5.2.2016

Vuonna 2015 perustettu A Oy, jonka toimialana on sijoitustoiminta, aikoo järjestää osakeannin, jossa yhtiön osakekannan omistava B merkitsee kaikki merkittäväksi tarjottavat uudet osakkeet. Osakkeet merkitään B:n omistamilla puualalla toimivan C Oy:n osakkeilla, jotka ovat 50,60 % C Oy:n osakekannasta.

B:n mukaan C Oy:n osakkeet tulevat kuulumaan A Oy:n henkilökohtaiseen tulo­lähteeseen. Järjestelyn tavoitteena on keskittää B:n sijoitus- ja osakevarallisuus A Oy:öön, mikä helpottaa ja tehostaa sekä A Oy:n että B:n sijoitustoimintaa. A Oy tulee harjoittamaan muun muassa arvopaperikauppaa sekä mahdollisesti tekemään sijoituksia pk-yrityksiin ja asunto-osakkeisiin. Sijoitusvarallisuus tulee rahoitettavaksi A Oy:n C Oy:stä saamilla osingoilla tai lainavaroin. C Oy:n pääomittaminen on tarkoituksenmukaista järjestää A Oy:n toimesta muun muassa vakuusjärjestelyjen kannalta. Järjestely mahdollistaa myös välillisesti C Oy:n omistuspohjan laajentamisen esimerkiksi B:n perheenjäsenillä.

Ennakkoratkaisun mukaan jos B luovuttaa kaikki omistamansa C Oy:n osakkeet A Oy:lle saaden vastikkeeksi A Oy:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita, luovutukseen sovelletaan tuloverolain 45 §:n 5 momentin ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52f §:n osakevaihtoa koskevia säännöksiä, joiden perusteella osakevaihdossa mahdollisesti syntyvää voittoa ei katsota B:n veronalaiseksi tuloksi eikä tappiota vähennyskelpoiseksi menoksi. Järjestelyyn ei sovelleta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52h §:n tai verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n veronkiertosäännöstä.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti ennakkoratkaisusta ja vaati uudessa ennakkoratkaisussa lausuttavaksi muun ohella, että luovutukseen sovelletaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52h §:n veron kiertämistä koskevaa säännöstä.

Oikeudenvalvontayksikkö perusteli valitustaan muun muassa sillä, ettei B ole esittänyt osakevaihdolle yhtiöiden näkökulmasta yhtään liiketaloudellista perustetta, eikä myöskään esittänyt yhtiöiden välillä olevan edes tulevaisuudessa mitään toiminnallista tai liiketoiminnallista yhteyttä. C Oy:n maksamat osingot A Oy:lle eivät ole elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6a §:n nojalla veronalaista tuloa, ja kun B omistaa 100 % A Oy:stä, hän saa varat käytännössä vallintaansa ja voi jakaa A Oy:stä varoja haluamallaan tavalla. Lisäksi järjestelyllä saavutetaan veroetua, jos A Oy myy tulevaisuudessa C Oy:n osakkeita. A Oy:n osakkeiden matemaattinen arvo kasvaa vaihdon yhteydessä. Valittuun järjestelyyn liittyy osakevaihtoa koskevan sääntelyn tarkoitukselle vieraita veroetuja.

Hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen ja totesi, että B:n osakevaihdon liiketaloudelliseksi perusteeksi esittämät syyt ovat A Oy:n ja C Oy:n kannalta kaikkineen suhteellisen vähäiset. Asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt, että A Oy:n tarkoituksena olisi pian vaihdon jälkeen luopua hankkimistaan C Oy:n osakkeista, eikä pelkästään suunnitellusta osakevaihdosta saatavan yhtiöiden välisten osinkotulojen verovapauden vuoksi järjestelyn yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista voida elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52h §:ssä tarkoitetulla tavalla pitää veron kiertämistä tai veron välttämistä.

Laki elinkeinotulon verottamisesta 52f § 1 mom

Laki elinkeinotulon verottamisesta 52h §

Tuloverolaki 45 § 5 mom

Äänestys 2 - 1

Vähemmistöön jäänyt jäsen hyväksyi oikeudenvalvontayksikön valituksen seuraavin perustein: A Oy on vasta perustettu yhtiö, jolla ei ole edes väitetty olleen liiketoimintaa. Yhtiön tarkoitus on hoitaa B:n varallisuutta, ja C Oy:n osakkeet tulisivat kuulumaan A Oy:n henkilökohtaiseen varallisuuteen. Järjestelylle ei ole esitetty mitään uskottavaa liiketaloudellista perustetta, eikä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 § siten tule sovellettavaksi.

KHO:n päätös 10.5.2017 taltionumero 2227. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. Vuosikirja KHO:2017:78.