27.10.1993 691J0069

Kilpailu - Julkinen yritys - Tyyppihyväksyntä - Teletoiminta - Ennakkoratkaisu

Alkuperäinen ratkaisu

EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISU 27.10.1993. Ministère Public vs. F.
Decoster and Others. Duoain Cour d'appelin kysymykset neuvoston
direktiivin 83/189/ETY tulkinnasta sellaisena kuin se on muutettuna
neuvoston direktiivillä 88/182/ETY ja komission direktiivillä
88/301/ETY. Tapaus C-69/91.

OIKEUSKYSYMYS: Kansallinen tuomioistuin tiedusteli EY:n tuomioistuimelta,
onko kansallinen säännös, jossa yrityksiä kielletään
rangaistuksen uhalla valmistamasta, tuomasta, myymästä tai jakamasta
telepäätelaitteita ilman todistusta siitä, että laite täyttää
tietyt käyttäjien suojeluun ja televerkon asianmukaiseen toimintaan
liittyvät vaatimukset, ristiriidassa direktiivin
88/301/ETY 6 artiklan kanssa.
Kyseisessä tapauksessa ongelmana oli se, ettei tyyppihyväksynnän
antavan viranomaisen riippumattomuudesta suhteessa telealan yrityksiin
ollut varmuutta. Direktiivin 88/301/ETY 6 artiklassa todetaan,
että jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 päivästä heinäkuuta
1989 alkaen yritys, joka on riippumaton telealalla tavaroita
ja palveluja tarjoavista julkisista ja yksityisistä yrityksistä,
on vastuussa teknisten eritelmien laatimisesta, niiden soveltamisen
valvonnasta ja tyyppihyväksynnän antamisesta.
EY:n tuomioistuin totesi, että ranskalaisista säännöksistä ilmeni,
että kiistanalaisena ajankohtana posti- ja teletoiminnasta vastaava
ministeriö ylläpiti yleistä televerkkoa, laati teknisiä eritelmiä,
valvoi eritelmien soveltamista ja antoi tyyppihyväksynnän
päätelaitteille.
Näissä olosuhteissa EY:n tuomioistuin katsoi, että on syytä varmistaa,
onko Ranskan posti- ja telehallinto julkinen yritys direktiivin
88/301/ETY 6 artiklan merkityksessä. Toisaalta on selvitettävä,
onko teknisiä eritelmiä laativa, niiden soveltamista valvova
ja tyyppihyväksynnän antava viranomainen riippumaton.
Vaikka julkisen televerkon ja päätelaitteiden markkinointi on
osittain julkishallintoon kuuluvien laitosten vastuulla, tämä ei
estä pitämästä tällaista laitosta julkisena yrityksenä. Kauppaan
ja teollisuuteen liittyvää taloudellista toimintaa harjoittavan
laitoksen ei tarvitse olla valtiosta riippumaton oikeushenkilö,
jotta sitä voitaisiin pitää julkisena yrityksenä. Muutoin direktiivin
säännösten tehokkuus ja yhdenmukainen soveltaminen kaikissa
jäsenvaltioissa vaarantuisi.

RATKAISU:
ETY:n perustamissopimuksen 3 artiklan f kohta, 86 artikla ja 90
artikla sekä komission direktiivin 88/301/ETY 6 artikla estävät
sellaisen kansallisen säännöksen soveltamisen, jossa yrityksiä
kielletään rangaistuksen uhalla valmistamasta, tuomasta, myymästä
tai jakamasta telepäätelaitteita ilman todistusta siitä, että
laite täyttää tietyt käyttäjiin ja televerkon asianmukaiseen toimintaan
liittyvät vaatimukset, kun ei ole varmuutta tyyppihyväksyntävaatimukset
määrittelevän ja hyväksynnän tai todistuksen
antavan viranomaisen riippumattomuudesta.

