20.9.2007

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

TURUN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 5.9.2006

Kantaja

A:n kuolinpesä

Vastaajat

1) B

2) C:n kuolinpesä

Asia

Yhteisomistussuhteen purkaminen

Vireille

23.9.2005

Riidattomat tapahtumatiedot

F on 15.1.1938 pidetyssä julkisessa huutokaupassa ostanut vaimonsa G:n nimiin Asunto D:n (jatkossa asunto-osakeyhtiö) osakkeet nrot 1194-1218, 1243-1266, 1291-1314, 1315-1336 ja 1385 -1408, jotka oikeuttavat huoneistojen nrot 40, 42, 44, 45 ja 48 hallintaan yhtiön Turussa omistamassa rakennuksessa. G on kuollut 6.9.1985 ja F 3.12.1987. Heidän ainoa oikeudenomistajansa on B.

Korkein oikeus on 20.6.1994 annetulla tuomiollaan nro 2321 (Dnro S 93/390) vahvistanut, että A omistaa yhden neljäsosan em. osakkeista.

A on kuollut 20.1.1995. Espoon käräjäoikeus on 23.9.2002 annetulla lainvoiman saaneella päätöksellään nro 7313 (Dnro 02/1222) määrännyt A:n kuolinpesän pesänselvittäjäksi asianajaja Markku Salon.

Helsingin hovioikeus on 13.2.1996 annetulla tuomiollaan nro 0837 (Dnro S 93/1700) vahvistanut, että C:n kuolinpesä omistaa yhden neljäsosan em. osakkeista. Korkein oikeus ei ole 13.2.1998 antamassaan tuomiossa nro 0476 (Dnro S 96/953) muuttanut hovioikeuden tuomiota.

Turun käräjäoikeus on 14.5.2004 annetulla lainvoiman saaneella päätöksellään nro 3503 (Dnro 03/5960) määrännyt C:n kuolinpesän pesänselvittäjäksi asianajaja Salme Sandströmin.

Osakkeiden omistusoikeutta koskevat ratkaisut ovat perustuneet siihen, että osakkeiden on katsottu tulleen ostetuiksi G:n nimiin, mutta neljän veljeksen eli F:n, A:n, C:n ja H:n omistukseen.

H:n oikeudenomistajien G:tä vastaan ajama osakkeiden murto-osan omistusoikeuden vahvistamista koskeva kanne on hylätty Helsingin hovioikeuden 3.3.1982 antamalla lainvoiman saaneella tuomiolla nro 893 (Dnro V 1979/746).

A:n kuolinpesän vaatimukset

A:n kuolinpesä on vaatinut, että em. osakkeet määrätään myytäviksi yhteisomistussuhteen purkamista varten sekä että uskotuksi mieheksi huolehtimaan osakkeiden myymisestä ja kauppahinnan jakamisesta määrätään asianajaja Martti Brander.

A:n kuolinpesän vaatimusten perusteet

Huoneistoja oli hallinnut B. A:n kuolinpesän selvittämiseksi ja jakamiseksi B:tä oli kehotettu useaan otteeseen lunastamaan osakkeet tai ryhtymään toimenpiteisiin niiden realisoimiseksi. Sopimuksen ei ollut päästy. Sen vuoksi osakkeet oli määrättävä myytäviksi.

B:n vastaus

B on vastustanut A:n kuolinpesän vaatimuksia ja vaatinut, että ne jätetään tutkimatta tai hylätään. Mikäli myyntimääräys kuitenkin annettiin, uskotuksi mieheksi oli määrättävä asianajaja Hilkka Huiskala. Huoneistoja ei myöskään tullut määrätä myytäviksi huutokaupalla ja niille tuli määrätä alin myyntihinta.

B:n vastauksen perusteet

Osakkeet olivat edelleen rekisteröityinä G:n nimiin. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli lunastuslauseke, jonka mukaan osakkeen siirtyessä yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle osakkeenomistajilla oli oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksessä määrätyin tavoin.

