Vaasan HO 20.10.2005 1516
Työturvallisuus
| Vaasan HO | |
| Diaarinumero: | R 04/568 |
| Antopäivä: | 20.10.2005 |
| Ratkaisunumero: | 1516 |
| Esittelypäivä: | -- |
| Asianumero: | VaaHO:2006:2 |
RAAHEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 27.2.2004
VASTAAJA(T) A, B ja C
ASIANOMISTAJA D
KUULTAVA Työsuojelupiiri
SELOSTUS ASIASTA
Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. TYÖTURVALLISUUSRIKOS
26.2.2002 Raahe
- - - Oyj:n tehtaalla on asennettu - - - romumonttuun väliseinää. - - -
Romusta tyhjennetty monttu on ollut syvyydeltään noin 4,5 metriä ja siinä on ollut kiinteä 26 cm korkea reunus. - - - 22.2.2002 pidetyssä työmaatarkastuksessa oli monttuun putoamisen vaara päätetty ehkäistä eristämällä asennusalue lippusiimalla ja järjestämällä työntekijöiden ja tavaroiden kulku monttuun siellä olevalla saksilavanosturilla.
Työmaan toisena työpäivänä on asennustyötä tehnyt D oli heittänyt 10 kilon painoisen väliseinäelementtien kiinnityslätkän montun pohjalle, jolloin D on tässä yhteydessä pudonnut ilman varsinaista putoamissuojaa eli kaidetta olleen montun pohjalle saaden samalla vähäistä vaikeampina pidettäviä vammoja.
A, B ja C ovat työnjohtovastuullisina henkilöinä tahallaan tai huolimattomuudesta alaisessaan työssä rikkoneet työturvallisuusmääräyksiä - - - alla mainituin tavoin:
A - - - ja B - - - (olivat) hyväksyneet työn aloittamisen ilman, että tässä tapauksessa yli 3 metriä syvempi eli erityisen tapaturman- ja putoamisvaaran alainen paikka ja samalla kulkutie olisi vaadittu eristettäväksi ennen työn aloitusta asianmukaisella, vähintään 1 metrin korkuisella suojakaiteella.
C - - - on - - - vastoin työturvallisuusmääräyksiä hyväksynyt työn aloittamisen ja käynnissä olemisen, vaikka romumontulla ei ollut olemassa yllä mainittua suojakaidetta.
- - -
Asianomistajan vaatimukset
D on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen - - -
Vastaukset ja perustelut
A, B ja C (ovat kiistäneet) syytteen - - -
Kuultavan lausuma
Työsuojelupiiri on lausunut olleen aihetta epäillä, että kulkutienä oli käytetty montun reunaa. Putoamiskorkeus monttuun on ollut yli 3 metriä. Tästä syystä montun reunalle olisi tullut rakentaa metrin korkuinen suojakaide. - - -
Käräjäoikeuden perustelut
- - -
Säännökset
Työturvallisuuslaki (299/1958)
Lain 9 §:ssä säädetään työnantajan ja työntekijän yleisistä velvollisuuksista. Säännöksen mukaan työnantajan on tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä muun muassa työn laatuun ja työolosuhteisiin katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen. Lain 28 §:n säännöksen mukaan sellaisissa paikoissa, joissa työntekijät työtä suorittaessaan tai liikkuessaan saattavat pudota taikka esineet pudotessaan tai kaatuessaan voivat heitä vahingoittaa, tulee työn laatuun katsoen olla tarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita turvallisuuslaitteita. Työntekijöille on järjestettävä turvallinen pääsy työskentelypaikoille. Lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei liukastumis- tai kompastumisvaaraa ole.
Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta (629/1994)
6 luku käsittelee otsikkonsa mukaisesti telineitä, työtasoja ja kulkuteitä. Luvun 26 § käsittelee putoamiselta suojaamista. Säännöksessä todetaan muun muassa: Korkealla tehtävässä työssä on käytettävä putoamisen estävällä suojauksella varustettuja työtasoja tai henkilönostolaitteita, suojaverkkoja tai muita rakenteisiin kiinnitettäviä putoamisen estäviä suojarakenteita.
Sellaisten työtasojen ja kulkuteiden vapailla sivuilla, joilta voidaan pudota 3 metriä korkeammalta, sekä muulloinkin, milloin on olemassa erityinen tapaturman tai hukkumisen vaara, on oltava suojakaiteet tai muut suojarakenteet.