TOSISEIKAT: Pääkäsittelyssä Decosteria syytettiin telefaksien
myynnistä touko-lokakuussa 1989 ilman tyyppihyväksyntätodistusta
tai muuta asiakirjaa todisteena kansallisen lain vaatimusten täyttämisestä.
Alioikeus (Tribunal correctionnel) määräsi Decosterille
50.000 frangin sakkorangaistuksen. Decoster valitti asiassa ylioikeuteen
(Cour d'appel), joka pyysi EY:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua
neuvoston direktiivin 83/189/ETY tulkinnasta sellaisena
kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 88/182/ETY ja komission
direktiivillä 88/301/ETY.

JULKISASIAMIEHEN LAUSUNTO:
EY:n tuomioistuimen tulisi todeta seuraavaa:
ETY:n perustamissopimuksen 3 artiklan f kohta, 86 artikla ja 90
artikla sekä komission direktiivin 88/301/ETY 6 artikla estävät
Ranskan asetusta No 85-712 vastaavan kansallisen säännöksen soveltamisen,
jossa telepäätekauppiailta edellytetään todistusta siitä,
että laitteet täyttävät tietyt laatuvaatimukset, ellei samalla
varmisteta, ettei tyyppihyväksynnän tai tekniset eritelmät antava
laitos sido kauppiaita tiettyihin tavaroita ja palveluja tarjoaviin
telepalvelualan kauppiaisiin.
Vaihtoehtoisesti EY:n tuomioistuin voi todeta, että:
Telepäätelaitteita markkinoivien on pyydettävä Ranskan asetuksen
No 85-712 mukainen tyyppihyväksyntä siitä huolimatta, että telepäätelaitteita
koskevat kansalliset tekniset eritelmät saattavat
olla ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa ja kansallisten viranomaisten
tyyppihyväksynnän antamisessa noudattama menettely on
mahdollisesti syrjivää ja että France Télécom on mahdollisesti
käyttänyt määräävää markkina-asemaansa väärin ETY:n perustamissopimuksen
86 artiklan merkityksessä.

VASTAAVAT MÄÄRÄYKSET ETA-SOPIMUKSESSA:
Komission direktiiviin 88/301/ETY viitataan ETA-sopimuksen liitteessä
XIV. Liitteeseen XIV viitataan ETA-sopimuksen 60 artiklassa,
joka koskee kilpailua. ETA-sopimusta sovellettaessa komission
direktiiviä koskevat seuraavat mukautukset:
a) Korvataan 2 artiklan toisen alakohdan ilmaisu "direktiivin
tiedoksi antaminen" ilmaisulla " ETA-sopimuksen voimaantulo".
b) Direktiivin 10 artiklaa ei sovelleta.
c) Lisäksi noudatetaan seuraavaa:
Tiedot, ilmoitukset, kertomukset ja tiedoksiannot, jotka tämän
direktiivin mukaan yhteisössä annetaan tai toimitetaan EY:n komissiolle,
edellytetään annettavaksi tai toimitettavaksi EFTA-valtioiden
osalta EFTAn valvontaviranomaiselle.
Tässä säädöksessä tarkoitettujen eri siirtymäkausien osalta sovelletaan
yleistä kuuden kuukauden siirtymäkautta ETA-sopimuksen
voimaantulosta lukien.

ASIAA KOSKEVAA KOTIMAISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ:
Laki valtion liikelaitoksista 10.7.1987, SK:627/1987.
Laki Posti- ja telelaitoksesta 14.8.1989, SK:748/1989.
Teletoimintalaki 20.2.1987, SK:183/1987, erityisesti 10§ a kohta,
21§ ja 27§.
EY:N LAINSÄÄDÄNTÖ, JOTA TUOMIOISTUIN TULKINNUT:
383L0189 388L0301
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOIHIN TUOMIOISTUIN VIITANNUT:
688J0018 688J0202
------------------------------------------------------------
SELOSTE VALMISTETTU: 11.4.1994
HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN TALOUSOIKEUDEN INSTITUUTTI/BB

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.