Korkeimman oikeuden em. ratkaisuilla ei ollut tapahtunut omistusoikeuden siirtoja G:ltä A:lle tai C:n kuolinpesälle, vaan niissä oli ainoastaan vahvistettu, että osakkeet oli vuonna 1938 ostettu mm. heille.

A tai hänen kuolinpesänsä eivät olleet ilmoittaneet saantoaan yhtiöjärjestyksessä määrätyin tavoin yhtiön hallitukselle. Myöskään C:n kuolinpesä ei ollut tällaista ilmoitusta tehnyt. Korkeimman oikeuden tuomioissa ei ollut ratkaistu kysymystä lunastusoikeuden olemassaolosta. Kaupasta kuluneen ajan pituudella ei ollut lunastusoikeuden kannalta merkitystä. A:n kuolinpesän omistusoikeus osakkeisiin oli siten vasta ehdollinen ja saattoi olla, ettei se koskaan siirtynyt sille lopullisesti. Pesä ei voinut käyttää omistajan oikeuksia. Se ei ollut edes oikeutettu osallistumaan yhtiökokouksiin eikä se voinut luovuttaa osakkeita ennen kuin se oli merkitty osakeluetteloon osakkeiden omistajaksi. Tämä taas ei voinut tapahtua ennen kuin oli selvitetty, ettei lunastusoikeutta käytetty. Myyntimääräyksen antaminen edellytti sitä, että osaomistajan omistusoikeus oli selvä. Lunastuskysymyksen selvittämistä ei voitu jättää uskotun miehen tehtäväksi. Tämä oli käytännössä mahdotonta jo siitä syystä, että myynnin oli tapahduttava vuoden kuluessa myyntimääräyksen lainvoimaiseksi tulosta. Sen vuoksi vaatimus oli asiavaltuuden puuttumisen vuoksi jätettävä tutkimatta tai ainakin hylättävä ennenaikaisena.

Osakkeet oikeuttivat viiden pienen osakehuoneiston hallintaan. Huoneistojen jakaminen ei ollut mahdotonta eikä suhteettoman kallista tai niiden arvoa alentavaa, vaan päinvastoin niiden myyminen vaaditulla tavalla oli kallein vaihtoehto. A:n ja C:n pesissä oli muutakin varallisuutta. B oli valmis käyttämään omia varojaan osakkeiden jaon toteuttamiseksi. Se, ettei sopimukseen ollut toistaiseksi päästy, oli johtunut kantajasta. A:n kuolinpesä oli kieltäytynyt ilmoittamasta saantoaan yhtiölle. Lunastusmahdollisuuden olemassaolo esti käytännössä osakkeiden myymisen. Pesä ei ollut edes ehdottanut jakoa ja se oli kieltäytynyt B:n esittämästä pesän hankkiman arvion mukaisesta lunastustarjouksesta.

Mikäli myyntimääräys annettiin, myytäväksi tuli myös pesän ulkopuolisen eli B:n omaisuus. Sen vuoksi uskotuksi mieheksi tuli joka tapauksessa määrätä suuremman osan osakkeista omistavan B:n ehdottama Huiskala, jota oli pidettävä tehtävään pätevänä ja sopivana. Huiskalan kannalla oli myös viisi A:n kuolinpesän seitsemästä osakkaasta.

Huoneistoja ei tullut määrätä myytäviksi huutokaupalla ja niille tuli määrätä alin myyntihinta. Talossa oli tehty putkiremontti, josta aiheutuva huoneistokohtainen velkavastuu oli yhtiön ja urakoitsijan välisten erimielisyyksien vuoksi vielä epäselvä.

C:n kuolinpesän vastaus

C:n kuolinpesä on suostunut siihen, että osakkeet määrätään myytäviksi yhteisomistussuhteen purkamista varten. Huoneistoja ei kuitenkaan tullut määrätä myytäviksi huutokaupalla. Uskotuksi mieheksi huolehtimaan myynnistä ja kauppahinnan jakamisesta tuli määrätä Huiskala.

