 30.8.2012

Vaatimukset hovioikeudessa

A on vaatinut, että C:n kuolinpesän pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätään asianajaja Y:n asemesta asianajaja X. A on lausunut, että aikaprioriteettiperiaate puolsi A:n esittämän X:n määräämistä tehtävään.

B on vastustanut muutosvaatimusta perusteettomana ja vaatinut korvaukseksi oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa 640 euroa korkoineen.

A on antanut hovioikeuden oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta pyytämän lausuman ja siinä vastustanut vaatimusta perusteeltaan sekä määrällisesti 393,60 euroa ylittävältä osalta.

Hovioikeuden ratkaisu

Pääasia

Käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus on tutkittu. Asiassa ei ole ilmennyt aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen.

Oikeudenkäyntikulut

Kysymyksessä on asia, jossa sovinto ei ole sallittu. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mukaan asianosaiset vastaavat tällaisessa asiassa itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.

A on vedonnut hovioikeudessa samoihin perusteisiin kuin käräjäoikeudessa. Hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden ratkaisua. Korkein oikeus on vastaavantyyppisissä tilanteissa katsonut, että on ollut erityinen syy velvoittaa muutoksenhakija korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa (KKO 2005:41 ja 2010:61). Hovioikeus katsoo tässäkin tapauksessa, että muutoksen hakeminen on ollut sillä tavoin aiheetonta, että on erityinen syy velvoittaa A korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa.

Hovioikeus harkitsee oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi myönnetyt 393,60 euroa, mikä sisältää arvonlisäveron.

A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa vaatimus enemmälti hyläten 393,60 euroa. Oikeudenkäyntikulujen korvaukselle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden päätöksen antamispäivästä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Olavi Snellman, Juha Halijoki, Tuulikki Räsänen

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.