Turun HAO 16.12.2009 09/0855/3

Perusopetuslaki - Maksuton koulukuljetus - Koulumatkan pituuden mittaaminen

Diaarinumero: 01398/09/1301
Taltionumero: 09/0855/3
Antopäivä: 16.12.2009

Asiassa oli oikeuskysymyksenä ratkaistavana se, oliko A:lla koulumatkan pituuden perusteella oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen ja mistä A:n koulumatkan pituuden mittaaminen tuli aloittaa.

X:n kaupungin käsityksen mukaan koulumatka tuli mitata kodin tai asunnon pihalta koulun pihalle eikä piha-alueilla kuljettavaa matkaa tullut ottaa matkan pituutta mitattaessa huomioon. Kaupunki oli saanut Fonectan reittihaun mukaan A:n koulumatkan pituudeksi lyhintä jalankulkijoiden käytettävissä olevaa reittiä pitkin mitattuna 4,8 kilometriä. Valittajan mukaan mittauksessa oli virhe reitin alku- ja loppupäässä, ja reitin ensimmäisestä kiintopisteestä oli matkaa A-portaalle vielä noin 200 metriä.

Kiinteistölaitos mittasi hallinto-oikeuden pyynnöstä A:n koulumatkan pituuden. Matka asuintalon tontilta koulun tontille oli 4 920 metriä. Matka asuintalon tontin rajalta A-portaalle oli 150 metriä ja koulun tontin rajalta koulun pihalle 13 metriä.

Hallinto-oikeus katsoi, että A:n koulumatka oli voitu mitata kaupungin koulukuljetusta koskevien periaatteiden mukaisesti kodin tai asunnon pihalta koulun pihalle siten, ettei pihalla kuljettavaa matkaa otettu koulumatkan pituutta mitattaessa huomioon. Koska A:n koulumatkan pituus ei ylittänyt viittä kilometriä, hänellä ei ollut oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen.

Perusopetuslaki 32 §

Vahvennettu istunto

Äänestys 3-3

Eri mieltä olleet jäsenet katsoivat, että valituksenalainen päätös tulee kumota ja X:n kaupunki velvoittaa järjestämään A:lle maksuton koulukuljetus tai vaihtoehtoisesti myöntämään A:n kuljettamista tai saattamista varten riittävä avustus, koska A:n koulumatka ylitti viisi kilometriä.

Harkittaessa, mistä koulumatkan oli katsottava alkavan, tuli ottaa huomioon, minkälaisella kiinteistöllä lapsen koti on. A asui X:n kaupungissa kerrostaloalueella. Taloyhtiöön kuului kaksi tonttia, joista sillä 2,7582 hehtaarin tontilla, jossa A:n kerrostalo sijaitsi, oli kahdeksan eri kerrostaloa ja rakennuksissa portaat A-Å. A asui A-portaassa.

Kerrostaloasunto sijaitsee tavanomaisimmin kadun varrella tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa talossa, jonka piha-alue on suhteellisen pieni. Taajamassa ruutukaava-alueen ulkopuolella asunnot ovat useimmiten pientaloissa, joihin samaten kuuluu suhteellisen pieni piha. Kerrostalojen osalta piha ei ole yleensäkään samalla tavalla osa kotia ja asuntoa kuin pientaloissa. A:n kodin sijaitessa usean kerrostalon muodostamassa asunto-osakeyhtiössä, jonka tontti oli lähes kolmen hehtaarin suuruinen, ei piha-aluetta voida pitää sellaisena A:n kodin pihana, jota ei oteta koulumatkan pituutta mitattaessa huomioon.

Asian esittelijän päätösesitys oli eri mieltä olevien jäsenten äänestyslausunnon mukainen.

KHO:n päätös 4.4.2011 taltionumero 947. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen todeten, että koulumatkan pituutta mitattaessa on otettava huomioon, millaisella kiinteistöllä lapsen koti sijaitsee. Piha-alueella kuljettava 150 metrin matka tuli nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa ottaa huomioon A:n koulumatkan pituutta mitattaessa. A:n koulumatkan pituuden näin ylittäessä viisi kilometriä hänellä oli oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.