21.12.2017

Asiassa oli ratkaistavana se, pidettiinkö yhtiön ennakkoratkaisuhakemuksessaan kuvaamaa ympäristöselvityspalvelun myyntiä arvonlisäverolain 67 §:ssä tarkoitettuna kiinteistöön liittyvänä palveluna.

Arvonlisäverolain 67 §:ää sovellettaessa palvelu on myyty Suomessa, jos kiinteistö sijaitsee täällä.

Yhtiö oli erikoistunut yritys- ja kiinteistöjärjestelyihin liittyviin ympäristöselvityksiin. Yhtiön myymien palvelujen kohteena olleet tehtaat ja muut tuotantolaitokset saattoivat Suomen lisäksi sijaita ympäri maailmaa.

Ennakkoratkaisuhakemuksen kohdassa 1 kuvatulla palvelulla yhtiö määritti tehtaan tai muun tuotantolaitoksen ympäristöriskit, -vastuut ja ympäristöninvestointitarpeet. Määrityksiin liittyen yhtiö antoi selvityksen siitä, kuinka merkittäviä havainnot olivat ja mitä niiden korjaamiseksi pitäisi tehdä. Lisäksi yhtiö arvioi korjaavien toimenpiteiden rahallisen määrän. Selvityksessä kommentoitiin maaperän pilaantumisriskiä ja sen taloudellista vaikutusta sekä esitettiin toimenpide-ehdotus, jos tehdas ei toiminut ympäristölupavaatimusten puitteissa tai käytännöt tehtaalla saattoivat johtaa maaperän tai muun ympäristön pilaantumiseen tai aiheuttaa riskiä terveydelle.

Ennakkoratkaisuhakemuksen kohdassa 1 a oli kyse tilanteesta, jossa myytävällä palvelulla kartoitettiin laajasti tehtaan toimintojen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin. Ennakkoratkaisuhakemuksessa annettujen tietojen perusteella hallinto-oikeus katsoi, että määräävänä osatekijänä suorituksessa oli kiinteistön käyttöön ja siitä erityisesti kiinteistöön kohdistuvien ja siihen liittyvien ympäristövaikutusten arviointi. Hallinto-oikeus katsoi, että kyseistä palvelua oli siten täytäntöönpanoasetuksen 31 a artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan ja saman artiklan 2 kohdan f alakohdan perusteella pidettävä kiinteään omaisuuteen liittyvänä palveluna. Kyseisen palvelun myyntiin tuli siten soveltaa arvonlisäverolain 67 §:n mukaista myyntimaasäännöstä.

Ennakkoratkaisuhakemuksen kohdassa 1 b oli kyse tilanteesta, jossa myytävä palvelu rajoittui pelkästään rakennuksiin ja tonttiin kohdistuviin vaikutuksiin. Koska kyse oli kiinteistölle aiheutuvien vaikutusten selvittämisestä, hallinto-oikeus katsoi, että kyseistä palvelua oli täytäntöönpanoasetuksen 31 a artiklan b alakohdan ja saman artiklan 2 kohdan f alakohdan perusteella pidettävä kiinteään omaisuuteen liittyvänä palveluna. Kyseisen palvelun myyntiin tuli siten soveltaa arvonlisäverolain 67 §:n mukaista myyntimaasäännöstä.

Ennakkoratkaisuhakemuksen kohdassa 2 kuvatulla palvelulla yhtiö selvitti pelkästään tehtaan tai muun tuotantolaitoksen ympäristöriskit siten, toimiiko tehdas tai muu tuotantolaitos ympäristöä koskevien lakien, määräysten ja hyvien käytäntöjen mukaisesti. Hallinto-oikeus katsoi, että ennakkoratkaisuhakemuksen kohdan 2 kysymykseen ja siinä kuvattuun palveluun kuului olennaisena osana itse tehdas- tai tuotantolaitosrakennukseen sekä niihin pysyvästi asennettuihin koneisiin, laitteisiin, putkistoihin ja vastaaviin liittyvien ympäristöriskien arviointi lakien, määräysten ja hyvien käytäntöjen kannalta. Nämä olivat kiinteistöihin liittyviä palveluja. Ennakkoratkaisuhakemuksesta ei ilmennyt, että palvelun määräävänä osana ja arvioinnin kohteena olisi kiinteistöstä riippumaton tuotantoprosessi itsessään, irtain omaisuus tai muuten muuhun kuin kiinteistöön liittyvien palvelujen suorittaminen. Hallinto-oikeus katsoi, että ennakkoratkaisuhakemuksen kohdassa 2 kuvattua palvelua oli tämän perusteella pidettävä kiinteistöön liittyvänä palveluna. Kyseisen palvelun myyntiin tuli siten soveltaa arvonlisäverolain 67 §:n mukaista myyntimaasäännöstä.

Ennakkoratkaisu on annettu ajalle 21.6.2017 - 31.12.2018.

Arvonlisäverolaki 28 § ja 67 §

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY 47 artikla

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY täytäntöönpanotoimenpiteistä annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) n:o 282/2011 myöhempine muutoksineen (täytäntöönpanoasetus) 13 b artikla, 31 a artiklan 1 kohta ja 31 a artiklan 2 kohdan f alakohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pirjo Järvenpää, Tero Leskinen (t) ja Minna Martikainen.

Asian esittelijä Mikko Äijälä.

Päätös on lainvoimainen.