Kuopion HAO 07.09.2010 10/0499/1
- Asiasanat
- Maatilatalouden tuloverotus, Maatalouden sukupolvenvaihdos, Ennakkoratkaisun sitovuus, Käypä arvo, Lahjaverotus -Rakennusten hankintameno, Poisto, Verolaji
- Hallinto-oikeus
- Kuopion hallinto-oikeus
- Tapausvuosi
- 2010
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 00266/09/8104
- Taltio
- 10/0499/1
Ennakkoratkaisuhakemuksessaan maanviljelijä A oli selvittänyt aikovansa ostaa jakamattoman kuolinpesän osakkaana äitinsä osuudet kolmesta maatilasta rakennuksineen mukaan lukien muun maatilatalouteen kuuluvan omaisuuden. Verotoimisto oli 30.9.2005 antamassaan ennakkoratkaisussa vahvistanut luovutuksensaajalle tulevan omaisuuden lahjaverotuksen perusteena olevaksi käyväksi arvoksi X euroa, jolloin käyvän arvon ja vastikkeen erotus Y euroa oli katsottu lahjaksi. A oli toimittanut 24.3.2006 verotoimistoon lahjaveroilmoituksen sekä 2.1.2006 allekirjoitetun, kyseisiä tiloja koskevan kauppakirjan. Lahjaveroilmoituksessa oli pyydetty noudattamaan ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisuhakemuksessa tai kauppakirjassa ei ollut esitetty hinnan jakautumista eri omaisuusosien kesken.
Antaessaan veroilmoituksen vuodelta 2006 toimitettua maatilatalouden tuloverotusta varten A oli liittänyt veroilmoitukseensa rakennusmestarin lausunnon rakennusten käyvästä arvosta. Tämän arvion perusteella A oli ilmoittanut rakennusten poistamattomat hankintamenot.
Verotus toimitettiin käyttäen lahjaverotuksessa vahvistettuja käypiä arvoja, mutta verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi A:n oikaisuvaatimuksen, että eri omaisuusosille vahvistetaan hänen veroilmoituksessaan ilmoittamat rakennusten korkeammat käyvät arvot.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö katsoi valituksessaan hallinto-oikeuteen, että kun lahjaverotuksessa oli sitovasti määrätty eri omaisuuserien arvot, ei voitu pitää hyväksyttävänä, että samaa tapahtumaa eri verolajeissa verotettaessa käytetään eri arvoja sen mukaan, mikä verovelvolliselle on edullisinta. Jos verovelvollinen yhden tulolajin osalta vaatii noudatettavaksi tiettyjä arvoja, olisi kohtuullista, että hän pysyisi vaatimuksessaan toisenkin verolajin kohdalla.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen katsoen, että A oli voinut tuloverotustaan varten ilmoittaa rakennusten käyvät arvot. Hänen ei voitu katsoa olevan sidottu lahjaverotusta koskeneessa ennakkoratkaisussa vahvistettuihin käypiin arvoihin. Tuon arvostuksen verotoimisto oli tehnyt sukupolvenvaihdosta koskeneen kauppakirjan perusteella lahjaverotusta varten. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että A oli hyväksynyt ennakkoratkaisun.
Maatilatalouden tuloverolaki 6 § 1 mom. 4 k ja 9 § 1 mom. ja 19 §
Perintö- ja lahjaverolaki 55 § 2 mom.
KHO:n päätös 28.11.2012 taltionumero 3323: Valituslupahakemus hylätään