25.3.2011

TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 18.12.2009

Syyttäjä

kihlakunnansyyttäjä Joni Köykkä

Vastaaja(t)

A

Asianomistaja(t)

B:N OSAKASKUNTA

Asia

LUVATON PYYNTI

Vireille

4.9.2009

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. LUVATON PYYNTI
(6750/R/0017148/08)
Rikoslaki 28 luku 10 §

7.8.2008 - 24.8.2008 TAMPERE

A on luvattomasti pyytänyt ja ylittänyt lupaan perustuvan kalastusoikeutensa B:n osakaskunnan kalavedessä seuraavasti:

• 7.8.2008 A:lla oli ollut B:n osakaskunnan vesialueella pyynnissä omalla nimellään kaksi mertajataa, joissa toisessa 14 ja toisessa 15 mertaa. Näissä jadoissa ei ollut lainkaan B:n osakaskunnan alueelle ravustukseen oikeuttavaa pyydysmerkkiä. Lisäksi samalla kerralla oli hänellä ollut pyynnissä kaksi muuta mertajataa, joissa molemmissa oli ollut viisi ylimääräistä mertaa. Toinen oli A:n omalla ja toinen C:n nimellä.
• 11.8.2008 A:lla oli ollut pyynnissä kolme mertaajataa siten, että C:n nimellä olleessa oli ollut 14 mertaa 10:n luvalla, A:n omalla nimellä olleessa 15 mertaa 10:n luvalla sekä yksi nimetön 15 merran jata, jossa ei lainkaan B:n osakaskunnan pyydysmerkkejä.
• 24.8.2008 A:lla oli ollut nimellään pyynnissä yksi jata, jossa oli ollut 10 mertaa 5:n luvalla.

Syyttäjän muut vaatimukset

Rikoksentekovälineen menettäminen

Vastaaja on tuomittava menettämään valtiolle tekovälineinä käytetyt merrat.

Rikoslaki 10 luku 4 §

Todistelukustannusten korvaaminen

Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Asianomistajien vaatimukset

B:n osakaskunta on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan

• saaliin arvo 4.220,60 euroa
• lunastamattomat pyydysmerkit 272 euroa

D

• ansionmenetyksestä 488 euroa
• puhelinkulut 10 euroa
• matkakulut 21,60 euroa

eli yhteensä 519,60

E

• ansionmenetys 315,70 euroa
• matkakulut 16,20 euroa
• mertojen säilytys 140 euroa

eli yhteensä 471,90
kaikki edellä mainitut määrät yhteensä 5484,10 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomiosta lukien

• selvittelykulujen korvauksena F Oy:lle 1.407,49 euroa viivästyskorkoineen.

• Lisäksi B:n osakaskunta on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan oikeudenkäyntikulujen korvauksena 1.831,56 euroa viivästyskorkoineen.

Vastaus

A on kiistänyt, että 7.8.2008 mertajatat, joissa toisessa 14 ja toissa 15 mertaa, olisivat olleet B:n osakaskunnan vesialueella, vaan ne olivat Tampereen kaupungin vesialueella. A on myöntänyt, että kaksi muuta mertajataa, joissa molemmissa oli viisi ylimääräistä mertaa, olivat olleet B:n osakaskunnan vesialueella.

11.8.2008 ja 24.8.2008 A:lla on myöntänyt B:n osakaskunnan vesialueella olleen ylimääräisiä mertoja siten kuin syytteessä on mainittu. Vastaaja on kiistänyt syytteessä mainitun 11.8.2008 olleen yhden nimettömän 15 merran jatan, jossa ei ollut B:n osakaskunnan pyydysmerkkejä.

A on myöntänyt asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen perusteeltaan 500 ravun osalta oikeaksi ja määrän osalta A on todennut niiden tukkuhinnan olevan muutama kymmenen senttiä kappale.
A on jättänyt muut asianomistajan vaatimukset määrien osalta oikeuden harkintaan.

