16.12.1983

Työnantajana olevan yhtiön A edustajat olivat laillisetta syyttä siirtäneet työntekijä B:n opintovapaan alkamista kuudella kuukaudella. B oli jäämällä pois työstä ja aloittamalla opintonsa jättänyt noudattamatta yhtiön ilmeisesti lainvastaisen määräyksen opintovapaan siirtämisestä. Yhtiöllä ei ollut B:n päteväksi katsottavasta syystä tapahtuneen työstä poissaolon vuoksi sellaista tärkeää syytä käsitellä B:n työsopimusta purkautuneena, ettei siltä voitu kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatkamista. Yhtiö A velvoitettiin suorittamaan B:lle vahingonkorvausta työsuhteen ennenaikaisesta lakkaamisesta, mutta vuosilomakorvausta koskeva vaatimus hylättiin, koska se kohdistui työsopimuksen päättymisen jälkeiseen aikaan. (Ään.)

Läsnä: Schrey - Onninen (erim.) - Hukkanen (apuj.) Esittelijä: Suomi

KKO:n ratkaisu:

Tuomio n:o 1873/84. 23.5.1984; ann. 26.2.1985

Tuomiossaan KKO myönnettyään työnantajan hakemuksesta valitusluvan katsoi selvitetyksi, että työntekijä, joka työsopimuksen perusteella oli ollut työnantajan tehtailla työssä 25.8.1980 alkaen, oli 19.5.1981 pyytänyt yhtiötä 9.3.1979 annetun opintovapaalain mukaisesti vapauttamaan hänet palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta eräässä yhteiskuntatieteellisessä kansankorkeakoulussa ajalla 1.9.1981-31.5.1982 tapahtuvaa opiskelua varten. Yhtiön ilmoitettua, ettei tuotannollisista syistä johtuen opintovapaata voitu sanotuksi ajaksi myöntää, työntekijä oli, oltuaan työssä vielä perjantaina 28.8.1981, jäänyt saapumatta työpaikalleen seuranneena maanantaina eli 31.8.1981 ja aloittanut seuraavana päivänä opiskelun opintovapaata koskeneessa hakemuksessaan ilmoittamassaan oppilaitoksessa.
Yhtiö oli sitten 7.9.1981 allekirjoittamallaan kirjeellä ilmoittanut työntekijälle katsoneensa työsopimuslain 44 §:n nojalla sen ja työntekijän välisen työsopimuksen purkautuneeksi siitä syystä, ettei työntekijä ollut 28.8.1981 jälkeen ilmoittautunut työhön tai ottanut yhteyttä esimiehiinsä.

KKO totesi, että työntekijä oli ollut ilman työnantajan suostumusta poissa työstä vähintään viikon ilmoittamatta sinä aikana poissaololleen pätevää estettä. Sen vuoksi ja huolimatta siitä, että työnantajan edustajat olivat tienneet muunlaisen syyn työntekijän työstä poisjäämiseen, työnantajalla oli ollut, riippumatta siitä, oliko opintovapaan siirtäminen ollut opintovapaalain mukaista vai ei, oikeus katsoa työntekijän työsopimus purkautuneeksi. Näillä ja tuomiostaan muutoin ilmenevillä perusteilla KKO työsopimuslain 44 §:n 2 momentin nojalla, kumoten hovioikeuden tuomion, vapautti työnantajan sille tuomitusta maksuvelvollisuudesta. (Ään.)