6.7.2000

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Virallinen syyttäjä vaati Oulun käräjäoikeudessa A:lle, joka oli nauttinut Oulun kaupungissa yleisellä paikalla olutta, rangaistusta järjestyssääntörikkomuksesta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen katsoen, että A:n Oulun kaupungin järjestyssäännön vastainen menettely ei ollut rangaistavaa. Käräjäoikeus lausui tuomiossaan, että kuntalain 7 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan valtuusto voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi hyväksyä järjestyssääntöjä, joiden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään, oli valtuutussäännöksenä väljä ja epätäsmällinen. Rangaistavaksi tarkoitettu käyttäytyminen ilmeni lakia alemmantasoisesta Oulun kaupungin järjestyssäännöstä, jossa oli vain viittaus kuntalain 7 §:n 1 momenttiin rangaistussäännöksenä. Käräjäoikeus katsoi, että tällainen sääntely ei ollut riittävä ottaen huomioon hallitusmuodon 6 a §:ään perusoikeutena kirjatun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen edellyttämät lakisidonnaisuus- ja täsmällisyysvaatimukset.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Virallinen syyttäjä on vaatinut, että A tuomitaan rangaistukseen järjestyssääntörikkomuksesta.

Syyttäjä on perusteluna vaatimukselleen lausunut, että Oulun kaupunginvaltuusto oli kuntalain 7 §:n nojalla järjestyssäännössä kieltänyt päihdyttävän tai muun huumaavan aineen nauttimisen yleisellä paikalla. Tässä tapauksessa oli kysymys nimenomaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi annetusta säännöstä. Aloite kysymyksessä olevan säännöksen ottamiseksi järjestyssääntöön oli lähtenyt Oulun kihlakunnan poliisilaitokselta ja sen taustana oli ollut nimenomaan huoli yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä kaupunkialueella.

A ei ole vastannut valitukseen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

A on käräjäoikeudessa tunnustanut nauttineensa Oulun kaupungissa yleisellä paikalla olutta. Esitutkintapöytäkirjasta ilmenee, että A on kadulla nauttinut III-olutta puolen litran tuopista. A on käräjäoikeudessa kertonut, että hän ei ollut ollut tietoinen Oulun kaupungin järjestyssäännön sisällöstä.

Jutussa on olennaista, voidaanko syytteessä kuvatusta oluen nauttimisesta yleisellä paikalla tuomita rangaistus kuntalain 7 §:n ja Oulun kaupungin järjestyssäännön nojalla. Suomen perustuslain 8 §:n, kuten myös aikaisemmin voimassa olleen hallitusmuodon 6 a §:n, mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Säännös ilmaisee rikosoikeudessa noudatettavan laillisuusperiaatteen, jonka mukaan rangaistustuomion tulee perustua eduskuntalakiin.

Kuntalain 7 §:n mukaan valtuusto voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi hyväksyä järjestyssääntöjä, joiden rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Oulun kaupungin järjestyssäännön 5 §:n mukaan päihdyttävän tai muun huumaavan aineen nauttiminen yleisellä paikalla on kielletty. Järjestyssäännön 26 §:n mukaan rangaistukset tämän järjestyssäännön rikkomisesta on säädetty kuntalain 7 §:ssä. Kuntalain 7 §:ssä on annettu valtuutus rangaistavan menettelyn sisältävän järjestyssäännön hyväksymiseen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Hovioikeus katsoo selvitetyksi, että Oulun kaupungin järjestyssäännön 5 § on hyväksytty yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Oulun kaupungin järjestyssäännön 26 §:stä ilmenee perustuslain 8 §:stä ilmenevän laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla järjestyssäännön rikkomisen rangaistavuus. Pelkästään sitä, että kuntalain 7 §:ssä ei ole tarkemmin määritelty yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavia tekoja, ei ole pidettävä laillisuusperiaatteen vastaisena. Kun kuntalain

7 §:ää ei ole pidettävä perustuslain vastaisena, sitä on asiassa sovellettava. Perustuslaki ei edellytä kuntalain 7 §:n säännöksen tulkitsemista siten, että päihdyttävän aineen nauttimisesta yleisellä paikalla ei voitaisi tuomita rangaistusta kunnallisen järjestyssäännön nojalla.

A on yleisellä paikalla nauttinut olutta, jota voidaan pitää Oulun kaupungin järjestyssäännön 5 §:ssä tarkoitettuna päihdyttävänä aineena. Hovioikeus katsoo, että sillä seikalla, onko A ollut tietoinen Oulun kaupungin järjestyssäännön sisällöstä ei ole asiassa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa sitä, onko A:n menettely rangaistavaa. A:n on kuitenkin katsottava ymmärtäneen, että sanotunlainen menettely on voitu kieltää kaupungin järjestyssäännössä yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi. Kun otetaan kuitenkin huomioon se, että A:n ei ole väitettykään aiheuttaneen menettelyllään varsinaisesti häiriötä, ja se, että A Kiimingissä asuvana ei ollut paikkakuntalainen, hovioikeus katsoo, että tekoa on sen haitallisuus ja siitä ilmenevä A:n syyllisyys huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Hovioikeus harkitsee oikeaksi jättää A:n rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin 1 kohdan nojalla rangaistukseen tuomitsematta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen järjestyssääntörikkomukseen. A jätettiin tästä rikoksesta rangaistukseen tuomitsematta.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen