Turun HAO 17.06.2014 14/0346/3
- Asiasanat
- Työsuhde, Irtisanominen, Työsuhteen perusteeton päättäminen, Korvaus aineettomasta vahingosta, Verosta vapaa korvaus
- Hallinto-oikeus
- Turun hallinto-oikeus
- Tapausvuosi
- 2014
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 01959/13/8101
- Taltio
- 14/0346/3
X oli vaatinut, että työsuhteen perusteettomasta päättämisestä aiheutuneesta aineettomasta vahingosta saatua korvausta pidetään verosta vapaan vahingonkorvauksena. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi X:n vaatimuksen.
X oli työskennellyt työnantaja Y:n palveluksessa vuodenvaihteesta 2002. Työsuhde oli päättynyt 2.3.2007 työnantajan irtisanottua työsopimuksen X:n henkilöön liittyviin syihin vedoten. X oli työllistynyt välittömästi irtisanomisen jälkeen, eikä irtisanomisesta siten ollut aiheutunut X:lle taloudellista vahinkoa.
X riitautti irtisanomisen. Kanteessaan X oli vaatinut, että työnantaja velvoitetaan maksamaan hänelle erinäisiä työsuhteeseen perustuvia saamisia viivästyskorkoineen sekä työsuhteen laittomasta päättämisestä aiheutuneesta aineettomasta vahingosta viiden kuukauden palkkaa vastaava määrä 16 530 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.
Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan X:lle työsuhteeseen perustuvat työajan lyhennys-, ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset viivästyskorkoineen. Hovioikeus totesi tämän lisäksi, ettei työnantajalla ollut näytetty olleen X:sta johtuvaa tai tämän henkilöön liittyvää asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa hänen työsopimustaan. Hovioikeus velvoitti työnantajan suorittamaan X:lle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä aiheutuneesta aineettomasta vahingosta kolmen kuukauden palkkaa vastaavan määrän.
Hallinto-oikeus katsoi, että hovioikeuden X:lle määräämä korvaus on korvausta siitä henkisestä kärsimyksestä, jonka perusteeton työsuhteen irtisanominen on X:lle aiheuttanut. Vaikka korvaus on maksettu työsopimuslain perusteella, korvaus ei ole tullut hänen palkkansa eikä muunkaan työsuhteen perusteella saadun veronalaisen tulon sijaan. Korvaus ei siten ole X:n veronalaista tuloa.
Työsopimuslaki 12 luku 2 § 1 ja 2 mom
Tuloverolaki 29 § 1 mom
Tuloverolaki 61 § 2 mom
Tuloverolaki 78 §
Äänestys 4-2
Vähemmistöön jääneet jäsenet katsoivat, että kyse on tuloverolain 61 §:n 2 momentissa tarkoitetusta palkkatuloon rinnastettavasta veronalaisesta ansiotulosta.
KHO:n päätös 10.12.2015 taltionumero 3649. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Ks. KHO:n lyhyt ratkaisuseloste.