06.10.1993 691J0109

Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Sosiaalipolitiikka - Työntekijä - Samapalkkaisuus - Eläke - Palkka - Eläkejärjestelmä - Ennakkoratkaisu

Alkuperäinen ratkaisu

EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISU 6.10.1993. G.C. Ten Oever vs. Stichting
Bedrijfspensioenfonds voor het Glazenwassers- en Schoonaakbedrijf.
Utrechtin Kantongerechtin kysymykset ETY:n perustamissopimuksen
119 artiklan tulkinnasta. Tapaus C-109/91.

OIKEUSKYSYMYS: Kansallinen tuomioistuin halusi kysymyksellään
selvittää, kattaako palkan käsite ETY:n perustamissopimuksen 119
artiklan merkityksessä jälkeenjääneen eläkkeen niin, että siihen
sovelletaan kyseisessä artiklassa säädettyä syrjinnän kieltoa.
EY:n tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että ETY:n perustamissopimuksen
119 artikla kattaa kaikki korvaukset, jotka työntekijä saa
työnantajaltaan suoraan tai välillisesti työn tai tehtävän johdosta
rahana tai luontoisetuna.
Vaikka tietyt etuudet suoritetaan työsuhteen päättymisen jälkeen,
niitä on pidettävä palkkana ETY:n perustamissopimuksen 119 artiklan
merkityksessä.

EY:n tuomioistuin huomautti, että tällä tavoin määriteltynä palkan
käsite ei kuitenkaan kata eläkejärjestelmiä tai sellaisia etuuksia,
kuten lakisääteisiä eläkkeitä, jotka eivät perustu yrityksen
ja ammattijärjestön väliseen sopimukseen ja joita on pakko soveltaa
yleisesti työntekijöihin. Näin työntekijöille taataan lakisääteinen
järjestelmä, jonka rahoitukseen työntekijät, työnantajat ja
viranomaiset osallistuvat enemmänkin sosiaalipoliittisista syistä
kuin työntekijän ja työnantajan välisestä työsuhteesta johtuen.
EY:n tuomioistuimelle esitetyistä asiakirjoista ilmeni, että eläkejärjestelmän
säännöt eivät perustuneet välittömästi lakiin, vaan
työnantaja- ja työntekijäosapuolen väliseen sopimukseen. Valtion
viranomaiset ainoastaan ilmoittivat työnantajien ja ammattiyhdistysten
pyynnöstä, että koko teollisuuden haaran tuli soveltaa
kyseisiä sääntöjä. Lisäksi todettiin, että eläkejärjestelmä oli
tämän teollisuuden haaran työnantajien ja työntekijöiden täysin
rahoittama.
EY:n tuomioistuin katsoi näiden tosiseikkojen perusteella, että
kyseisessä tapauksessa leskeneläke kuuluu ETY:n perustamissopimuksen
119 artiklan soveltamisalaan. Näin on siitä huolimatta, että
leskeneläke maksetaan työntekijän jälkeenjääneelle perheenjäsenelle
eikä työntekijälle. Oikeus etuuteen perustuu lesken puolison
jäsenyyteen kyseisessä eläkejärjestelmässä. Leski hyötyy eläkkeestä,
joka perustuu työnantajan ja lesken puolison väliseen työsuhteeseen.
Eläkettä maksetaan leskelle hänen puolisonsa työsuhteen
vuoksi.

Kansallinen tuomioistuin pyysi lisäksi EY:n tuomioistuinta selvittämään
Barber-tapauksen aikarajoituksen tarkan soveltamisalan.
EY:n tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että Barber-tapauksessa
aikarajoitus koski työnantajakohtaisen eläkejärjestelmän etuuksia,
joita pidettiin palkkana ETY:n perustamissopimuksen 119 artiklan
merkityksessä.
EY:n tuomioistuin kiinnitti tuolloin ratkaisussaan huomiota siihen,
että tämän palkan osalta eläkeoikeuden karttumisen ja varsinaisen
maksun välillä on tyypillisesti viive.
EY:n tuomioistuin selvitti, että työmarkkinasopimukseen perustuvaa
eläkettä koskevissa asioissa tasa-arvoista kohtelua voidaan vaatia
ainoastaan, 17 päivä toukokuuta 1990 jälkeisiltä työkausilta.
Poikkeuksen muodostavat työntekijät ja heidän puolestaan vaatimuksen
esittävät henkilöt, jotka ovat ennen tätä päivämäärää aloittaneet
oikeudenkäyntimenettelyn tai esittäneet kansallisen lainsäädännön
mukaisen vastaavan vaateen.

