Helsingin HAO 21.12.2001 01/0901/2

Lapsen etu- ja sukunimi, Kuuleminen, Prosessuaalinen kantelu

Oikeuskysymyksenä asiassa oli, voidaanko alaikäisen lapsen etu- ja sukunimi muuttaa lainvoimaa vailla olevan käräjäoikeuden päätöksen perusteella huoltajaksi määrätyn vanhemman hakemuksesta toista vanhempaa kuulematta.

Maistraatti oli 21.11.2000 tekemällään päätöksellä muuttanut lapsen äidin hakemuksesta hänen ja valittajan alaikäisen lapsen nimen. Käräjäoikeuden päätös, jolla lapsen huolto oli määrätty yksin äidille, ei ollut lainvoimainen maistraatin tehdessä päätöksensä. Lapsen isää ei ollut kuultu hakemuksen johdosta. Isä valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus ei tutkinut isän vaatimusta maistraatin päätöksen kumoamisesta valitusasiana, koska valitusoikeus nimen muuttamisesta on säännelty tyhjentävästi nimilain 22 §:ssä. Sen mukaan päätöksestä saa valittaa hakija siltä osin kuin hakemus on hylätty ja lain 19 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekijä. Hallinto-oikeus tutki vaatimukset hallintolainkäyttölain 59 §:ssä tarkoitettuna kanteluna.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 43 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta taikka siitä, kenen luona lapsen tulee asua, voidaan panna heti täytäntöön, vaikka päätös ei ole vielä saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty. Säännöksessä ei tarkemmin määritellä sitä, mitä täytäntöönpanotoimilla tarkoitetaan eikä asiaa ole käsitelty asianomaisessa hallituksen esityksessäkään (60/1993). Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa (täytäntöönpanolaki) täytäntöönpanotoimilla tarkoitetaan lapsen asumista, tapaamisoikeutta ja lapsen luovuttamista huoltajalleen tarkoittavia toimenpiteitä. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan huoltajan tehtävänä on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin sanotun lain 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen huollosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja muista henkilökohtaisista asioista.

Edellä lausutun perusteella hallinto-oikeus katsoi, että lapsen huoltajalla on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 43 §:n 1 momentin nojalla oltava oikeus paitsi vaatia täytäntöönpanolaissa tarkoitettuja varsinaisia täytäntöönpanotoimia myös itse päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja muista henkilökohtaisista asioista siinä laajuudessa kuin ne ovat välttämättömiä huollon toteuttamiseksi. Lapsen henkilöä ja identiteettiä läheisesti koskeva nimen muuttaminen ei ole sellainen lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi välttämätön toimenpide, johon huoltajan tulisi voida ryhtyä lainvoimaa vailla olevan päätöksen perusteella. Tämän vuoksi ja kun otetaan vielä huomioon lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 3 momentti ja 5 §:n 1 momentti maistraatti ei olisi saanut muuttaa lapsen nimeä äidin hakemuksesta kuulematta asiassa lapsen isää. Koska lapsen isälle ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi ja päätös loukkasi hänen oikeuttaan, hallinto-oikeus poisti maistraatin päätöksen ja palautti asian maistraatille uudelleen käsiteltäväksi.

KHO:n päätös 15.5.2002 taltionumero 1130. Päätöstä ei muuteta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.