10.11.2005

Pääkäsittely: 11.10.2005

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta muun muassa maastoliikennerikkomuksesta ja metsästysrikkomuksesta katsoen, että A oli marraskuussa 2003 liikkunut maastossa valtion maalla maastoautolla ilman lupaa ajamalla maastoon muodostunutta jälkeä pitkin noin 100 metrin matkan päästäkseen tieltä toiselle tielle ja takaisin. Samalla A oli myös kuljettanut kivääriä autolla kyseisessä maastossa.

A kiisti kyseiset syytteet. A katsoi, että liikkuminen ja kiväärin kuljettaminen autolla ei ollut tapahtunut maastoliikennelain tarkoittamassa maastossa, vaan ainakin kymmenen vuotta yleisessä käytössä ollutta kahden metsäautotien välistä yhdystietä pitkin.

Käräjäoikeus katsoi, että muodostuneen käytännön perusteella kyseinen alue oli yleisesti liikenteeseen käytettynä tieliikennelain 2 §:n 1 kohdan tarkoittama alue. Käräjäoikeus hylkäsi kyseiset syytteet maastoliikennerikkomuksesta ja metsästysrikkomuksesta ja tuomitsi A:n kahdesta metsästysrikoksesta yhteiseen 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Syyttäjä valitti hovioikeuteen. Valituksessaan syyttäjä toisti vaatimuksensa, että A tuomitaan rangaistukseen maastoliikennerikkomuksesta ja metsästysrikkomuksesta. A vastasi syyttäjän valitukseen ja vaati sitä hylättäväksi.

A valitti vastavalituksessaan osaltaan käräjäoikeuden tuomiosta. Syyttäjä vastasi A:n vastavalitukseen ja vaati sitä hylättäväksi.

Hovioikeus toimitti asiassa pääkäsittelyn.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

A on ajanut maastoautolla valtion maalla kahden metsäautotien välisen alueen läpi. Todistaja B:n kertomuksen perusteella hovioikeus katsoo näytetyksi, että tämän A:n käyttämän noin 200 metrin pituisen reitin alkuosa on ollut äestettyä metsänhakkuuaukeaa, johon oli kasvanut taimikkoa. Äestysurat ovat olleet noin puolen metrin syvyisiä. Sen jälkeen maasto on ollut metsämaata, ja alueella on ollut noin metrin levyinen puro. Metsämaan jälkeen A:n käyttämä reitti on jatkunut metsäkoneen urana, joka on liittynyt pohjoisen puoleiseen metsäautotiehen. Kyseisellä reitillä on ajojäljistä ollut havaittavissa, että siitä on aikaisemminkin ajettu maastoautolla ainakin muutamia kertoja. Todistaja B:n kertoman mukaan alueella on mahdollista ajaa vain maastoautolla.

Kysymys on siitä, onko kyseinen reitti ollut maastoliikennelain 3 §:n 2 kohdassa määriteltyä maastoa, jossa lain 4 §:n mukaan ei saa liikkua moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ilman maan omistajan tai haltijan lupaa.

Maastoliikennelain 3 §:n 2 kohdan mukaan maastolla tarkoitetaan maa-
aluetta ja jääpeitteistä vesialuetta, joka ei ole tie ja jota ei ole tarkoitettu moottoriajoneuvo-, kisko- tai ilmaliikenteeseen. Maastoliikennelakia koskeneessa hallituksen esityksessä HE 163/1995 vp (s. 10) esitetään maaston määritelmää selvennettäväksi siten, että kaikki muut alueet paitsi tieliikennelain 2 §:ssä tarkoitetut tiet ja kisko- tai ilmaliikenteeseen tarkoitetut alueet olisivat maastoa. Tieliikennelain 2 §:n 1 kohdan mukaan tieliikennelainsäädännössä tiellä tarkoitetaan yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Edellä selostetun perusteella hovioikeus toteaa, että kyseessä olevaa A:n käyttämää reittiä ei ole pidettävä tieliikennelain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna tienä. A:n käyttämä reitti on ollut siten maastoliikennelain 3 §:n 2 kohdan säännöksessä määriteltyä maastoa. Näin ollen A on menetellessään syytteessä kuvatulla tavalla syyllistynyt maastoliikennerikkomukseen.

Metsästyslain 35 §:n 3 momentin mukaan metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa on kielletty. A on kuljettanut kivääriä maastoautossa ajaessaan edellä tarkoitetulla reitillä ja syyllistynyt siten metsästysrikkomukseen.

Hovioikeus katsoi, että A:n syyksi hovioikeudessa luetuilla maastoliikennerikkomuksella ja metsästysrikkomuksella ei ollut merkittävää vaikutusta yhteisen rangaistuksen määrään. Käräjäoikeuden tuomitsema 45 päivän ehdollinen vankeusrangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus käräjäoikeuden A:n syyksi lukemista rikoksista ja hovioikeuden A:n syyksi lukemista maastoliikennerikkomuksesta ja metsästysrikkomuksesta.

Ratkaisu

Hovioikeus luki A:n syyksi maastoliikennerikkomuksen ja metsästysrikkomuksen ja tuomitsi A:n mainituista rikoksista ja käräjäoikeuden A:n syyksi lukemista kahdesta metsästysrikoksesta käräjäoikeuden määräämään yhteiseen 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

A:n vastavalitus hylättiin.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Esko Oikarinen, Helinä Haataja, Esko Arponen
Esittelijä: Jusse Määttä

Lainvoimainen

Päivitetty 22.11.2005