02.02.1989 687J0186

Palvelujen vapaa liikkuvuus - Syrjintä - Kansalaisuus - Yhdenvertainen kohtelu - Sijoittautumisvapaus - Ennakkoratkaisu

Alkuperäinen ratkaisu

EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISU 2.2.1989. Ian William Cowan vs.
Trésor Public. Pariisin Tribunal de grande instancen kysymykset
ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan tulkinnasta. Tapaus 186/87.

OIKEUSKYSYMYS: EY:n tuomioistuimelta kysyttiin, estääkö ETY:n
perustamissopimuksen 7 artiklan syrjinnän kielto tilanteessa,
johon yhteisön oikeus soveltuu, jäsenvaltiota edellyttämästä, että
vahingonkärsijällä on oleskelulupa tai että hän on jäsenvaltion
kanssa vastavuoroisen sopimuksen solmineen valtion kansalainen,
jotta korvaus rikosvahingosta voidaan maksaa valtion varoista.
Kaiken kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto ETY:n perustamissopimuksen
7 artiklassa edellyttää, että henkilöt on asetettava
yhdenvertaiseen asemaan suhteessa jäsenvaltion kansalaisiin yhteisönoikeudellisessa
tilanteessa. Sikäli kuin tätä periaatetta
sovelletaan, se estää jäsenvaltioita asettamasta tällaiselle henkilölle
myönnettävän oikeuden edellytykseksi, että henkilö oleskelee
kyseisessä valtiossa - tätä ei edellytetä valtion omilta
kansalaisilta.
EY:n tuomioistuin korosti, että yhdenvertainen kohtelu on turvattu
suoraan yhteisön oikeudessa, eikä sen edellytykseksi voida asettaa
todistusta asianmukaisen jäsenvaltion viranomaiselta. Yhteisön
oikeuden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei myöskään voida
tehdä riippuvaiseksi asianmukaisten jäsenvaltioiden välisestä
vastavuoroisen sopimuksen olemassaolosta ja valtiosta, jonka kansalainen
kyseinen henkilö on.
Tästä on seurauksena, että sikäli kuin syrjinnän kieltoa sovelletaan
yhteisönoikeudelliseen tilanteeseen, se estää jäsenvaltiota
asettamasta henkilölle myönnettävän oikeuden edellytykseksi, että
henkilö oleskelee kyseisessä valtiossa tai että hän on jäsenvaltion
kanssa vastavuoroisen sopimuksen tehneen valtion kansalainen.
ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan nojalla syrjinnän kieltoa
sovelletaan perustamissopimuksen soveltamisalaan tämän kuitenkaan
rajoittamatta ETY:n perustamissopimuksen erityismääräysten soveltamista.
Viimeksi mainittu viittaa erityisesti perustamissopimuksen
muihin määräyksiin, joissa 7 artiklassa mainitun yleisen periaatteen
soveltamiselle on annettu todellinen muoto erityistilanteisiin.

EY:n tuomioistuin totesi lisäksi, että vapaus tarjota palveluja
sisältää palvelujen vastaanottajien vapauden mennä toiseen jäsenvaltioon
saadakseen siellä palveluja ilman rajoituksia. Turisteja
on muiden ohella pidettävä palvelujen vastaanottajina.
Vaikka rikoslainsäädäntö ja rikosoikeudellinen menettely pääsääntöisesti
kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, EY:n tuomioistuin
on oikeuskäytännössään katsonut, että yhteisön oikeus asettaa
tälle toimivallalle tiettyjä rajoja. Kansalliset lainsäännökset
eivät saa syrjiä henkilöitä, joille yhteisön oikeus takaa yhdenvertaisen
kohtelun, eivätkä säännökset saa rajoittaa yhteisön oikeuden
turvaamia perusvapauksia.

RATKAISU:
ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan syrjinnän kieltoa on tulkittava
siten, että palveluja vastaanottavien henkilöiden vapaus
matkustaa jäsenvaltioon on taattu yhteisön oikeudessa. Jäsenvaltio
ei voi saattaa valtion varoista rikoksen uhrille suoritettavaa
vahingonkorvausta riippuvaiseksi oleskeluluvasta tai vastavuoroisen
sopimuksen allekirjoittaneen valtion kansalaisuudesta.

TOSISEIKAT: Brittiläinen turisti Ian Cowan ryöstettiin ja pahoinpideltiin
Pariisin maanalaisasemalla kesäkuussa 1982. Hän loukkaantui
vakavasti. Hyökkääjiä ei saatu kiinni. Näin ollen Cowan
haki Ranskan viranomaiselta (Commission d'indemnisation des victimes
d'infraction) korvausta kärsimästään vahingosta.
Ranskan lainsäädännön mukaan Ranskan kansalaisella tai Ranskan
kanssa vastavuoroisen sopimuksen tehneen valtion kansalaisella
sekä ulkomaalaisella oleskeluluvan haltijalla on oikeus saada
valtion varoista korvausta rikosvahingosta. Valtiokonttori (Trésor
public) katsoi, ettei Cowan täyttänyt edellytyksiä korvauksen saamiselle
valtion varoista. Cowan väitti, että edellä mainitut edellytykset
syrjivät turisteja ja olivat siten ETY:n perustamissopimuksen
7 artiklan vastaisia. Vahingonkorvauslautakunta (Commission
d'indemnisation) pyysi EY:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua.

JULKISASIAMIEHEN LAUSUNTO:
Rikoksen uhrien korvausjärjestelmän soveltamiseen liittyvä yhteisön
alueella asuvien kansalaisuuteen perustuva erilainen kohtelu
saattaa muodostaa yhteisön oikeuden vastaisen syrjivän esteen
yhteisön oikeuden mukaiselle jatketulle tilapäiselle oleskelulle.
On pidettävä mielessä, että palvelujen vastaanottajilla on myös
ensisijainen oleskeluoikeus. Henkilön kyky vastaanottaa palveluja
on arvioitava hänen oleskelun aikana vastaanottamiensa palvelujen
perusteella.

VASTAAVAT MÄÄRÄYKSET ETA-SOPIMUKSESSA:
ETY:n perustamissopimuksen 7 art. vastaa ETA-sopimuksen 4 artiklaa.

ASIAA KOSKEVAA KOTIMAISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ:
L rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21.12.1973,
SK:935/1973, erityisesti 2§.
A väkivaltarikosten uhreille suoritettavia korvauksia koskevan
eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta 8.2.1991,
SK:221/1991.
EY:N LAINSÄÄDÄNTÖ, JOTA TUOMIOISTUIN TULKINNUT:
157E007
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOIHIN TUOMIOISTUIN VIITANNUT:
679J0157 672J0001
682J0286
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOISSA TUOMIOISTUIN VIITANNUT
RATKAISUUN 186/87:
689J0068
------------------------------------------------------------
SELOSTE VALMISTETTU: 11.10.1993
HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN TALOUSOIKEUDEN INSTITUUTTI/BB

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.