Pohjois-Suomen HAO 15.01.2016 16/0017/3
- Asiasanat
- Ennakkoperintä, Ennakonpidätys, Palkka, Työkyvyttömyysvakuutus, Vakuutusmaksu, Kohtuullisuus
- Hallinto-oikeus
- Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
- Tapausvuosi
- 2016
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 10158/14/8110
- Taltio
- 16/0017/3
Asiassa oli kysymys siitä, ovatko työnantajan maksamat työntekijöilleen ottamien vapaaehtoisten työkyvyttömyysvakuutusten vakuutusmaksut työntekijöiden veronalaiseksi palkaksi luettavia etuuksia.
Yhtiö X oli ottanut toimitusjohtaja A:lle ja myyntipäällikkö B:lle vapaaehtoiset kiinteäsummaiset vakuutukset pysyvän työkyvyttömyyden varalta. Edunsaajina olivat A ja B. Vakuutussumma oli kummankin vakuutetun osalta 200 000 euroa. Toimitetussa ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen maksuunpanossa yhtiön maksamat työkyvyttömyysvakuutusten vakuutusmaksut oli katsottu A:n ja B:n palkkatuloksi. Yhtiön oikaisuvaatimuksen hylkäämistä oli perusteltu sillä, ettei kyse ollut tuloverolain 69 §:ssä tarkoitetusta tavanomaisesta henkilökuntaedusta, jota ei lueta veronalaiseksi tuloksi.
Tuloverolain 29 §:n 1 momentin mukaan veronalaista tuloa ovat laissa säädetyin rajoituksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Tuloverolaissa ei ole säädetty työnantajan työntekijälleen pysyvän työkyvyttömyyden varalta otetun vakuutuksen vakuutusmaksujen veronalaisuudesta tai verovapaudesta. Verovapaaksi eduksi katsomista puoltaa se, että työkyvyttömyysvakuutus rinnastuu kuolemanvakuutukseen, joka on oikeuskäytännössä katsottu verovapaaksi eduksi (KHO 1994-B-550).
Hallinto-oikeus katsoi, että työnantajan maksamat työntekijälle otetun vapaaehtoisen työkyvyttömyysvakuutuksen maksut voivat olla verovapaata tuloa, jos vakuutuksen perusteella maksettavat korvaukset ovat kohtuullisia suhteessa vakuutetun normaaliin tulotasoon. Myös työnantajan maksamien vakuutusmaksujen määrillä voi olla asiassa merkitystä. Sen sijaan sillä seikalla, ettei mainitunlaisia vakuutuksia ole otettu yhtiön koko henkilökunnalle, ei ole asiassa merkitystä. Kyse ei niin ollen ollut sen arvioimisesta, täyttyvätkö A:n ja B:n osalta tuloverolain 69 §:n 1 momentissa tarkoitetun tavanomaisen henkilökuntaedun edellytykset. Kun Verohallinnolla oli ollut asiasta eri käsitys ja vakuutusmaksujen ja korvausten kohtuullisuus oli jäänyt maksuunpanoja toimitettaessa selvittämättä, hallinto-oikeus kumosi Verohallinnon päätöksen ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.
Ennakkoperintä vuodelta 2010
Ennakkoperintälaki 13 § 1 mom 1 k
Tuloverolaki 29 § 1 mom ja 69 § 1 mom
KHO:n päätös 8.12.2017 taltio 6351: Veronsaajien valituslupahakemus hylätään.