18.05.1989 687J0368

Henkilöiden vapaa liikkuvuus - Siirtotyöläinen - Sosiaaliturva - Vakuutus - Ennakkoratkaisu

Alkuperäinen ratkaisu

EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISU 18.5.1989. Lieselotte Hartmann Troiani
v. Landesversicherungsanstalt Rheinprovinz. Bundessozialgerichtin
kysymykset neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 9 artiklan 2
kohdan tulkinnasta. Asia 368/87.

OIKEUSKYSYMYS:
Kansallinen tuomioistuin kysyi EY:n tuomioistuimelta seuraavaa:
(1) Tuleeko asetuksen N:o 1408/71 9 artiklaa tulkita siten, että
vaatimus kuulumisesta jäsenvaltion pakolliseen vakuutusjärjestelmään
- joka täytyy tämän valtion lainsäädännön mukaan täyttää
haettaessa oikeutta maksaa vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja
takautuvasti - katsotaan täytetyksi, jos kyseinen hakija kuuluu
hakemusta tehdessään toisen jäsenvaltion pakolliseen vakuutusjärjestelmään?

(2) Jos ei niin, onko ensimmäisessä kysymyksessä kuvaillun kaltainen
kansallinen määräys ristiriidassa ETY:n perustamissopimuksen
48 artiklan tai jonkin muun yhteisön oikeuden määräyksen kanssa?

EY:n tuomioistuin totesi aluksi, että kuten se on aiemmassa oikeuskäytännössään
todennut, kansallinen lainsäädäntö, jossa oikeudelle
maksaa takautuvasti vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja
asetetaan tiettyjä edellytyksiä, kuluu asetuksen N:o 1408/71 9
artiklan tarkoittaman jatkuvan vakuutuksen soveltamisalaan. Tämä
määräys kattaa kaikki vakuutustyypit, joissa on vapaaehtoinen
elementti ja sillä, onko vakuutus jatkuva vai ei on vain vähäinen
merkitys. EY:n tuomioistuin totesi ensimmäisestä kysymyksestä,
että asetuksen N:o 1408/71 9 artiklan 1 kohdan mukainen asumista
koskeva edellytys jäsenvaltion lainsäädännössä vapaaehtoisen
vakuutuksen edellytyksenä ei sovellu työntekijöihin tai itsenäisiin
ammatinharjoittajiin. Nyt kyseessä olevassa Saksan lainsäädännössä
oleva vakuutuksen edellytys ei kuitenkaan ole sama kuin
asumista koskeva edellytys. Asumista koskeva edellytys voidaan
täyttää, vaikka kyseinen henkilö ei kuulu sosiaaliturvajärjestelmään
hänen asuinvaltiossaan harjoittamansa toiminnan tai työskentelyn
vuoksi. Käänteisesti taas raja-alueen työntekijät voivat
täyttää kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän edellytykset ilman,
että hakija asuu maassa. Näin 9 artiklan 1 kohta ei estä Saksan
lainsäädännön kaltaista vakuutuksen edellytystä. Asetuksen N:o
1408/71 9 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on turvata eri jäsenvaltioissa
täytettyjen vakuutuskausien samanlainen kohtelu, niin että
kyseinen henkilö voi täyttää vähimmäisaikaa koskevat edellytykset,
kun kansallisessa lainsäädännössä on asetettu tällaisia edellytyksiä
vapaaehtoiseen tai valinnaiseen vakuutukseen pääsemiseksi.
Asetuksen 9 artiklan 2 kohdan sanamuodosta selviää, ettei se koske
muita edellytyksiä, joita jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan
asettaa oikeuden saavuttamiselle. Tällaisia ovat edellytykset
oikeudelle maksaa vakuutusmaksuja kansalliseen vapaaehtoiseen tai
valinnaiseen jatkuvaan vakuutusjärjestelmään.