C:n kuolinpesän vastauksen perusteet

Korkeimman oikeuden edellä kerrottujen tuomioiden perusteella A:n ja C:n kuolinpesät omistivat kumpikin neljäsosan osakkeista. Asunto-osakeyhtiön hallitukselle ei tosin ollut tehty ilmoitusta osakkeiden siirtymisestä. Varsinainen osakkeiden kauppa oli kuitenkin tapahtunut jo 1.2.1938. Korkeimman oikeuden ratkaisuilla tapahtunut omistusoikeuden vahvistaminen ei ollut käsittänyt sellaista omistusoikeuden siirtoa, jota asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oleva lunastuslauseke koskisi. Ratkaisuissa ei ollut määritelty osakkeille mitään hintaa. Korkeimman oikeuden ratkaisut olivat korvanneet lunastusmenettelyn, joten mitään lunastusilmoitusta ei ollut tarvittu. Lunastuslausekkeen soveltaminen johtaisi myös kohtuuttomaan lopputulokseen, koska osakkeiden kaupanteon aikainen arvo oli ollut niiden nykyiseen arvoon verrattuna mitätön.

Yhteisomistusta ei ollut saatu purettua niin, että kukin yhteisomistaja olisi saanut osalleen sellaiset osakkeet, joita yhteisomistus ei rasittanut. Sen vuoksi osakkeet oli määrättävä myytäviksi. Myynnin tuli tapahtua vapaalla kaupalla, koska siten osakkeista saatiin paras mahdollinen hinta.

Osakkeista suurimman osuuden omistava B ehdotti uskotuksi mieheksi Huiskalaa. Uskotun miehen tuli olla ehdottoman puolueeton. Huiskala ei ollut aikaisemmin ollut missään tekemisissä kenenkään asianosaisen kanssa. Sen vuoksi hänet oli määrättävä uskotuksi mieheksi.

A:n kuolinpesän vastaus B:n ja C:n
kuolinpesän väitteisiin

A tai hänen kuolinpesänsä ei ollut tehnyt asunto-osakeyhtiön hallitukselle osakkeiden siirtoilmoitusta. Kuolinpesä oli kuitenkin lunastuslausekkeesta huolimatta saanut korkeimman oikeuden tuomiolla osakkeisiin omistusoikeuden, joka teki siitä eräistä yhteisomistussuhteista annetussa laissa tarkoitetun yhteisomistajan. Uskotun miehen tehtävänä oli joka tapauksessa kaikkien myynnin edellytyksenä olevien toimenpiteiden suorittaminen ja osakkeet voitiin myydä joko lunastusmenettelyssä asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle. A:n kuolinpesällä oli siten oikeus hakea uskotun miehen määräämistä eikä hakemus ollut myöskään ennenaikainen.

Brander oli tehtävään erittäin pätevä eikä hänelläkään ollut mitään yhteyksiä kehenkään yhteisomistajaan. Branderia oli myös ehdotettu tehtävään ensiksi. B:n toiminta oli osoittanut, ettei hänen tarkoituksenaan ollut saada yhteisomistussuhdetta puretuksi. Sen vuoksi Huiskalaa ei tullut määrätä uskotuksi mieheksi, vaan tehtävään oli määrättävä Brander.

A:n kuolinpesä suostui siihen, että osakkeet määrättiin myytäviksi vapaaehtoisin kaupoin.

Käräjäoikeuden ratkaisun perustelut

Tämä ratkaisu koskee B:n vaatimuksia A:n kuolinpesän esittämien vaatimusten jättämisestä tutkimatta asiavaltuuden puuttumisen vuoksi tai hylkäämisestä ennenaikaisina.

Eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain (yhteisomistuslaki) 9 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi. Pykälän toisen momentin mukaan mikäli esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se aiheuttaisi kohtuuttoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti esineen arvoa, on oikeudella valta yhteisomistajan vaatimuksesta määrätä esine myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten.