Vastaaja on paljoksunut asianomistajan oikeudenkäyntikulujen määrää, jättäen määrän oikeuden harkintaan.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Syyttäjä

• kartat mertajatojen sijainnista esitutkintapöytäkirjan liitteessä 1 ja lisätutkintapöytäkirjan liitteessä 1
• oheismateriaalina internetistä tulostettu kartta Näsijärven kalastusalueen virkistyskalastuslupa-alueen kartasta
• valokuva syöteistä

Henkilötodistelu

Syyttäjä

• todistaja E

Asianomistaja

• todistaja G

Vastaaja

• todistaja H
• todistaja I
• todistaja J Vala

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt luvattomaan pyyntiin.

Syyksilukemisen perusteet

A on syytteessä kolmena eri elokuun päivänä vuonna 2008 tehdyistä luvattomasta pyynnistä tai ylittäen lupaan perustuvan kalastusoikeutensa B:n osakaskunnan kalavedessä Tampereella.

7.8.2008 A:lla on ollut sanotulla vesialueella omalla nimellään kaksi mertajataa, joissa toisessa on ollut 14 ja toisessa 15 mertaa. Tältä osin A on kiistänyt syytteen siitä, että nämä olisivat olleet B:n osakaskunnan alueella, vaan on katsonut, että ne ovat olleet Tampereen kaupungin vesialueella. Tästä asiasta on kuultu todistajana kalastuksenvalvojia, ensinnäkin todistaja E:tä, joka oli käynyt tarkastamassa sanotut mertajatojen paikat ja gps-laitteella todennut niiden olleen B:n osakaskunnan vesialueella. Edelleen mertajatojen paikkoja olivat tarkastaneet kaksi Tampereen kaupungin kalastuksenvalvojaa, I sekä J. He ovat kertoneet, että he olivat kokemuksensa perusteella silmämääräisesti maamerkkien avulla todenneet sanottujen kahden mertajadan olleen aivan vesialueiden rajan tuntumassa, mutta kuitenkin heidän käsityksensä mukaan Tampereen kaupungin vesialueella. He ovat kertoneet, että ilman gps-laitetta tarkan havainnon tekeminen on lähes mahdotonta. Kuitenkin kokemuksensa perusteella he olivat tulleet siihen tulokseen, että ne olivat Tampereen kaupungin vesialueella. Näiden kahden mertajadan osalta käräjäoikeus toteaa, että vastaaja A on ilmeisesti ollut siinä käsityksessä, että sanotut mertajadat olivat olleet kaupungin vesialueella. Asia on joka tapauksessa jäänyt siinä määrin epäselväksi, että tältä osin käräjäoikeus katsoo asian vastaajan eduksi ja hylkään syytteen näiden kahden mertajadan osalta.

Sen sijaan vastaajalla on ollut myöntämänsäkin mukaan B:n osakaskunnan vesialueella kaksi muuta mertajataa, joissa molemmissa on ollut viisi ylimääräistä mertaa. Tältä osin syyte on näytetty.

11.8.2008 ja 24.8.2008 A:lla on jälleen ollut mertajatoja syytteessä mainitut määrät B:n osakaskunnan vesialueella. Vastaaja on myöntänyt alueella olleen ylimääräisiä mertoja siten kuin syytteessä on mainittu. Vastaaja on tosin kiistänyt syytteessä mainitun 11.8.2008 olleen yhden nimettömän 15 merran jatan, jossa ei ollut ollut B:n osakaskunnan pyydysmerkkejä. Todistaja E on kertonut näissä olleen samanlaisia syöttejä, kuin muissakin merroissa eikä toisaalta ole uskottavaa, että pyydysmerkkejä olisi kadonnut merroista 15 kappaletta. Siten käräjäoikeus katsoo, että vastaaja on syyllistynyt myös11.8. ja 24.8.2008 luvattomaan pyyntiin siten kuin syytteessä on teot kuvailtu.

Seuraamukset

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

Tuomiolauselmasta ilmenevä sakkorangaistus on riittävä seuraamus.

Vahingonkorvaukset

B:n osakaskunta on asianomistajana esittänyt korvausvaatimuksen menetetyn saaliin arvosta, lunastamattomista pyydysmerkeistä sekä eri henkilöiden suorittamasta työstä asian selvittämisessä.

