27.10.2005

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

VAKKA-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 8.2.2005

Syyttäjä

Kihlakunnansyyttäjä B

Vastaaja(t)

A

Asianomistaja(t)

C

Asia

PAHOINPITELY

Vireille

9.8.2004

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. PAHOINPITELY
(6810/R/0002950/03)
Rikoslaki 21 luku 5 § 1

8.12.2003 UUSIKAUPUNKI

Vastaaja A on tehnyt Vakka-Suomen Sairaalan osastolla hoidettavana olleessaan ruumiillista väkivaltaa hoitajana toimivalle C:lle lyömällä nyrkillä ja potkimalla niin, että C:lle on tullut kuhmu ja kipua päähän ja käteen.

Asianomistajan vaatimukset

Asianomistaja C on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan hänelle kivusta ja särystä 600 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin viivästyskorkoineen tekopäivästä 8.12.2003 lukien sekä korvaamaan C:n oikeudenkäyntikulut 366 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta. Oikeudenkäyntikulut muodostuvat oikeudenkäyntiin valmistautumisesta 3h x100 euroa/h, yhteensä 300 euroa lisättynä 22 %:n arvonlisäverolla eli yhteensä 366 euroa. C ei saa tuloistaan johtuen oikeusapuetuutta.

Vastaajan vastaus

A on myöntänyt syytteen ja teonkuvauksen oikeaksi.

A:ta ei tule kuitenkaan tuomita rangaistukseen, koska hän on tekohetkellä ollut syyntakeeton.

Asianomistajan korvausvaatimuksen ja oikeudenkäyntikulujen peruste on riidaton, mutta kipu- ja särkykorvauksen kohtuullinen määrä on 50 euroa ja oikeudenkäyntikulujen määrä 150 euroa.

TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Syyttäjä

1 Sairaskertomus C:n vammoista

Vastaaja

2 Lääkärinlausunto AJ / 8.2.2005

SYYKSILUKEMINEN

A on syyllistynyt siihen, mistä syyttäjä on hänelle rangaistusta vaatinut.

Perustelut

Syyte

A on tunnustanut menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla.

A:sta esitetystä lääkärinlausunnosta käy ilmi, että A on tekohetkellä ollut mielisairas ja hänen todellisuudentajunsa on ollut heikentynyt. Hän on ollut mielisairauden johdosta hoidossa sairaalassa. Hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on kerrotussa tilanteessa ollut heikentynyt.
Lääkärinlausunnon perusteella A:n voidaan katsoa tekohetkellä olleen rikoslain 3 luvun 4 §:n 3 momentin ( 515/2003) tarkoittamalla tavalla alentuneesti syyntakeinen.

Rikoslain 3 luvun 4 §:n 3 momentin säännös on tullut voimaan 1.1.2004 lukien eli tekoajankohdan jälkeen. Käräjäoikeus on soveltanut lainkohtaa tässä tapauksessa, koska sen soveltaminen johtaa A:n tapauksessa lievempään lopputulokseen.

Korvaus

Korvauksen määrää arvioidessaan käräjäoikeus on vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:n mukaan ottanut huomioon korvausta alentavana tekijänä A:n terveydellisen tilan ja teko-olosuhteet. Korvauksen kohtuullinen määrä on vastaajan myöntämä 50 euroa. Asianomistajan oikeudenkäyntikulujen kohtuullinen määrä on 150 euroa.

Seuraamus

A on alentuneen syyntakeisuutensa vuoksi tuomittu rangaistuskäytäntöä lievempään rangaistukseen.

Avustajan palkkio

A:n avustajaksi määrätylle AA TO:lle maksettava korvaus määräytyy oikeudenkäyntiin valmistautumisesta ja avustamisesta asian suullisessa käsittelyssä maksettavasta palkkiosta, yhteensä 792 euroa, tarpeellisista kuluista 25,80 euroa ja arvonlisäveron osuudesta 174,24 eli korvaus on yhteensä 992,04 euroa. A:n omavastuuosuus korvauksesta on 20 %:a eli 198,41 euroa. Valtion varoista maksettava osuus on 80%:a eli 793,63 euroa.

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeus on ratkaissut jutun tuomiolauselmalta ilmenevällä tavalla.

Valtion varoista maksetaan AA TO:lle palkkiona ja kuluina arvonlisäveroineen 793,63 euroa.

A velvoitetaan suorittamaan

• AA TO:lle omavastuuosuus 198,41 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomiopäivästä lukien,

• C:lle korvauksena kivusta ja särystä 50 euroa viivästyskorkoineen 8.2.2003 lukien ja oikeudenkäyntikuluina 150 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomiosta lukien.

Edellä mainittu viivästyskorko on korkolain 4 §:n 1 momentin mukainen.

SYYTETTY

A

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) pahoinpitely 8.12.2003

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
15 päiväsakkoa a 6 euroa = 90 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 21 luku 5 § 1

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:
Käräjätuomari Paula Ramstedt
Lautamiehet

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 27.10.2005

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on vaatinut, että hänet jätetään rikoslain 3 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta. Perusteena A on esittänyt, että hän on tullut lääkäritodistuksesta poiketen sairaalahoitoon 8.12.2003. A:sta 12.12.2003 laaditusta tarkkailulausunnosta on käynyt ilmi, että A:n todellisuudentaju on pettänyt, hoidon tarve on ollut välttämätöntä, avohoitopalvelut eivät ole soveltuneet hänelle, hänet on todettu mielisairaaksi eikä hän ole kyennyt harkitsemaan tekojensa seurauksia. A on kärsinyt monimuotoisesta ja laaja-alaisesta persoonallisuushäiriöstä ja hän on ollut kykenemätön ottamaan vastuuta itsestään tai mistään muusta. A:ta ei ole kuultu lain tarkoittamalla tavalla esitutkinnassa, vaan poliisi on ainoastaan puhutellut häntä. Hänelle ei ole annettu mahdollisuutta käyttää kuulustelussa avustajaa eikä hän ole allekirjoittanut lausumaansa.