B on vastauksessaan esittänyt, ettei huoneistojen jakaminen ollut mahdotonta. Tältä osalta käräjäoikeus toteaa, etteivät asianosaiset ole kyenneet sopimaan osakkeiden lunastamisesta tai jakamisesta muulla tavoin. Myös osakkeiden jakaminen sillä tavoin, että kukin saisi yksin osalleen jonkun tai joidenkin huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet, on mahdollista vain kaikkien osaomistajien suostumuksella. Tällaiseen yksimielisyyteen ei ole päästy. Sillä seikalla, mistä syystä yksimielisyyttä ei ole saavutettu, ei ole asiassa merkitystä. Sen vuoksi tältä osalta myyntimääräyksen antamisen edellytykset olisivat olemassa.

On riidatonta, että asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on asunto-osakeyhtiölain 11 §:ssä tarkoitettu lunastuslauseke ja että kuolinpesien omistusoikeuden vahvistamisesta ei ole tehty yhtiön hallitukselle lunastuslausekkeessa mainittuja menettelyn aloittavia ilmoituksia.

Ei ole itsestään selvää, koskeeko lunastuslausekkeen mukainen lunastusoikeus A:n ja C:n kuolinpesien omistamia osakkeiden osuuksia vai ei eikä kysymystä voida tässä yhteydessä ratkaista. Kuolinpesillä on kuitenkin korkeimman oikeuden edellä kerrottujen tuomioiden nojalla omistusoikeus kummallakin yhteen neljäsosaan osakkeista. Lunastusvaatimuksen mahdollisuus ei merkitse sitä, ettei pesiä olisi pidettävä omistajina tai että niiden omistusoikeus olisi epäselvä, vaan sitä, että mikäli lunastusvaatimus esitetään ja se menestyy, kuolinpesät menettävät omistusoikeutensa. Myöskään se seikka, ettei lunastuksenalaisten osakkeiden omistaja voi ennen lunastuskysymyksen ratkaisemista osallistua yhtiökokouksiin, ei merkitse, etteikö hän olisi osakkeiden omistaja.

Kuten sanottu, lunastusoikeuden olemassaolo merkitsee sitä, että yhteisomistaja voi menettää osuutensa tai että koko omaisuus lunastetaan (Ks. KKO 2004:91). Jos näin kävisi, myyntimääräys olisi lunastuksen kohteeksi joutuneen osuuden omistajan kannalta tarpeeton. Se, että lunastuskysymystä ei ole lopullisesti selvitetty, ei tosin estä osakkeiden myyntiä, mutta se voi kuitenkin haitata sitä ja johtaa siihen, ettei omaisuudesta saada parasta mahdollista hintaa. Tämäkin puhuu sen puolesta, että asia tulisi selvittää ennen myyntimääräyksen antamista ja uskotun miehen määräämistä. Lunastuslausekkeessa tarkoitetun ilmoituksen tekeminen asunto-osakeyhtiölle ei kuulu myyntiä varten määrättävälle uskotulle miehelle, vaan sellaisen tekeminen on ainoastaan kuolinpesän asiana. Mikäli lunastusvaatimusta ei esitetä, kysymyksen selvittäminen ei oleellisesti viivytä osakkeiden myyntiä. Jos taas vaatimus esitetään, myyntiä on käytännössä välttämätöntäkin lykätä siihen saakka, kunnes asia on ratkennut.

Yhteisomistuslaista sekä sitä koskevista hallituksen esityksestä (HE 143/1957) ja lakivaliokunnan mietinnöstä (19/1957) ei käy ilmi, että yhteisomistuslain 9 §:ää säädettäessä olisi pidetty silmällä tapauksia, joissa myyntimääräystä hakevan yhteisomistajan osuus on tai voi olla lunastusoikeuden alainen. Sen vuoksi asiaa ei ole perusteltua ratkaista ainoastaan siltä pohjalta, onko A:n kuolinpesää lunastusoikeudesta huolimatta pidettävä osakkeiden osaomistajana. Edellisessä kappaleessa kerrotuista syistä käräjäoikeus arvioi lunastuskysymyksen avoinna olon vaikutukset sellaisiksi, ettei osakkeiden myyntiä koskevaa määräystä ole syytä antaa, ennen kuin kysymys on myyntimääräystä hakeneen A:n kuolinpesän osalta selvitetty. Sen vuoksi hakemus on hylättävä ennenaikaisena.

