Turun HAO 16.12.2016 16/0789/2

Kehitysvammaisten erityishuolto - Rajoitustoimenpiteet - Kameravalvonta

Diaarinumero: 01286/16/6107
Taltionumero: 16/0789/2
Antopäivä: 16.12.2016

Kehitysvammaisen X:n huoneessa oli ollut kameravalvonta, jonka näkymä oli ulottunut myös WC-tiloihin. Oikeuskysymyksenä oli sen arvioiminen, onko tämä laillinen rajoitustoimenpide.

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 3 a lukuun on 10.6.2016 tullut itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa koskevat säännökset (42 § - 42 q §).

Mainitun lain 42 m §:ssä on säädetty valvotusta liikkumisesta rajoitustoimenpiteenä. Pykälän 1 momentin mukaan toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö voi valvoa erityishuollossa olevan henkilön liikkumista toimintayksikössä, poistumista toimintayksiköstä ja liikkumista toimintayksikön tai sen yhteydessä olevan piha-alueen ulkopuolella, jos henkilö muutoin todennäköisesti vaarantaisi oman terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden. Jolleivät muut keinot ovat riittäviä, henkilön liikkumista voidaan valvoa henkilön ylle kiinnitettävän teknisen valvontalaitteen avulla, suunnitellusti saattajan avulla tai muulla vastaavalla tavalla. Pykälän 2 momentissa säädetään mahdollisuudesta lukita henkilön oman huoneen ovi lyhytaikaisesti yöaikaan, jolleivät 1 momentissa tarkoitetut keinot ole riittäviä henkilön liikkumisen valvomiseksi. Siinä todetaan, että tällöin toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön on valvottava lukitussa huoneessa olevaa henkilöä koko lukitsemisen ajan olemalla hänen välittömässä läheisyydessään niin, että henkilökunnalla on mahdollisuus saada yhteys huoneessa olevaan henkilöön. Myös henkilöllä itsellään on oltava mahdollisuus saada yhteys henkilökuntaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä 4/2016 vp on tämän pykälän kohdalla todettu, että henkilön liikkumista valvottaessa on aina harkittava, mikä on lievin mahdollinen keino, jolla säännöksessä tarkoitettu terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuva vaara voidaan välttää. Sitten on käsitelty keinoja, joilla voidaan valvoa henkilön poistumista ja todettu muun muassa, että poistumisen valvontaan voidaan käyttää myös erilaisia lukituksen ja kulunvalvonnan teknisiä välineitä edellyttäen, että ne eivät loukkaa yksityisyyttä. Sen jälkeen on todettu näin: "Silloin, kun kameravalvontaa käytetään toimintayksikön ulko-ovien kulunvalvonnassa, tulee erityisesti pitää huoli toimintayksikössä olevien henkilöiden yksityisyyden suojasta. Yksityisyyttä loukkaavasta kameravalvonnasta voi seurata rangaistus rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaisena salakatseluna. Avointa kameravalvontaa, jonka kohteeksi tarkkailtavat joutuvat vain ohimenevästi ja siihen varautuen ja jota ei kohdisteta erityisesti kehenkään, ei rikoslain 24 luvun perustelujen mukaan ole yleensä pidettävä lainkohdassa tarkoitetulla tavalla yksityisyyttä loukkaavana. Samoin on arvioitava tilannetta, jossa tieto kameravalvonnasta on paikalla oikeutetusti oleskelevilla, vaikka tarkkailun kohteeksi voi satunnaisesti joutua muukin kameravalvonnasta tietämätön kuin oikeudettomasti paikalle tullut. Sosiaalihuollon toimintayksikön ulko-ovelle sijoitettujen, kulunvalvontaan tarkoitettujen kameroiden käyttöä ei näin ollen voida pitää yksityisyyttä loukkaavana eikä sitä myöskään voida pitää 42 m §:ssä tarkoitettuna rajoitustoimenpiteenä."

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa ei ole säännöksiä kameravalvonnasta rajoitustoimenpiteenä. Kaikkea kameravalvontaa ei silti ole edes pidettävä rajoitustoimenpiteenä. Huone ja saniteettitilat kuuluvat kuitenkin perustuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun yksityiselämän ja kotirauhan suojan piiriin. Tämän kaltaisissa tiloissa harjoitettava kameravalvonta on rajoitustoimenpide, jota ei voida käyttää ainakaan ellei laissa ole tähän oikeuttavaa säännöstä. Tällaista säännöstä ei siis ole. Lähinnä on mainittu kehitysvammalain

42 m §:n 2 momentissa säädetty lyhytaikainen oven lukitseminen yöaikaan. Sekin edellyttää muun muassa, että ammattihenkilön on valvottava henkilöä koko lukitsemisen ajan. Tämä ei ole ilmennyt olleen käytännössä mahdollista silloin kun huoneessa ja saniteettitiloissa on jatkuva kameravalvonta. Edellä olevissa oloissa kameravalvonta ei ole laillinen keino X:n tarpeen mukaisen hoidon ja valvonnan järjestämiseksi.

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 3 a luku

Perustuslaki 10 § 1 mom

KHO:n päätös 18.8.2017 taltionumero 3950. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Vuosikirja KHO:2017:132.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.