19.03.1993 691V0002

Kansainvälinen työjärjestö - Kemikaali - Työntekijä - Työturvallisuus - EY:n tuomioistuimen lausunto

Alkuperäinen ratkaisu

EY:N TUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO 19.3.1993. EY:n tuomioistuimen lausunto
ETY:n perustamissopimuksen 228 artiklan 1 kohdan toisesta
alakohdasta liittyen Kansainvälisen työjärjestön työturvallisuutta
kemikaalien käsittelyssä koskevaan yleissopimukseen N:o 170. Lausunto
2/91.

LAUSUNTO: EY:n tuomioistuin totesi, että on välttämätöntä tutkia,
kuuluuko Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus N:o 170 yhteisön
toimialaan, ja mikäli näin on, onko yhteisöllä yksinomainen toimivalta
asiassa.
Yleissopimus N:o 170 koskee työturvallisuutta kemikaalien käsittelyssä.
Tämän sopimuksen soveltamisala kuuluu ETY:n perustamissopimuksen
1 luvun III osastoon, joka koskee sosiaalipolitiikkaa.
ETY:n perustamissopimuksen 118 artiklan a kohdan mukaan yhteisöllä
on sisäinen lainsäädäntövalta sosiaalipolitiikan alalla. Yleissopimuksen
soveltamisala on yhtäpitävä usean 118 artiklan a kohdan
nojalla hyväksytyn direktiivin kanssa. Näin ollen yleissopimus N:o
170 kuuluu yhteisön toimialaan.
Tutkittaessa sitä, onko yhteisöllä asiassa yksinomainen toimivalta,
on kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät yleissopimuksen N:o
170 säännökset vaikuta 118 artiklan a kohdan nojalla hyväksyttyihin
direktiiveihin. Mahdolliset yhteisön lainsäädännöllisestä
tehtävästä aiheutuvat hankaluudet eivät kuitenkaan voi olla
perustana yhteisön yksinomaiselle toimivallalle.
Tässä mielessä yksinomaista toimivaltaa ei voida perustaa sellaisiin
ETY:n perustamissopimuksen 100 artiklan nojalla hyväksyttyihin
säännöksiin, kuten neuvoston direktiiviin 80/1107/ETY, joka
koskee työntekijöiden suojelemista vaaroilta, jotka liittyvät
altistumiseen kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille tekijöille
työssä sekä direktiivin 80/1107/ETY 8 artiklan nojalla hyväksyttyihin
yksittäisiin direktiiveihin. Nämä edellä mainitut
direktiivit sääntelevät vähimmäisvaatimuksia.
Muutamat yleissopimuksen N:o 170 III osan kattamista direktiiveistä
sisältävät säännöksiä, jotka ylittävät vähimmäisvaatimukset.
Tällaisia ovat esimerkiksi vaarallisten aineiden luokittelua,
pakkaamista ja merkitsemistä koskevat direktiivit. Näiden direktiivien
säännöksillä työntekijöille myönnettiin työolosuhteiden osalta
parempi suoja kuin yleissopimuksen N:o 170 III osassa.
Yleissopimuksen N:o 170 soveltamisala on kuitenkin edellä mainittuja
direktiivejä kattavampi. Esimerkiksi kemikaalien määritelmä
on laajempi kuin direktiiveissä. Lisäksi yleissopimuksessa säännellään
kemikaalien kuljetusta.
Siitä huolimatta, ettei yleissopimuksen ja mainittujen direktiivien
välillä ole ristiriitaisuuksia, on kuitenkin hyväksyttävä, että
yleissopimuksen N:o 170 III osa koskee aluetta, jonka yhteisön
lainsäädäntö suurelta osin kattaa.
Näissä olosuhteissa on otettava huomioon, että yleissopimuksen N:o
170 III osan sitoumukset, jotka kuuluvat direktiivien soveltamisalaan,
vaikuttavat direktiivien sisältämiin yhteisön säännöksiin.
Tästä on seurauksena, etteivät jäsenvaltiot voineet ryhtyä
tällaisiin sitoumuksiin yhteisön toimielinrakenteen ulkopuolella.
Siinä määrin kuin on osoitettu, että yleissopimuksen materiaaliset
säännökset kuuluvat yhteisön toimialaan, yhteisö on myös toimivaltainen
ryhtymään täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Yleissopimuksen N:o 170 3 artikla edellyttää, että suurinta osaa
työnantajien ja työntekijöiden järjestöistä on kuultava yleissopimuksen
täytäntöönpanotoimenpiteiden osalta.
Kuten yhteisön oikeudessa todetaan, sosiaalipolitiikka ja erityisesti
teollisuuden osapuolten välinen yhteistyö, ovat asioita,
jotka kuuluvat pääsääntöisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan.
Näitä asioita ei kuitenkaan ole suljettu täysin yhteisön toimivallan
ulkopuolelle. ETY:n perustamissopimuksen 118 artiklan b kohdan
mukaan komission tehtäviin kuuluu kehittää Euroopan tasolla työnantajien
ja työntekijöiden välistä kanssakäymistä.
Tämän vuoksi kysymystä siitä, kuuluvatko kansainväliset sitoumukset,
joiden tarkoituksena on työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen
kuuleminen, jäsenvaltioiden vai yhteisön toimivaltaan, ei
voitu erottaa kuulemisella tavoitellusta päämäärästä.
Yleissopimuksen N:o 170 5 artiklassa edellytetään, että toimivaltaisella
viranomaisella tulee olla valta turvallisuus- tai terveyssyistä
kieltää tai rajoittaa tiettyjen vaarallisten kemikaalien
käyttöä tai vaatia ennakkoilmoitusta ja lupaa tällaisten kemikaalien
käytössä.
Vaikka toimivaltainen viranomainen, johon 5 artiklassa viitataan
olisi jäsenvaltion viranomainen, yhteisö saattaisi tästä huolimatta
omaksua yllä mainitun velvoitteen ulkoisin perustein. Aivan
kuten yhteisö saattaisi sisäisin perustein määrätä, että kansallisille
viranomaisille myönnettäisiin yhteisön säännösten soveltamisalueella
tietty valvontavalta, se saattaisi vastaavasti ulkoisin
perustein ryhtyä sitoumuksiin, joiden tarkoituksena on varmistaa
toimivaltaansa kuuluvien materiaalisten säännösten noudattaminen
ja ilmaista tietyn valvontavallan antamista kansallisille viranomaisille.