Päätös- ja tuomiolauselma

B:n vaatimus A:n kuolinpesän esittämien vaatimusten jättämisestä tutkimatta asiavaltuuden puuttumisen vuoksi hylätään. Vaatimukset kuitenkin hylätään ennenaikaisina.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Kimmo Simola

TURUN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 20.9.2007

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Turun käräjäoikeus 5.9.2006 nro 6700
(liitteenä)

ASIA

Yhteisomistussuhteen purkaminen

Valittaja ja vastavalittajan vastapuoli

A:n kuolinpesä

Vastavalittaja ja valittajan vastapuoli

B

Kuultava

C:n kuolinpesä

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A:n kuolinpesä on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja toistanut käräjäoikeuden päätöksessä ilmenevät vaatimuksensa, että Asunto O.Y. D:n asunto-osakeyhtiön osakkeet nrot 1194-1218, 1243-1266, 1291-1314,1315-1336 ja 1385-1408, jotka oikeuttavat huoneistojen nrot 40, 42, 44, 45 ja 48 hallintaan, määrätään myytäviksi yhteisomistussuhteen purkamista varten. Lisäksi A:n kuolinpesä on vaatinut, että asianajaja Martti Brander määrätään uskotuksi mieheksi huolehtimaan osakkeiden myymisestä ja kauppahinnan jakamisesta.

Perusteinaan A:n kuolinpesä on lausunut, että lunastuslausekkeen olemassaololla tai mahdollisella lunastusvaatimuksella ei ole merkitystä nyt käsiteltävänä olevaan asiaan. Vaatimukset myyntiluvasta ja uskotun miehen määräämisestä eivät näin ollen ole ennenaikaisia.

Vastavalitus

B on vaatinut, että A:n kuolinpesän hakemus jätetään tutkimatta asiavaltuuden puuttumisen vuoksi tai hylätään ennenaikaisena, koska pesä ei ole tehnyt siirtoilmoitusta asunto-osakeyhtiön hallitukselle.

C:n kuolinpesän lausuma

C:n kuolinpesä on vaatinut, että A:n kuolinpesän vaatimus hakemuksen kohteena olevien asunto-osakkeiden myymiseksi tulee hyväksyä. Lisäksi C:n kuolinpesä on vaatinut asianajaja Hilkka Huiskalan määräämistä uskottuna miehenä huolehtimaan asunto-osakkeiden myynnistä ja kauppahinnan jakamisesta.

Perusteluinaan C:n kuolinpesä on lausunut, että lunastuslausekkeella ei ole merkitystä yhteisomistussuhteen purkamisen edellytyksiä arvioitaessa, kun omistusoikeus kyseisiin osakkeisiin on selvä. A:n kuolinpesän omistusoikeus perustuu korkeimman oikeuden ratkaisuun ja siinä ei asunto-osakkeille määrätty arvoa tai hintaa.

B:n vastaus valitukseen

B on vaatinut, että A:n kuolinpesän valitus hylätään perusteettomana. Lisäksi B on vaatinut, että asianajaja Hilkka Huiskala määrätään uskotuksi mieheksi, jos sellainen määrätään.

A:n kuolinpesän vastaus vastavalitukseen

A:n kuolinpesä on vaatinut vastavalituksen hylkäämistä. A:n kuolinpesän omistusoikeus on korkeimman oikeuden tuomiolla selvitetty. Näin ollen kuolinpesällä on asiassa asiavaltuus ja sillä on oikeus hakea osakkeiden myyntilupaa yhteisomistussuhteen purkamiseksi sekä uskotun miehen määräämistä.