Rapujen arvosta on kuultu todistajana kalakauppias H:ta, joka on todennut vuoden 2008 olleen niin hyvä rapuvuosi, että heillä oli ylitarjontaa ravuista ja se osaltaan vaikutti myöskin rapujen hintoihin alentavasti. Rapuja oli heillekin tarjottu kauppahalliin myytäväksi niin paljon, että he eivät kyenneet ottamaan kaikkea vastaan.

Suunnittelija G on todistajana kertonut tehneensä yhteenvedon korvattavaksi vaadittavista kuluista ja on selittänyt tehdyn koeravustuksia alueella ja menetetyn saaliin arvoksi on otettu keskiarvo tämän perusteella.

Käräjäoikeus toteaa, huomioon ottaen todistaja H:n antama lausunto rapujen arvosta ja paljoudesta kyseisenä vuonna, että vaadittu saaliin arvon 4.220, 60 euroa on ilmeisesti ylimitoitettu. Koska tältä osin aiheutuneesta vahingosta ei ole saatavissa näyttöä, oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla arvioi käräjäoikeus menetetyn saaliin arvoksi aikaisemmin lausuttu huomioon ottaen 1.000 euroa.

Siten vastaaja A on velvollinen suorittamaan B:n osakaskunnalle vahingonkorvauksena menetetyn saaliin arvona 1.000 euroa, osakaskunnan puheenjohtajan menetyksinä vastaajan myöntämän mukaan 519,60 euroa sekä kalastuksenvalvoja E:n kustannuksina myönnetyt 491,90 euroa eli yhteensä 1.990,70 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomiosta lukien. Lisäksi A on velvollinen korvaamaan G:lle/F ry:lle selvittelykuluina 1.407,49 euroa viivästyskorkoineen tuomion antamisesta lukien.
Enempi vaatimus hylätään selvittämättömänä.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaaja A on velvollinen korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut yhteensä 1.831,56 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Tuomiolauselma

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Luvaton pyynti 7.-24.8.2008

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
30 päiväsakkoa a 6 euroa = 180 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 28 luku 10 §

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Takavarikossa olevat rapumerrat tuomitaan valtiolle menetetyksi. Takavarikko (6750/R/17148/08/TVP/2) määrätään pidettävä voimassa, kunnes menettämisseuraamus pannaan täytäntöön tai asiasta toisin päätetään.

Rikoslaki 10 luku 4 §

KORVAUSVELVOLLISUUS

Valtiolle A:n on korvattava todistelukustannukset 94,87 euroa.

A velvoitetaan suorittamaan B:n osakaskunnalle 1.990,70 euroa sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 1.831,56 euroa molemmat määrät viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomiosta lukien.

Lisäksi A velvoitetaan suorittamaan F ry:lle selvittelykuluina 1.407,49 euroa viivästyskorkoineen tuomion antamisesta lukien.

Vaatimukset hylätään enemmälti.

Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.

Lisäksi A velvoitetaan suorittamaan kuulustuttamilleen todistajille
I:lle 26 euroa
J:lle 26 euroa

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Seppo Tervonen

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 25.3.2011

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Tampereen käräjäoikeus 46. os 18.12.2009 nro 6654

ASIA

Luvaton pyynti

VALITTAJA

A

VASTAPUOLET

Kihlakunnansyyttäjä Joni Köykkä
B:n Osakaskunta

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on vaatinut, että syyte jätetään tutkimatta tai että se hylätään, että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja että hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Lisäksi A on vaatinut, että valtio ja B:n osakaskunta (jäljempänä myös Osakaskunta) velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa korkoineen.

Perusteinaan A on lausunut, että käräjäoikeus on arvioinut luvattoman pyynnin laajuuden ja keston virheellisesti. Suuri osa luvattomista pyydyksistä oli kuulunut tuntemattomaksi jääneelle osapuolelle. Tuomittu rangaistus ei ole oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksesta ilmenevään syyllisyyteen. Osakaskunnan puheenjohtajan ja kalastuksenvalvojan kulut ovat Osakaskunnalle yleisluontoisia kuluja, joita ei oikeudenkäynnissä korvata. Samoin koeravustuskulut perustuvat vain olettamuksiin.

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja että A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa maksettavat todistelukustannukset.

B:n osakaskunta on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana.

