5.3.2003

X:n kuntayhtymän ammatti-instituutin rehtori oli 28.8.1998 irtisanonut A:n päätoimisen tuntiopettajan vakinaisesta virkasuhteesta neljän kuukauden irtisanomisajan kuluttua päätöksen tiedoksisaamisesta, koska työnantajalla ei näyttänyt tulevaisuudessakaan olevan mahdollisuuksia tarjota työtä A:lle. A oli ollut 7.11.1997 alkaen lomautettuna määräaikaisesti 6.8.1998 saakka ja siitä lähtien toistaiseksi.

Yhtymähallituksen hylättyä A:n oikaisuvaatimuksen hallinto-oikeus oli 14.8.2001 kumonnut rehtorin ja yhtymähallituksen päätökset, koska lailliset edellytykset A:n irtisanomiseen olivat puuttuneet.

Hallinto-oikeuden päätöksen tultua lainvoimaiseksi kuntayhtymän hallintopäällikkö oli 9.10.2001 päättänyt vähentää A:lle takautuvasti maksettavasta palkasta työsopimuslain 12 lukuun perustuen muun muassa koulutuspäivärahan ajalta 28.8.-1.9.1998 sekä 75 prosenttia A:lle vuosina 1999-2000 maksetuista työttömyyspäivärahoista.

A haki muutosta yhtymähallituksen päätökseen, jolla hänen oikaisuvaatimuksensa hallintojohtajan päätöksestä oli hylätty, ja totesi muun ohella, että korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2001 antaman päätöksen mukaan työnantajalla oli oikeus vähentää muualla ansaittua palkkaa vastaava määrä lainvastaisesti irtisanotulle viranhaltijalle takautuvasti maksettavasta palkasta. Perustelujen mukaan viranhaltijan ei katsottu olleen sinä aikana virantoimituksessa, koska hän oli ollut toisessa palvelussuhteessa, vaikka virkasuhde sinänsä oli palautunut. Tätä periaatetta ei voitu soveltaa A:han, koska hän oli ollut työttömänä. Lisäksi kuntayhtymä hyötyi vähentämisestä, koska työnantaja ei ollut viranhaltijoiden osalta velvollinen maksamaan viranhaltijalle maksettavasta korvauksesta vähennettyjä työttömyyspäivärahoja työttömyysvakuutusrahastolle. Vahinko tuli siten jäämään työttömyyskassan maksettavaksi.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja totesi perusteluissa muun ohella, että hallinto-oikeuden kumottua A:n irtisanomista koskevat päätökset hänen virkasuhteensa oli palvelussuhdeturvalain 14 §:n 1 momentin mukaisesti jatkunut katkeamattomana. Vaikka irtisanomisen johdosta menetettyjen palkkaetujen korvaamisesta ei ollut mainitussa laissa säädetty mitään, A:lla oli lähtökohtaisesti oikeus saada menettämänsä palkkaedut takautuvasti. Tätä periaatetta oli oikeuskäytännössä noudatettu jo pitkään ennen kyseisen lain voimaan tuloa.

Korkein hallinto-oikeus oli vuonna 2001 annetussa ratkaisussa todennut, ettei jatkuvuusperiaatteen voitu katsoa tarkoittavan sitä, että viranhaltija virkasuhteen irtisanomiseen johtaneiden päätösten kumouduttua saisi takautuvasti menettämänsä palkkaedut siltäkin osin kuin hänen virantoimituksensa tosiasiallisesti oli ollut keskeytyneenä sen johdosta, että hän virkasuhteen irtisanomisen ollessa vielä lainvoimaa vailla oli saanut palkkaa päätoimisesta palvelussuhteesta toisen työnantajan palveluksessa.

Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan jatkuvuusperiaatteen mukaista ei olisi ollut sekään, että viranhaltija, joka tosiasiallisesti ei ollut virantoimituksessa virkasuhteen irtisanomisen ollessa lainvoimaa vailla, olisi saanut samalta ajalta sekä täyttä palkkaa että työttömyyspäivärahaa, vaan lähtökohtana jatkuvuusperiaatteen soveltamisessa tuli olla se, että virkasuhteen palautuminen ja menetettyjen ansioiden korvaaminen johti tilanteeseen, jossa viranhaltija oli taloudellisesti samassa asemassa kuin ilman palvelussuhteen päättymistä. Tämä edellytti virkasuhteen lainvastaisen päättämisen jälkeisenä aikana muualta saatujen ansiotulojen ja muiden etujen huomioon ottamista korvattavan ansion vähennyksenä. Viranhaltijan saamat, työttömyysturvalainsäädännön mukaiset edut kuten työttömyyspäivärahat oli siten vähennettävä korvattavasta ansiosta.

Kunnallisia viranhaltijoita koskevassa lainsäädännössä ei ollut, päinvastoin kuin työsopimuslaissa, sellaista säännöstä, joka velvoittaisi kunnallisen työnantajan maksamaan takautuvasti suoritettavasta palkasta vähennetyt työttömyyspäivärahat työttömyysvakuutusrahastolle. Tämä seikka ei kuitenkaan ollut peruste soveltaa jatkuvuusperiaatetta siten, että työttömyyspäivärahat jätetään vähentämättä. Hallintojohtajan ja yhtymähallituksen päätökset eivät olleet lainvastaisia.

Laki kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta 14 §

Äänestys 2 -1.

KHO:n päätös 22.3.2004 taltionumero 04/663. Päätöstä muutetaan.