Finlex ®

Kaava-asia - Asemakaava - Ranta-asemakaavan sisältövaatimusten soveltaminen, Kaava-asia - Asemakaava - Selvitysten riittävyys

Asemakaava oli hyväksytty 3200 m²:n suuruiselle kahden järven rannassa sijaitsevalle alueelle, jolla ei ollut rakennuksia. Asemakaava-alue oli kokonaisuudessaan osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa energiahuollon vaatimia rakenteita ja laitteita (RM-1). Rakennusoikeutta oli osoitettu yhteensä 140 kerrosneliömetriä. Kunnan keskustaajaman asemakaava-alue sijaitsi lähimmillään noin 350 metrin päässä.

Ensimmäisenä oikeuskysymyksenä oli, olisiko asemakaavan sisällöllistä lainmukaisuutta ratkaistaessa tullut ottaa huomioon myös maankäyttö- ja rakennuslain 73§:n sisältövaatimukset.

Rakennuslain aikaiset rantakaavat ovat nykyisin voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina ranta-asemakaavoina. Myös maankäyttö- ja rakennuslakia koskevasta hallituksen esityksestä oli pääteltävissä, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaista ranta-asemakaavaa on tarkoitettu käytettäväksi ranta-alueiden suunnitteluun sellaisissa tilanteissa, joissa maankäyttö rakennuslain voimassaoloaikana suunniteltiin rantakaavalla. Kaava-alueen ympäristössä oli rannoilla pääasiassa loma-asutusta. Kaava-alueen pääkäyttötarkoitus RM tarkoittaa lähinnä lomahotelleja, matkailukeskuksia ja vastaavia matkailua palvelevia rakennuksia, jollaisten suunnitteluun pääasiassa loma-asutukseen käytetyille ranta-alueille on rakennuslain aikana vakiintuneesti käytetty rantakaavaa.

Hallinto-oikeus katsoi, että maankäyttö- ja rakennuslain 73§:n sisältövaatimukset olisi tullut ottaa huomioon.

Toisena oikeuskysymyksenä oli, oliko kaavaa laadittaessa selvitetty riittävästi sen vaikutuksia myös kaava-alueen ulkopuolisten alueiden osalta.

Kaava-alueelle oli osoitettu erilaisia rantamaisemaan vaikuttavia sekä järvien rakentamisen mitoitusta nostavia ja niiden kuormitukseen mahdollisesti vaikuttavia toimintoja. Toinen järvistä oli pinta-alaltaan vain noin 4 hehtaaria. Toinen järvi oli kaava-alueen kohdalla vain noin 50 m leveä. Kaava-alue ja sen ympäristö oli maisemallisesti merkittävää aluetta. Alueella ei ollut asemakaavaa hyväksyttäessä ollut voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta vireillä olleen rantayleiskaavan mitoitusperusteet olisivat olleet asemakaavaa laadittaessa jo käytettävissä. Niitä ei kuitenkaan ollut käytetty hyväksi.

Hallinto-oikeus katsoi, että asemakaava-alueen pieni koko, kaavan sisältö, kaava-alueen sijainti pienten järvien välisellä kannaksella sekä alueen maisema-arvot huomioon ottaen kaavaa laadittaessa olisi tullut tarkastella suunniteltua rakentamista järvien ranta-alueiden mitoituksen, rantamaiseman, vesiensuojelun ja riittävien yhtenäisten rakentamattomien alueiden jättämisen kannalta. Kaavaselostuksessa tai muissakaan asemakaava-asiakirjoissa ei kuitenkaan ollut tällaista tarkastelua. Tähän nähden ei ollut mahdollista arvioida, täyttikö kaava maankäyttö- ja rakennuslain 73§:n sisältövaatimukset, maankäyttö- ja rakennuslain 54§:n luonnonympäristön vaalimisen vaatimuksen ja 39§:n 7-9 kohtien sisältövaatimukset. Kaavan hyväksymispäätös kumottiin lainvastaisena.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 39 § 2 mom 7-9 kohdat
Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 § 2-4 mom
Maankäyttö- ja rakennuslaki 55 § 2 mom
Maankäyttö- ja rakennuslaki 73 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § 1 mom
Maankäyttö- ja rakennusasetus 25 § 1 ja 2 mom

KHO:n päätös 24.8.2004 taltionumero 04/1976. Päätöksen lopputulosta ei muuteta.