TODISTELU HOVIOIKEUDESSA

Kirjalliset todisteet:
Valokuva syöteistä, asiakirjat koeravustuksista ja arviot saaliista ja saaliin arvosta, B:n osakaskunnan valvontaraportti, Aamulehden Moron artikkeli täpläravun menekistä ja hinnasta sekä kalataloushallinnon istutusrekisteri.

Henkilötodistelu:
A todistelutarkoituksessa sekä todistajat E, H, J, K ja L. Kuunneltu 22.3.2010 kuolleen I:n käräjäoikeudessa tallennettu kertomus.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelyratkaisut

A on asetetussa määräajassa toimittanut hovioikeudelle sen pyytämän valituksen täydennyksen. Tämän lisäksi A on määräajan jälkeen toimittanut toisen valituskirjelmän täydennyksen. Koska määräajan jälkeen toimitetussa täydennyksessä esitetyt uudet seikat koskevat viran puolesta huomioon otettavia seikkoja, hovioikeus ottaa sanotun kirjelmän huomioon.

A on vaatinut, että syyte jätetään tutkimatta. Lisäksi A on katsonut, ettei Osakaskunnalla ole asianomistaja-asemaa asiassa. Perusteinaan A on lausunut, että Osakaskunnalla ei ollut syyteoikeutta ilmoittaa syytteenalaista tekoa syytteeseen pantavaksi eikä oikeutta esittää korvausvaatimuksia. Syyteoikeuden menetys perustuu oikeusperiaatteeseen, ettei samassa asiassa voi vaatia oikeussuojaa kahdella eri perusteella.

Asianomistajasta ei ole laissa yleistä määritelmää, vaan sen muodostuminen on jäänyt oikeuskäytännön- ja kirjallisuuden tehtäväksi. Oikeuskirjallisuudessa esiintyy useita asianomistajia koskevia määritelmiä. Niille on yhteistä asianomistajakysymyksen ratkaiseminen selvittämällä ensin se oikeushyvä, jota rikoksella on loukattu, ja toiseksi se, ketä on pidettävä oikeushyvän haltijana. Oikeuskäytännössä asianomistajakysymys on ratkaistu samalla tavalla.

Oikeushyvä, jota luvattomalla pyynnillä suojataan, on omistusoikeus. Kalastuslain 4 ja 5 §:ien mukaan oikeus pyytää rapuja ja määrätä siitä kuuluu erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuunottamatta vesialueen omistajalle. Yhteisen vesialueen osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka kantaa ja vastaa tuomioistuimessa aluetta koskevissa asioissa. Syytteessä tarkoitettu luvaton pyynti on tapahtunut B:n osakaskunnan vesialueella. Osakaskunta on näin ollen nyt kysymyksessä olevassa asiassa asianomistaja.

Luvaton pyynti on niin sanottu asianomistajarikos, joka pääsääntöisesti edellyttää asianomistajan syyttämispyyntöä. A ei ole selvittänyt, että Osakaskunta olisi luopunut syyttämispyynnön esittämisestä. Osakaskunnalla on siten asianomistajana oikeus ilmoittaa luvatonta pyyntiä koskeva rikos syytteeseen pantavaksi. Asianomistajana Osakaskunnalla on lisäksi oikeus esittää rikokseen perustuvia vahingonkorvausvaatimuksia.

Pääasian perustelut

Käräjäoikeudessa kuullut henkilöt ovat kertoneet asiaan vaikuttavilta osilta kuten heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon kirjattu.

Hovioikeudessa todistajana kuullun K:n kertomuksesta ilmenee, että vuonna 2008 vain yksi henkilö K:n ja A:n lisäksi oli ravustanut ammatikseen Näsijärven eteläpäässä ja että vain ammattiravustajat olivat käyttäneet jatoja rapujen pyytämiseen. Osakaskunnan alueella saaliit olivat olleet suuremmat kuin muualla Näsijärven eteläpään alueella.

Hovioikeudessa todistajana kuultu L on kertonut toimintatavoista, joita hän kalastuksenvalvojana oli noudattanut havaitessaan väärällä vesialueella olevan pyydyksen. Lisäksi L on kertonut vuoden 2008 olleen poikkeuksellisen hyvä rapuvuosi ja rapujen hinnan tästä syystä romahtaneen.