A:n kuolinpesä on aloittaakseen yhtiöjärjestyksessä tarkoitetun lunastusmenettelyn ilmoittanut 6.10.2006 allekirjoitetulla siirtoilmoituksella asunto-osakeyhtiölle omistavansa osan tarkoitetuista asunto-osakkeista. Isännöitsijä E on ilmoittanut, että lunastusilmoituksen tekeminen kyseisessä tapauksessa on asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan hankalaa ja mahdotontakin, koska käytettävissä ei ole varsinaista saantokirjaa eikä tiedossa ole näin ollen myöskään saantohintaa, joka lunastusilmoituksessa tulisi ilmoittaa.

Asianosaiset eivät ole päässeet yksimielisyyteen osakkeiden jakamisesta.

B:n vaatimus siitä, että käräjäoikeuden päätöstä tulisi muuttaa ainoastaan perusteluitten osalta on hylättävä muutoksenhakuintressin puuttumisen vuoksi.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Käsittelyratkaisu

A:n kuolinpesä on vastatessaan vastavalitukseen vedonnut 6.10.2006 päivättyyn asunto-osakkeen siirtoilmoitukseen ja 18.1.2007 päivättyyn isännöitsijä E:n sähköpostiviestiin. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n säännökset huomioon ottaen ei ole estettä vedota mainittuihin asiakirjoihin.

A:n kuolinpesä on vaatinut, että hovioikeus toimittaa asiassa pääkäsittelyn E:n kuulemiseksi lunastusilmoituksesta. Pääasiaratkaisun lopputulos huomioon ottaen E:n kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta. Asiassa ei ole kysymys henkilötodistelun arvioinnista vaan oikeudellisten johtopäätösten tekemisestä. Pääkäsittelyn toimittaminen on selvästi tarpeetonta. Pääkäsittelyä koskeva pyyntö hylätään.

Pääasian perustelut

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin on kysymys A:n kuolinpesän asiavaltuudesta. Näin ollen B:n vaatimus jättää asia tutkimatta asiavaltuuden puuttumisen vuoksi on hylättävä.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut siltä osin kuin todetaan, että ei ole selvää koskeeko lunastuslausekkeen mukainen lunastusoikeus A:n kuolinpesän osakkeiden osuutta vai ei, eikä kysymystä voida tässä yhteydessä ratkaista.

A:n kuolinpesä on näyttänyt, että eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetut myynnin edellytykset yhteisomistussuhteen purkamiseksi ovat olemassa. Se, että lunastuskysymystä ei ole lopullisesti selvitetty, ei estä osakkeiden myyntiä tai uskotun miehen määräämistä. Koska B:llä ja C:n kuolinpesällä yhdessä on enemmistö yhteisomistusosuuksista määrätään Huiskala suostumuksensa mukaisesti uskotuksi mieheksi huolehtimaan kyseisten asunto-osakkeiden myynnistä ja kauppahinnan jakamisesta.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden tuomiolauselma kumotaan siltä osin kuin vaatimukset on hylätty ennenaikaisina. Asunto O.Y. D:n osakkeet n:ot 1194-1218, 1243-1266, 1291-1314, 1315-1336 ja 1385-1408, jotka oikeuttavat huoneistojen nrot 40, 42, 44, 45 ja 48 hallintaan määrätään myytäviksi yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

Asianajaja Hilkka Huiskala määrätään uskottuna miehenä huolehtimaan edellä selostettujen osakkeiden myynnistä ja kauppahinnan jakamisesta.

Osakkeet myydään huutokaupalla elleivät yhteisomistajat toisin sovi ja jollei osoiteta, että osakkeet saadaan ilmeisesti edullisemmin muulla tavalla kaupaksi. Uskottuun mieheen sovelletaan mitä kauppakaaren 18 luvussa on säädetty asiamiehen vastuusta, tilivelvollisuudesta, palkkiosta ja kuluista.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Pertti Liesivuori
hovioikeudenneuvos Sinikka Linnavuori
hovioikeudenneuvos Marianne Salonen

Esittelijä: viskaali Elise Salpaoja

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisu 4.6.2008 : Ei valituslupaa