Vastaukset

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana. Perusteena syyttäjä on esittänyt, että esitutkinnassa on poikettu normaalista epäillyn kuulemismenettelystä, koska A:ta ei ole voitu kuljettaa sairaalasta poliisilaitokselle kuulusteluja varten. Tämä ei kuitenkaan ole poistanut esitutkinnan merkitystä tapahtumainkulkua arvioitaessa. A:lle on selvitetty hänen asemansa ja esitutkintakertomus on vastaanotettu todistajan läsnäollessa. A ei ole missään vaiheessa kiistänyt tekoaan. Lääkärinlausunnoista ilmenevistä havainnoista ja arvioista huolimatta A on tajunnut selkeästi tekonsa syyt, tapahtumainkulun ja seuraukset. A ei siten ole ollut syyntakeeton. A:n avustaja on ennen pääkäsittelyä pyytänyt, ettei A:n tarvitsisi tulla henkilökohtaisesti paikalle. Käräjäoikeus ei siten ole voinut pääkäsittelyssä havannoiden arvioida A:n syyntakeisuutta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TODISTELU HOVIOIKEUDESSA

Sama näyttö kuin käräjäoikeudessa sekä muuna oikeudenkäyntiaineistona A:n esitutkintakertomuksen (Etpk 6810/R/2950/03) s. 2-3.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Tammikuun 1 päivänä 2004 voimaan tulleen rikoslain 3 luvun 4 §:n 3 momentin (515/2003) mukaan, jollei tekijä ole 2 momentin mukaan syyntakeeton, mutta hänen kykynsä ymmärtää teon tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka säädellä käyttäytymistään on mielisairauden, vajaamielisyyden taikka mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi tekohetkellä merkittävästi alentunut, on rangaistusta määrättäessä otettava huomioon, mitä 6 luvun 8 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään. Viimeksi mainitun 3 momentin mukaan määrättäessä rangaistusta rikoksen alentuneesti syyntakeisena tehneelle sovelletaan pykälän 2 momentin mukaista lievennettyä rangaistusasteikkoa.

Alentunutta syyntakeisuutta on vakiintuneesti arvioitu sen perusteella, onko tekijän kyky ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne tai oikeudenvastaisuus taikka kyky säädellä käyttäytymistään ollut mielisairauden taikka muun mielenterveyden häiriön vuoksi alentunut. A on lääkärinlausunnossa todettu mielisairaaksi. Erityistä mielentilatutkimusta hänelle ei ole tehty. A on ollut tekohetkellä ja sitä ennen hoidettavana sairaalassa sairautensa takia. Asiassa on siten arvioitava, kuinka mielisairaus on vaikuttanut A:n kykyyn toimia ja ymmärtää tekonsa tosiallinen luonne ja oikeudenvastaisuus ja säädellä toimintaansa. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoo, että mielisairauden johdosta A:n kyky säädellä käyttäytymistään on ollut alentunut.

Esitutkinta on hoitohenkilökunnan pyynnöstä toteutettu normaalista poikkeavasti tutkimus- ja hoito-osastolla. Vaikka esitutkintamenettelyssä suoritettu puhuttelu on suoritettu ilman avustajaa, on syyttäjän mukaan A:lle selvitetty hänen asemansa ja kuulustelu on suoritettu todistajan läsnäollessa. A:n puolelta ei ole esitetty, että kuulustelussa kirjattu A:n kertomus olisi joltain osin virhellinen. A:ta ei ole hänen omasta pyynnöstään kuultu käräjäoikeudessa henkilökohtaisesti. Hovioikeus katsoo, että poliisikuulustelussa kirjatulle A:n kertomukselle tulee esitutkinnassa ilmenneistä menettelyllisistä puutteista huolimatta antaa merkitystä arvioitaessa hänen syyntakeisuuttaan tekohetkellä.

A on poliisikuulusteluissa kertonut taustastaan, muistanut pahoinpidelleensä hoitajaa sekä pahoinpitelyyn johtaneita tapahtumia. A on muistanut pahoinpitelyn jälkeiset tapahtumat sekä ymmärtänyt tehneensä väärin. Siten A on tekohetkellä ymmärtänyt tekonsa tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden, vaikka hänen kykynsä säädellä toimintaansa on ollut alentunut. Näin ollen hovioikeus katsoo, ettei A ole ollut tekohetkellä syyntakeeton eikä hänen rangaistukseen tuomitsemista alentuneesti syyntakeisena voida pitää kohtuuttomana tai tarkoituksettomana.

Hovioikeuden ratkaisun lopputulos käy ilmi tuomiolauselmasta.

SYYTETTY

A

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeuden ratkaisua ei muuteta.

Rikosnimikettä oikaistu.

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Alentuneesti syyntakeisena pahoinpitely 8.12.2003

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Simo Simola
hovioikeudenneuvos Raimo Kyllästinen
viskaali Mika Mäkinen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 23.5.2006 : Ei valituslupaa