19.11.2009

Asiassa oli oikeuskysymyksenä ratkaistavana se, hallitsivatko rakennusluvan hakijat rakennuspaikkaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Tontin osaomistajat olivat solmineet keskenään kiinteistörekisteriin kirjatun hallinnanjakosopimuksen, mutta yksi tontin osaomistaja oli vastustanut rakennusluvan myöntämistä.

Rakennushanke koski 207 kerrosneliömetrin kokoisen omakotitalon rakentamista. Tontin asemakaavan mukainen rakennusoikeus oli 3400 kerrosneliömetriä. Tontille oli kaupungin kiinteistörekisterin mukaan rakennettu jo yhteensä vajaat 2500 neliömetriä. Tontilla oli siten yhä käyttämätöntä rakennusoikeutta yli 900 neliömetriä. Rakennuspaikka oli myyty rakennusluvan hakijoille siten, että kaupan kohteena oli ollut 250/3400 osaa asemakaavan mukaisesta tontista. Kysymyksessä oleva määräosa muodosti tontin osaomistajien kesken solmitun hallinnanjakosopimuksen liitekartan mukaisen rakennuspaikan 7a. Hallinnanjakosopimus oli kirjattu kiinteistörekisteriin. Hallinnanjakosopimuksen mukaan kysymyksessä olevat rakennusluvan hakijat saivat muun ohella pysyvän ja yksinomaisen hallintaoikeuden kauppakirjan ja hallinnanjakosopimuksen liitekartalla osoitettuun rakennuspaikkaan. Liitekartassa rakennuspaikalle 7a oli osoitettu rakennusoikeutta 250 neliömetriä eli kauppakirjan mukaista määräosaa 250/3400 vastaava osuus koko tontin rakennusoikeudesta.

Kun otettiin huomioon kiinteistörekisteriin kirjatun hallinnanjakosopimuksen edellä mainittu sisältö sekä se, ettei rakennushanke ylittänyt hallinnanjakosopimuksen mukaiselle rakennuspaikalle 7a määriteltyä rakennusoikeutta, hallinto-oikeus katsoi, että luvanhakijat olivat osoittaneet hallitsevansa tuota rakennuspaikkaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Rakennushanke ei näin ollen edellyttänyt tontin muiden osaomistajien suostumusta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 § 1 mom