Toisella kysymyksellään kansallinen tuomioistuin halusi EY:n
tuomioistuimen mukaan selvittää, estävätkö ETY:n perustamissopimuksen
48 ja 51 artikla asettamasta jäsenvaltion lainsäädännössä
liittymisedellytyksiä, kuten on tehty ArVNG:n
(Arbeiterrentenversicherungs-Neuregelungsgesetz) 28 kappaleen 2
pykälässä eli Saksan laissa työntekijöiden eläkevakuutuksen muuttamisesta.
EY:n tuomioistuin totesi, että se on aiemmassa oikeuskäytännössään
todennut, ettei ETY:n perustamissopimuksen 48 ja 51
artiklan päämäärää saavuteta, jos työntekijät menettävät yksittäisen
jäsenvaltion lainsäädännön mukaan heille turvattuja etuja
sosiaaliturvan alalla, kun he käyttävät oikeuttaan vapaaseen
liikkuvuuteen. EY:n tuomioistuin totesi kuitenkin, että kuten se
on myös aiemmin todennut, jokaisen jäsenvaltion lainsäätäjän
asiana on päättää edellytyksistä, joilla oikeus tai velvollisuus
liittyä sosiaaliturvajärjestelmään tai sen tiettyyn alaan, syntyy.
Edellytyksenä on, että tällöin ei ilmene syrjintää isäntäjäsenvaltion
ja toisten jäsenvaltioiden kansalaisten välillä. EY:n tuomioistuimelle
esitettyjen tosiseikkojen perusteella ei ilmennyt,
että pääoikeuden käynnissä käsiteltävänä olevat kansalliset määräykset
olisivat kansalaisuuden perusteella syrjiviä.

RATKAISU:
(1) Asetuksen N:o 1408/71 9 artiklaa on tulkittava siten, että
jäsenvaltion pakollisen vakuutuksen edellytyksen, jonka hakijan on
täytettävä tämän valtion lainsäädännön mukaan tehdessään hakemusta
oikeudesta maksaa vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja, ei voida
katsoa täyttyneen, jos hakija kuuluu sillä hetkellä toisen jäsenvaltion
pakolliseen vakuutusjärjestelmään.
(2) ETY:n perustamissopimuksen 48 ja 51 artiklaa on tulkittava
siten, että ne eivät estä asettamasta jäsenvaltion lainsäädännössä
ArVNG:n 28 kappaleen 2 pykälän kaltaisia liittymisedellytyksiä
jäsenvaltion kansalaisille.

TOSISEIKAT:
Rva Hartmann Troiani aloitti työskentelyn Saksan liittotasavallassa
1.3.1952. Hän avioitui 1963. Hän haki tuolloin ja myös sai
takaisin Saksan sosiaaliturvalainsäädännön mukaiset eläkevakuutusmaksut,
joita hän oli maksanut avioliiton solmimiseen saakka. Hän
työskenteli 11 kuukautta Saksassa avioliiton solmimisen jälkeen ja
maksoi tuolta ajalta pakollisia eläkevakuutusmaksuja. Hän muutti
1964 Italiaan, jossa hän alkoi työskennellä. Hartmann Troiani haki
vuonna 1981 takaisin Saksan lainsäädännön mukaista oikeutta maksaa
takautuvasti eläkevakuutusmaksuja, jotka oli hyvitetty naisille
avioliiton solmimisen yhteydessä. Saksalainen laitos hylkäsi
hakemuksen, koska rva Hartmann Troiani ei täyttänyt kahta lain
edellytyksistä. Ensinnäkään hän ei harjoittanut hakemusta tehdessään
Saksan pakollisen eläkevakuutuksen alaista toimintaa. Toiseksi
hän ei ollut maksanut vaadittua vähimmäiskautta eli 24 kuukautta
vakuutusmaksuja Saksan pakolliseen eläkevakuutukseen avioliiton
solmimisesta johtuvan takaisinmaksun jälkeen. Ylioikeus (Bundessozialgericht)
pyysi EY:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua.

JULKISASIAMIEHEN LAUSUNTO:
Asetuksen N:o 1408/71 9 artiklaa on tulkittava siten, että kun
jäsenvaltion lainsäädännön mukaan oikeus vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen
suorittamiseen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan
aikaisemmin täytetyistä vakuutuskausista edellyttää kuulumista
tuon valtion pakolliseen eläkevakuutusjärjestelmään hakemusta
tehtäessä, on edellytys täyttynyt, kun henkilö kuuluu hakemusta
tehdessään toisen jäsenvaltion pakolliseen eläkevakuutusjärjestelmään.

EY:N LAINSÄÄDÄNTÖ, JOTA TUOMIOISTUIN TULKINNUT:
371R1408 157E048
157E051
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOIHIN TUOMIOISTUIN VIITANNUT:
676J0093 684J0284
686J0043 679J0110
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOISSA TUOMIOISTUIN VIITANNUT
RATKAISUUN 368/87
692J0297
------------------------------------------------------------
SELOSTE VALMISTETTU: 18.4.1996
HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN TALOUSOIKEUDEN INSTITUUTTI/ER

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.