EY:n tuomioistuin totesi 14 päivänä marraskuuta 1978 antamassaan
ratkaisussa, että kun sopimuksen sisältö kuului osittain yhteisön
toimivaltaan ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan, oli tärkeää
varmistaa, että yhteisö ja jäsenvaltiot toimivat läheisessä yhteistyössä
sekä sopimuksen neuvottelu- että solmimisvaiheessa ja
velvoitteiden täyttämisessä. Tämä yhteistyövelvoite, johon kiinnitettiin
huomiota Euroopan ydinenergiayhteisön perustamissopimuksessa,
soveltuu myös ETY:n perustamissopimukseen, sillä se on
johdettavissa yhteisön kansainvälisessä edustamisessa noudatettavasta
yhtenäisyydestä.
Käsiteltävänä olevassa tapauksessa yhteisön ja jäsenvaltioiden
välinen yhteistyö oli sitäkin tärkeämpää ottaen huomioon, ettei
edellinen voinut kansainvälisen oikeuden mukaan solmia Kansainvälisen
työjärjestön yleissopimusta muutoin kuin jäsenvaltioiden
välityksellä.
Tämän vuoksi yhteisön ja jäsenvaltioiden tehtävänä on ryhtyä kaikkiin
tarpeellisiin toimenpiteisiin yleissopimuksen ratifioinnin ja
täytäntöönpanoon liittyvien sitoumusten varmistamiseksi.

RATKAISU:
Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen N:o 170 solmiminen kuuluu
jäsenvaltioiden ja Euroopan yhteisön yhteiseen toimivaltaan.

TOSISEIKAT: Komissio pyysi 21 päivänä elokuuta 1991 EY:n tuomioistuimelta
lausuntoa ETY:n perustamissopimuksen 228 artiklan 1 kohdan
2 alakohdasta. Komissio haki EY:n tuomioistuimen lausuntoa
Kansainvälisen työjärjestön työturvallisuutta kemikaalien käsittelyssä
koskevan yleissopimuksen N:o 170 soveltuvuudesta ETY:n perustamissopimukseen.
Komissio tiedusteli tuomioistuimelta erityisesti,
oliko Euroopan yhteisöllä toimivaltaa solmia yleissopimus, ja mitä
seurauksia yleissopimuksen solmimisesta olisi jäsenvaltioille.
Yleissopimus N:o 170 hyväksyttiin 25 kesäkuuta 1990 Kansainvälisen
työjärjestön 77. istunnossa.

VASTAAVAT MÄÄRÄYKSET ETA-SOPIMUKSESSA:
Neuvoston asetukseen 80/1107/ETY viitataan liitteessä XVIII. Liitteeseen
XVIII viitataan ETA-sopimuksen 67 artiklassa, joka koskee
sosiaalipolitiikkaa.

ASIAA KOSKEVAA KOTIMAISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ:
Työturvallisuuslaki 28.6.1958, SK:299/1958.
VNp työntekijöiden suojelemisesta kemiallisille tekijöille altistumiseen
liittyviltä vaaroilta 8.10.1992, SK:920/1992 [ETA].
EY:N LAINSÄÄDÄNTÖ, JOTA TUOMIOISTUIN TULKINNUT:
157E228 157E118
380L1107
------------------------------------------------------------
SELOSTE VALMISTETTU: 7.6.1993
HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN TALOUSOIKEUDEN INSTITUUTTI/BB

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.