Syyksilukeminen ja rangaistus

Vastaanotettu todistelu ei anna aihetta päätyä näytön arvioinnin, syyksilukemisen ja rangaistuksen mittaamisen osalta muuhun lopputulokseen kuin käräjäoikeus.

Korvausvelvollisuus

H:n ja L:n kertomukset huomioon ottaen hovioikeus katsoo käräjäoikeuden Osakaskunnalle tuomitseman menetetyn saaliin arvon olevan liiallinen. Hovioikeus arvioi tältä osin kohtuulliseksi korvauksen määräksi 500 euroa.

Osakaskunnan puheenjohtajan menetyksinä sekä kalastuksenvalvojan kustannuksina vaatimat kulut ovat Osakaskunnalle korvattavia kustannuksia. Käräjäoikeuden pöytäkirjasta ilmenevän mukaisesti A on jättänyt sanotuista kustannuksista vaaditut määrät oikeuden harkintaan. Hovioikeudessa A on kiistänyt korvausten perusteen ja määrän. Hovioikeus alentaa käräjäoikeuden tuomitsemaa määrää katsoen kohtuullisiksi korvauksiksi puheenjohtajan menetyksistä 259,80 euroa sekä kalastuksenvalvojan kustannuksista 245,95 euroa.

Käräjäoikeus on velvoittanut A:n suorittamaan F ry:lle korvausta selvittelykuluista. Koska F ry ei ole asiassa asianosainen, A:ta ei voida velvoittaa suorittamaan sille korvausta. Sikäli kun selvittelykulut voisivat tulla korvattavaksi asianomistajana olevalle Osakaskunnalle, hovioikeus katsoo, että sanotut kulut eivät liity sillä tavoin käsiteltävänä olevaan asiaan, että A tulisi velvoittaa korvaamaan ne Osakaskunnalle. A on siten vapautettava F ry:lle tuomitusta korvausvelvollisuudesta.

Takavarikko

Rikoslain 10 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan valtiolle menetetyksi voidaan tuomita esine tai omaisuus, jota on käytetty tahallisen rikoksen tekemiseen.

Hovioikeus katsoo, että mertajadat, joissa mertoja on ollut enemmän kuin ravustukseen oikeuttavia pyydysmerkkejä, on luvattomana pyydyksenä tuomittava kokonaisuudessaan valtiolle menetetyksi. Näin ollen A:n syyksi luetussa luvattomassa pyynnissä käyttämät ja takavarikoidut merrat on tuomittava valtiolle menetetyiksi.

Takavarikkopöytäkirjaan 6750/R/17148/08/TVP/1 merkityt merrat on palautettava A:lle.

Oikeudenkäyntikulut

A häviää valituksensa syyksilukemisen osalta ja voittaa sen osittain korvausten osalta. Tämä huomioon ottaen A velvoitetaan korvaamaan Osakaskunnalle puolet sen hovioikeudessa vaatimista oikeudenkäyntikuluista.

Hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

VASTAAJA

A

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

Takavarikko (6750/R/17148/08/TVP/1) kumotaan. Takavarikoidut 39 mertaa määrätään palautettavaksi A:lle.

Pakkokeinolaki 4 luku 17 §

KORVAUSVELVOLLISUUS

A velvoitetaan suorittamaan B:n osakaskunnalle menetetyn saaliin arvona, osakaskunnan puheenjohtajan menetyksinä sekä kalastuksenvalvojan kustannuksina käräjäoikeuden tuomitseman määrän 1.990,70 euroa asemesta yhteensä 1.005,75 euroa käräjäoikeuden määräämine korkoineen.

A vapautetaan velvollisuudesta suorittaa F ry:lle selvittelykulut 1.407,49 euroa korkoineen.

A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa E:lle maksettavaksi määrätyt todistelukustannukset 185,28 euroa.

A velvoitetaan suorittamaan B:n osakaskunnalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1.636,31 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien.

A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta asiassa hylätään

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Simo Simola
hovioikeudenneuvos Raimo Kyllästinen
hovioikeudenneuvos Salla-Maaret Keränen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 21.10.2011 : Ei valituslupaa