Sosiaali- ja terveysministeriön päätös työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä (156/1998)
3 luku käsittelee otsikkonsa mukaisesti putoamisen estäviä suojarakenteita. Luvun 20 § koskee suojakaiteen käyttöä ja 21 § suojakaidetta.
Päätöksen 20 §:n mukaan sellaisten työtasojen, työskentelytasojen ja kulkuteiden vapailla sivuilla, joilta voidaan pudota 3,0 metriä korkeammalta, sekä muissa tapauksissa, joissa aiheutuu erityistä tapaturman tai hukkumisen varaa, on oltava suojakaiteet tai muut suojarakenteet. Päätöksen 21 §:n mukaan suojakaiteen suojakorkeuden on oltava vähintään 1,0 metriä.
Tutkittavana oleva tapaus ja säännökset
- - -
Käräjäoikeus on katsonut, että 4,5 metrin putoamiskorkeudesta huolimatta asennustyön turvallinen tekeminen ei ole vaatinut suojakaiteen rakentamista.
Käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A, B ja C olisivat rikkoneet työturvallisuusmääräyksiä ja olisivat siten syyllistyneet työturvallisuusrikokseen.
- - -
Tuomiolauselma
Käräjäoikeus on (hylännyt syytteet työturvallisuusrikoksista.)
- - -
Asian ovat ratkaisseet:
Laamanni Ritva Pesonen-Ehrola sekä lautamiehet.
VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 20.10.2005
- - -
- - -
Valitus
Vaatimukset
D on vaatinut, että - - - A, B ja C tuomitaan rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta 22.-26.2.2002 - - -
Vastaukset
A on vaatinut, että valitus hylätään - - -
B ja C ovat vaatineet, että valitus hylätään - - -
Kuultavan lausuma
- - - Työsuojelupiiri on - - - lausunut, että - - - rakennustyön turvallisuutta koskevan valtioneuvoston päätöksen määräys ei anna mahdollisuutta riskiarviointiin, jos työtason tai kulkutien vapaalta sivulta voi pudota kolmea metriä korkeammalta. - - -
Perustelut
- - -
Säännösten tulkinta
Kysymys on siitä, miten rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (629/1994) 26 §:n ja sosiaali- ja terveysministeriön työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä annetun päätöksen (156/1998) 20 ja 21 §:n säännöksiä on tässä tapauksessa tulkittava.
D on katsonut, että mainitut työturvallisuusmääräykset ovat ehdottomia ja että ne ovat edellyttäneet suojakaiteita.
Mainittujen päätösten työturvallisuutta koskevat säännökset ovat sanamuodoltaan ehdottomia. Hovioikeus kuitenkin katsoo, että kaiteen tarpeellisuutta koskevia säännöksiä on tulkittava yhdessä tapahtumahetkellä voimassa olleen työturvallisuuslain (299/1958) 28 §:n putoamisvaaraa koskevan säännöksen kanssa. Näin ollen asiaa ei voida ratkaista pelkästään sen perusteella, voiko työpaikalla pudota kolmea metriä korkeammalta. Hovioikeus katsoo, että asiaa arvioitaessa on otettava huomioon työpaikalla vallinneet olosuhteet. Samalla on harkittava kokonaisuutena arvioiden niiden toimenpiteiden riittävyys, joihin työpaikalla on ryhdytty siinä tarkoituksessa, että työ voidaan suorittaa säännösten vaatimalla tavalla turvallisesti.
Kulkutie työkohteelle ja työskentelytaso
- - -
Hovioikeudessa esitetystä todistelusta on käynyt ilmi, että työntekijöiden käyttämä kulkutie hallin ulko-ovelta asennustyön kohteelle oli ollut runsaan kymmenen metrin pituinen. Kulkutienä oli ollut seinän viereinen lattia montun vierustalla. Leveys hallin seinästä montun reunaan oli ollut 3,3 metriä. Reitillä oli ollut seinän puolella kaksi pilaria, joiden kohdalla mainittu leveys oli ollut 2 metriä. Pilarien kohdalla montun reunalla oli ollut noin metrin korkuinen ja saman levyinen valokuvista ilmenevä kiinteä suojakaide. Lisäksi montun reunalla oli ollut koko matkalla suora 26 senttimetriä korkea ja B:n mittauksen mukaan 30 senttimetriä leveä valokuvista ilmenevä reunus. Työntekijöiden kulku oli ohjattu tälle reitille muun muassa sulkemalla muut työkohteen kohdalla olevat ulko-ovet. Montun reunalla oli ollut nauha, johon oli kiinnitetty teksti "pääsy kielletty".
