30.12.2010

Vesihuoltolaitos haki maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n mukaista lupaa lähiyhdyskuntaa palvelevien vesi- ja viemäri­johto­jen pysyttämiseksi asun­to­yhtiön tontilla. Johdot oli sijoitettu alueelle 1960- ja 1970-luvulla. Johtoaluevaraus oli merkitty myös vuonna 1979 laadittuun, voimassa olevaan asemakaavaan. Yleinen käytäntö rakentamisaikana oli ollut, että kiinteistön omistajalta oli pyydetty johtojen sijoittamiseen lupa, mikä voitiin rinnastaa sopimukseksi johtojen sijoittamisesta.

Kun otettiin huomioon asemakaavaan otettu johtoja koskeva erityinen merkintä ja asuntoyhtiön tietoisuus johtojen sijoituksesta kiin­teistöä ostaessaan, ei sillä, että kirjallista työlupaa ei tässä tapauksessa enää löytynyt, ollut asiassa sellaista oikeudellista merkitystä, että oikeus johtojen paikallaan pysyttämiseen olisi menetetty. Oikeutta ei ollut menetetty senkään vuoksi, että tämä oikeus olisi voitu turvata perustamalla rasite, mutta näin ei ollut menetelty. Vesihuoltolaitoksella oli oikeus pitää johtoja edelleen nykyisellä paikallaan eikä se ollut hakemansa oikeuden tarpeessa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 161 §
Rakennuslaki (26.6.1981/499) 133 § 1 ja 3 mom

KHO 1999:23

KHO:n päätös 20.12.2012 taltionumero 3603: Päätöstä ei muuteta