RATKAISU:
(1) Jälkeenjääneen eläke, josta säädetään työmarkkinasopimukseen
perustuvassa eläkejärjestelmässä, kuuluu ETY:n perustamissopimuksen
119 artiklan soveltamisalaan.
(2) EY:n tuomioistuin totesi 17 päivänä toukokuuta 1990 tapaukseen
C-262/88 Barber vs. Guardian Royal Exchange antamassa ratkaisussa,
että ETY:n perustamissopimuksen 119 artiklan välittömään oikeusvaikutukseen
voidaan vedota vaadittaessa tasa-arvoista kohtelua
ammatillisten eläkkeiden osalta ainoastaan niiden etuuksien osalta,
joita suoritetaan 17 päivä toukokuuta 1990 edeltävältä työkaudelta.
Poikkeuksen muodostavat työntekijät tai heidän puolestaan
vaatimuksen esittävät henkilöt, jotka ennen tätä päivämäärää
aloittivat oikeudenkäyntimenettelyn tai esittivät kansallisen
lainsäädännön mukaisen vastaavan vaateen.

TOSISEIKAT: Pääkäsittelyn kantaja Gerardus Cornelis Ten Oever haki
vastaajalta Stichting Bedrijfspensioenfonds voor het Glazenwassers-
en Schoonmaakbedrijfilta leskeneläkkeen myöntämistä. Ten
Oeverin vaimo oli kuolemaansa saakka kuulunut työnantajien ja
työntekijöiden rahoittamaan työmarkkinasopimukseen perustuvaan
eläkejärjestelmään. Tuolloin järjestelmä takasi jälkeenjääneen
eläkettä ainoastaan leskirouville. Leskimiehet saivat oikeuden
jälkeenjääneen eläkkeeseen vasta vuonna 1989.
Vaimonsa kuoleman jälkeen Ten Oever haki leskeneläkettä. Eläkerahasto
ei myöntänyt Ten Oeverille eläkettä, koska järjestelmä ei
rouva Ten Oeverin kuoleman ajankohtana sisältänyt säännöksiä eläkkeen
myöntämisestä leskimiehille.
Kansallisessa tuomioistuimessa (Kantongerecht) Ten Oever väitti
EY:n tuomioistuimen Barber-tapauksessa antamaan ratkaisuun vedoten,
että hänen hakemaansa eläkettä oli pidettävä palkkana ETY:n
perustamissopimuksen 119 artiklan merkityksessä, joten miesten ja
naisten välinen syrjintä oli kiellettyä. Eläkerahasto katsoi, että
Barber-tapauksen ratkaisu oli annettu rouva Ten Oeverin kuoleman
jälkeen ja sen vaikutusta koski aikarajoitus. Alioikeus (Kantongerecht)
pyysi EY:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua ETY:n perustamissopimuksen
119 artiklan tulkinnasta.

JULKISASIAMIEHEN LAUSUNTO:
EY:n tuomioistuimen tulisi todeta seuraavaa:
ETY:n perustamissopimuksen 119 artiklan välittömään oikeusvaikutukseen
ei voida vedota työmarkkinasopimukseen perustuvaa eläkettä
koskevassa kanteessa, kun eläke perustuu ennen EY:n tuomioistuimen
17 päivä toukokuuta 1990 täytettyihin työkausiin. Poikkeuksen muodostavat
työntekijät tai heidän puolestaan toimivat henkilöt,
jotka ovat aloittaneet oikeudenkäyntimenettelyn tai esittäneet
kansallisen lainsäädännön mukaisen vastaavan vaateen ennen tätä
päivämäärää.
Leskeneläkettä on pidettävä palkkana ETY:n perustamissopimuksen
119 artiklan merkityksessä. ETY:n perustamissopimuksen 119 artiklaan
ei kuitenkaan voida vedota vaadittaessa leskeneläkettä, joka
perustuu ennen 17 päivä toukokuuta 1990 täytettyihin työkausiin.
Poikkeuksen muodostavat työntekijät tai heidän puolestaan toimivat
henkilöt, jotka ovat kansallisen lainsäädännön nojalla aloittaneet
oikeudenkäyntimenettelyn tai esittäneet vastaavan kanteen ennen
tätä päivämäärää.

VASTAAVAT MÄÄRÄYKSET ETA-SOPIMUKSESSA:
ETY:n perustamissopimuksen 119 art. vastaa ETA-sopimuksen 69 artiklaa.

ASIAA KOSKEVAA KOTIMAISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ:
L naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986,
SK:609/1986 (muut. SK:624/1992 [ETA]), erityisesti 8§.
EY:N LAINSÄÄDÄNTÖ, JOTA TUOMIOISTUIN TULKINNUT:
157E119
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOIHIN TUOMIOISTUIN VIITANNUT:
670J0080 688J0262
------------------------------------------------------------
SELOSTE VALMISTETTU: 23.3.1994
HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN TALOUSOIKEUDEN INSTITUUTTI/BB

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.