24.11.1993 691J0268

Tavaroiden vapaa liikkuvuus - Jälleenmyynti - Määrällinen rajoitus - Vaikutukseltaan vastaava toimenpide - Ennakkoratkaisu

Alkuperäinen ratkaisu

EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISU 24.11.1993. Criminal Proceedings
against Bernard Keck and Daniel Mithouard. Strasbourgin Tribunal
de grande instancen kysymykset ETY:n perustamissopimuksen kilpailua
ja vapaata liikkuvuutta koskevien määräysten tulkinnasta.
Yhdistetyt tapaukset C-267/91 ja C-268/91.

OIKEUSKYSYMYS: Ensinnäkin EY:n tuomioistuin katsoi, etteivät ETY:n
perustamissopimuksen henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaata
liikkuvuutta koskevat määräykset sovellu käsiteltävänä olevaan
tapaukseen. Myöskään ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklaa ei
voida soveltaa, sillä Ranskan lainsäädäntö koskee kaikkea myyntitoimintaa
riippumatta liikkeenharjoittajan kansalaisuudesta.
Antaakseen hyödyllisen vastauksen kansalliselle tuomioistuimelle
EY:n tuomioistuin katsoi aiheelliseksi tutkia tappiollisen jälleenmyynnin
kieltoa tavaroiden vapaan liikkuvuuden kannalta.
ETY:n perustamissopimuksen 30 artiklassa kielletään tuonnin määrälliset
rajoitukset ja kaikki vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet
jäsenvaltioiden välillä. EY:n tuomioistuin on oikeuskäytännössään
korostanut, että toimenpide, joka saattaa suoraan tai
välillisesti, tosiasiallisesti tai mahdollisesti estää yhteisön
sisäistä kauppaa, muodostaa määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan
vastaavan toimenpiteen.
Tappiollisen jälleenmyynnin kieltävän kansallisen lainsäädännön
tarkoituksena ei ole säädellä jäsenvaltioiden välistä tavaroiden
kauppaa.
Tällainen lainsäädäntö saattaa tosin vähentämällä liikkeenharjoittajien
mainontakeinoja rajoittaa myynnin määrää ja siten myös toisista
jäsenvaltiosta peräisin olevien tuotteiden myyntiä. EY:n
tuomioistuimen mukaan on selvitettävä, riittääkö tällainen mahdollisuus
rajoittaa jäsenvaltioiden välistä kauppaa luonnehtimaan
Ranskan lainsäädännön määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaavaksi
toimenpiteeksi ETY:n perustamissopimuksen 30 artiklan
merkityksessä.

Kauppiaat ovat lisääntyvässä määrin vedonneet ETY:n perustamissopimuksen
30 artiklaan keinona riitauttaa mikä tahansa säännös,
joka saattaa rajoittaa liiketoiminnan vapautta, vaikka säännös ei
koske toisista jäsenvaltioista peräisin olevia tuotteita. EY:n
tuomioistuin pitää tältä osin välttämättömänä tilanteen uudelleenarviointia
ja oikeuskäytännön selventämistä.
Cassis de Dijon -tapauksessa todettiin, että yhdenmukaistetun
lainsäädännön puuttuessa ETY:n perustamissopimuksen 30 artiklassa
kiellettyihin vaikutuksiltaan vastaaviin toimenpiteisiin luetaan
esteet tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle, kun ne ovat seurausta
tavaroille asetettuja vaatimuksia (esim. muoto, koko, paino, rakenne,
merkitseminen) koskevien säännösten soveltamisesta toisesta
jäsenvaltiosta peräisin oleviin, laillisesti valmistettuihin ja
markkinoituihin tavaroihin, vaikka näitä säännöksiä sovelletaan
yhdenmukaisesti kaikkiin tuotteisiin. Poikkeuksena ovat tilanteet,
joissa säännösten soveltaminen on perusteltua yleisen edun nimissä.
Toisin kuin EY:n tuomioistuin on aiemmin todennut, tiettyjen
myyntijärjestelyiden rajoittamista ja kieltoa koskevien kansallisten
säännösten soveltamista toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleviin
tuotteisiin ei voida pitää suoraan tai välillisesti, tosiasiallisesti
tai mahdollisesti jäsenvaltioiden välistä kauppaa
estävinä säännöksinä, jos ne soveltuvat kaikkiin kansallisella
alueella toimiviin säännösten vaikutuspiiriin kuuluviin kauppiaisiin.
Edellytyksenä on, että säännöksillä on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti
sama vaikutus sekä kotimaisten tuotteiden että toisista
jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden markkinointiin.

RATKAISU:
ETY:n perustamissopimuksen 30 artiklaa on tulkittava siten, ettei
se sovellu kansalliseen lainsäädäntöön, jossa asetetaan yleinen
tappiollisen jälleenmyynnin kielto.

TOSISEIKAT: Ranskan kilpailuviranomainen oli laatinut raportin
vuodelta 1989, josta ilmeni, että litran pulloja Picon-olutta ja
'Sati rouge' -kahvia myytiin kahdessa ranskalaisessa supermarketissa
tappiolla. Virallinen syyttäjä nosti tämän raportin perusteella
syytteen molempien liikkeiden johtajia vastaan. Syytteessä todettiin,
että liikkeissä oli viikon ajan myyty kuranttia Picon-olutta 44.35
frangin yksikköhintaan, joka oli alhaisempi kuin ostohinta (48.27
frangia), kun tappiolla myynnin raja oli asetettu 46.222 frangiin.
Lisäksi toisessa liikkeessä oli myyty kuranttia 'Sati rouge' -kahvia
halvempaan hintaan kuin mikä oli tuotteen todellinen ostohinta.
Kahvia myytiin neljän 250 gramman pakkauksissa 20 frangia per
pakkaus, kun todellinen ostohinta oli 25.132 frangia per kilo.
Ranskan lainsäädännössä kielletään jälleenmyynti tappiolla. Strasbourgin
alioikeus (Tribunal de grande instance) pyysi EY:n tuomioistuimelta
ennakkoratkaisua ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan
ja ETY:n perustamissopimuksen henkilöiden, palvelujen, pääomien
vapaata liikkuvuutta sekä sijoittautumisoikeutta koskevien määräysten
tulkinnasta.

JULKISASIAMIEHEN LAUSUNTO:
Laissa säädetty tappiollisen jälleenmyynnin kielto, joka koskee
myös tilanteita, joihin ei sovelleta yhteisön oikeuden velvoittavia
vaatimuksia, ei ole sopusoinnussa ETY:n perustamissopimuksen
30 artiklan kanssa.

VASTAAVAT MÄÄRÄYKSET ETA-SOPIMUKSESSA:
ETY:n perustamissopimuksen 30 art. vastaa ETA-sopimuksen 11 artiklaa.
ETY:n perustamissopimuksen 36 art. vastaa ETA-sopimuksen 13 artiklaa.

ASIAA KOSKEVAA KOTIMAISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ:
A Euroopan talousyhteisön kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta
30.11.1973, SopS:67/1973, erityisesti 13 artikla.
L maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaamisesta
15.2.1974, SK:157/1974.
EY:N LAINSÄÄDÄNTÖ, JOTA TUOMIOISTUIN TULKINNUT:
157E030 157E036
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOIHIN TUOMIOISTUIN VIITANNUT:
686J0308 678J0120
674J0008
------------------------------------------------------------
SELOSTE VALMISTETTU: 29.12.1993
HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN TALOUSOIKEUDEN INSTITUUTTI/BB

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.