D on kertonut, ettei hän ollut kokenut kuvattua kulkureittiä ovelta työkohteelle vaaralliseksi. D:n mukaan mainittu kulkutie työkohteelle oli ollut riittävän leveä ja turvallinen.
Riidatonta on, että monttuun asennettava väliseinä oli sijainnut hallin ovelta lukien toisen pilarin kohdalla. Monttuun siirrettävien levyjen kasa oli ollut mainitun pilarin vieressä seinän vierustalla. Montussa oli ollut kaksi saksilavanosturia. Nyt kysymyksessä oleva saksilavanosturi oli ollut levykasan puoleisella reunalla asetettuna siten, että nosturin työtason kolme metriä leveä kaide oli ollut montun reunalla. Nosturia oli ohjattu aidatulta työtasolta, jolle oli päässyt astumalla kaiteen yli.
C on kertonut, että työntekijöiden kulku ja tavaroiden siirto monttuun oli ohjattu tapahtumaan nosturilla. Hän oli opastanut myös D:tä siitä, että levyjen siirtäminen monttuun tapahtuu nimenomaan levykasan viereisellä nosturilla. C:n havaintojen mukaan nosturi oli ollut juuri toisen pilarin ja asennettavan seinän kohdalla.
D on tältä osin kertonut, että nosturia oli siirretty vähän sivummalle, D:n viittaaman tapahtumapaikkapiirroksen mukaan leveytensä verran. D on lisäksi kertonut, ettei hän ollut saanut C:n levyjen siirtämistapaa koskevaa ohjetta.
Todistaja X on kertonut, että työntekijöille oli annettu ohjeet montun vierustalla liikkumisesta. Hän on lisäksi kertonut, että myös D:lle oli annettu ohje siitä, että levyt toimitetaan monttuun levyjen asentamista varten hankitulla nosturilla.
Johtopäätökset
Reitti hallin ulko-ovelta työkohteeseen on ollut kerrotulla tavalla niin leveä, suora ja lyhyt sekä siten reunuksella, kaiteilla ja varoitusnauhalla varustettu, etteivät työntekijät sitä kulkutienä käyttäessään ole saattaneet siltä vahingossakaan pudota.
C:n ja sitä tukevan todistaja X:n kertomuksen perusteella on selvitetty, että D:lle on annettu ohjeet siitä, että levyt siirretään monttuun saksilavanosturilla. Kuvatun kaltaisissa olosuhteissa levyjen siirron edellyttämä lyhyt liikkuminen työskentelytasolla ja montun reunalla on voinut tapahtua nosturin kolme metriä leveän kaiteen suojassa riippumatta siitä, oliko nosturia siirretty vähän sivummalle. Hovioikeus katsoo, että näissä olosuhteissa siltä osalta montun reunaa, joka oli tarkoitettu työskentelytasoksi, työntekijä ei myöskään työtä suorittaessaan ole saattanut vahingossakaan pudota.
Levyjen siirtäminen ei ole edellyttänyt montun kaiteettomalle reunalle menoa. Levyn heittäminen kaiteettomalta reunalta on ollut D:lle annetun työn turvallista suorittamistapaa koskevan ohjeen vastainen ja siten selvästi väärä ja poikkeuksellinen työmenetelmä. Sellainen menettely ei ole ollut työnantajan ennakoitavissa.
Näillä perusteilla hovioikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A, B ja C olisivat tahallaan tai tuottamuksestakaan rikkoneet työturvallisuusmääräyksiä.
- - -
TUOMIOLAUSELMAT
VASTAAJA A
D:n valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
VASTAAJA B
D:n valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
VASTAAJA C
D:n valitus hylätään. Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.
Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenlaamanni Leena Korkalainen sekä hovioikeudenneuvokset Raimo Risku ja Osmo Hänninen. Valmistelija viskaali Tapio Kaarniemi.
Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen