Vesiylioikeus 23.9.1992 207/1992

Uitto - Uiton lakkaaminen - Uittosäännön kumoaminen - Vesistön puhdistaminen - Vesi- ja ympäristöhallituksen velvollisuudet - Uppopuut - Uittojätteet

Vesi- ja ympäristöhallitusta ei voitu uiton lakattuakaan velvoittaa
vesilain 5 luvun 99 §:n nojalla ilman suostumustaan
poistamaan vesistön rannoilla ja vesialueilla olevia uppopuita
ja muita uittojätteitä, kun se ei ollut uittaja eikä vesistön
kunnossapitäjä.

Vesilain 5 luvun 99 §:n nojalla voidaan vesistön kunnossapitäjä
tai, jollei sellaista ole, vesistössä viimeksi puutavaraa
uittanut velvoittaa puhdistamaan vesistö uppopuista ja uittotarvikkeista.
Viimeksimainitut on lisätty säännökseen lailla
29.7.1976/649. Kun vesilaissa ei ole muuta säädetty, säännöstä
on, verrattaessa sitä saman luvun 30 §:n 3 momentin säännökseen,
sovellettava myös silloin, kun uitto on vesistössä tai
sen osassa lakannut. VYO kumosi vesistön uittosäännön kumoamista
ja kalataloudellista kunnostusta koskevassa asiassa
VEO:n päätöksen siltä osin, kuin vesi- ja ympäristöhallitukselle
oli asetettu hakemuksessaan mainittua laajempi velvoite
uittojätteiden poistamiseen.
VesiL 5 luku 30 § 3 mom
VesiL 5 luku 99 §

VYO:n päätös T:206/1991, A:29.10.1991
VYO:n päätös T:47/1992, A:13.2.1992

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.