21.04.1993

Volker Sonntag Baden-Württembergin osavaltion tukemana v Hans, Elisabeth ja Stefan Waidmann

Alkuperäinen ratkaisu

EY-TUOMIOISTUIMEN TUOMIO 21.4.1993
Asia C-172/91

Pääoikeudenkäynnin asianosaiset ovat Sonntag (jäljempänä
vastaaja), jota Baden-Württembergin osavaltio väliintulijana
tukee, sekä Waidmannit (jäljempänä kantajat). Asiassa on kyse
italialaisessa rikosoikeudenkäynnissä tuomitun
yksityisoikeudellisen seuraamuksen täytäntöönpanosta Saksassa.

Kantajat ovat Thomas Waidmannin, baden-württembergiläisen
valtionkoulun oppilaan, vanhemmat ja veli. Thomas Waidmann
menehtyi vuorikiipeilyonnettomuudessa ollessaan luokkaretkellä
Italiassa. Vastaajaa, joka toimi retken valvojana, syytettiin
Bolzanon rikosasiain tuomioistuimessa kuolemantuottamuksesta.

Rikosoikeudenkäynnin aikana kantajat vaativat vastaajan
asettamista yksityisoikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen
onnettomuuden johdosta. Vaatimus annettiin vastaajalle
tiedoksi.

Vastaaja esiintyi asianajajan edustamana, kun asiaa
käsiteltiin Bolzanon tuomioistuimessa. Hänet todettiin
syylliseksi kuolemantuottamukseen ja velvoitettiin
suorittamaan kantajille 20 miljoonan liiran vahingonkorvaus.
Tuomio annettiin vastaajalle tiedoksi ja se sai lainvoiman.

Ellwangenin alioikeus antoi kantajien pyynnöstä Bolzanon
tuomioistuimen tuomiossa olevaa siviilioikeudellista
velvoitetta koskevan täytäntöönpanomääräyksen.

Vastaaja haki ylioikeudessa täytäntöönpanomääräyksen
kumoamista ja sitä, että Baden-Württemberg katsottaisiin
kanssavastaajaksi, koska mainitun osavaltion laissa säädettynä
velvollisuutena on suorittaa vastaajan maksettavaksi tuleva
vahingonkorvaus siinä tapauksessa, että asia ratkaistaan
vastaajaa vastaan. Baden-Württemberg tuki väliintulijana
vastaajan kantaa. Ylioikeus hylkäsi hakemuksen sillä
perusteella, että Bolzanon tuomioistuimen rikostuomio koski
Brysselin yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan alussa
tarkoitettua yksityisoikeudellinen asiaa ja että
yksityisoikeudellinen vaatimus oli annettu tiedoksi
vastaajalle niin hyvissä ajoin, että tämä oli ennättänyt
valmistautua vastaamaan.

Vastaaja ja Baden-Württemberg hakivat tähän päätökseen
muutosta Bundesgerichtshofissa. Ne väittivät, että Bolzanon
rikostuomioistuimen tuomio koski viranomaisen toimintaa, koska
vastaaja oli valvonut luokkaretkeä osavaltion virkamiehenä, ja
että kyseessä siksi oli hallinto-oikeudellinen asia. Lisäksi
ne väittivät, että kantajien kesken rikosoikeudenkäyntiä
tekemä yksityisoikeudellinen vaatimus ei ollut niin selkeä,
että sitä voitaisiin pitää yleissopimuksen 27 artiklan 2
kohdassa tarkoitettuna haastehakemuksena tai vastaavana
asiakirjana.

Bundesgerichtshof katsoi, että kyse on Brysselin
yleissopimuksen tulkinnasta ja esitti EY-tuomioistuimelle
seuraavat kysymykset:

" 1) Kieltääkö yleissopimuksen 37 artiklan 2 kohta myös
kolmannen tekemän muutoshakemuksen 36 artiklassa tarkoitettua
päätöstä vastaan, kun täytäntöönpanovaltion laissa kolmannella
on mahdollisuus tällaiseen muutoksenhakuun?

2a) Kun virkamies on virkatehtävässään toiminut virheellisesti
ja lainvastaisesti ja aiheuttanut toiminnallaan
henkilövahingon, ja kun hänet tuomitaan vahingosta
henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, onko asia, jossa tuomio
on annettu, yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan alussa
tarkoitettu yksityisoikeudellinen asia?

2b) Jos vastaus 2a-kysymykseen on myöntävä, onko asiaa
arvioitava samalla tavalla myös jos julkisoikeudellinen
sosiaalivakuutus kattaa vahingon?

3) Onko kyseessä yleissopimuksen 27 artiklan 2 kohdassa
tarkoitettu "haastehakemus tai vastaava asiakirja" kun
vastaajalle ilmoitetaan kirjallisesti siitä, että häneltä on
rikosoikeudenkäynnissä vaadittu henkilövahingon ja henkisen
kärsimyksen korvaamista ilman, että asiakirjassa erityisesti
mainitaan häntä vastaan esitetty yksityisoikeudellinen
vaatimus?

4) Onko vastaaja jäänyt oikeudenkäynnistä pois yleissopimuksen
27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, kun asia koskee
rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta
(yleissopimuksen 5 artiklan 4 kohta) ja vastaaja on
asiamiehensä edustamana vastannut syytteeseen, mutta ei
yksityisoikeudelliseen vaatimukseen, jota on kuitenkin
käsitelty samassa suullisessa käsittelyssä asiamiehen
läsnäollessa?"

EY-TUOMIOISTUIN katsoi, että

1)
Käsitteellä "yksityisoikeudellinen asia" tarkoitetaan
yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan alussa myös rikostuomioistuimessa
valtionkoulun opettajan maksettavaksi tuomittua
vahingonkorvausta, joka johtuu oppilaan henkilövahinkoon
johtaneesta opettajan virheellisestä ja lainvastaisesta
toiminnasta luokkaretken valvojana, vaikka julkisoikeudellinen
sosiaalivakuutus kattaisi vahingon.

2)
Yleissopimuksen 37 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että
se kieltää kolmannen osapuolen tekemän muutoshakemuksen
36 artiklassa tarkoitettua päätöstä vastaan myös silloin,
kun täytäntöönpanovaltion laissa kolmannella osapuolella on
mahdollisuus tällaiseen muutoksenhakuun.

3)
Tuomion tunnustamatta jättäminen on mahdollista yleissopimuksen
27 artiklan 2 kohdan nojalla vain silloin, kun vastaaja ei
ole saapunut oikeudenkäyntiin. Määräykseen ei voida vedota,
jos vastaaja on saapunut oikeudenkäyntiin. Vastaajan on
katsottava saapuneen oikeudenkäyntiin 27 artiklan 2 kohdassa
tarkoitetulla tavalla, jos asia koskee rikokseen perustuvaa
yksityisoikeudellista vaatimusta ja vastaaja on asiamiehensä
edustamana vastannut syytteeseen, mutta ei yksityisoikeudelliseen
vaatimukseen, jota on kuitenkin käsitelty
samassa suullisessa käsittelyssä asiamiehen läsnäollessa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.