13.12.1979 679J0044

Ihmisoikeudet - Perusoikeudet - Omaisuudensuoja - Maatalous - Viini - Alkoholi - Asetus - Elinkeino - Elinkeinonharjoittaja - Ennakkoratkaisu

Alkuperäinen ratkaisu

44/79
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISU 13.12.1979. Liselotte Hauer vs. Land
Rheinland-Pfalz. Verwaltungsgericht Neustadt an der Weinstrassen
kysymykset neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1162/76 tulkinnasta,
sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (ETY) N:o
2776/78, tulkinnasta, ottaen huomioon kansallisen
viinintuotantolain (Weinwirtschaftsgesetz). Tapaus 44/79.

OIKEUSKYSYMYS: EY:n tuomioistuin totesi, että asetuksen (ETY) N:o
1162/76 tarkoituksena on viivytyksettä estää viiniviljelmien alan
kasvu. Asetuksen 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nimenomaisen
säännöksen mukaan jäsenvaltiot eivät voi enää myöntää
viiniköynnösten istuttamislupia asetuksen voimaantulosta alkaen.
Koska säännöksessä viitataan luvan antamiseen, hakemuksen
tekohetkellä ei ole merkitystä kiellon alkamishetken suhteen.
Kyseistä kohtaa on näin ollen tulkittava niin, että se koskee myös
sellaista viiniköynnösten istuttamista koskevaa hakemusta, joka on
tehty ennen asetuksen voimaantuloa.

Asetuksen 2 artiklassa kielletään uusien viiniköynnösten
istuttaminen. Säännöksessä ei tehdä eroa viljelymaan laadun
perusteella. Asetuksen kielen ja siinä ilmaistujen tavoitteiden
perusteella on selvää, että kielto koskee kaikkea uutta
istuttamista riippumatta siitä, soveltuuko viljelysmaa viljelyyn.

EY:n tuomioistuin totesi aikaisemmassa oikeuskäytännössään, että
EY:n toimielinten toimenpiteiden mahdollista perusoikeuksien
loukkausta voidaan arvioida ainoastaan yhteisön oikeuden valossa.
Yhteisön oikeuden itsenäisestä luonteesta seuraa, että kansallisen
oikeuden asettaminen sen edelle riistäisi yhteisön oikeudelta sen
luonteen ja kyseenalaistaisi yhteisön oikeudellisen perustan.
Kuten tuomioistuin on aikaisemmin todennut, perusoikeudet ovat
kuitenkin kiinteä osa sen soveltamia yleisiä oikeusperiaatteita.
Näiden oikeuksien suojaamiseksi EY:n tuomioistuin on velvollinen
etsimään vaikutteita jäsenvaltioiden yhteisistä
valtiosääntöperinteistä. Vastaavasti sellaiset kansainväliset
ihmisoikeussopimukset, joiden laatimiseen jäsenvaltiot ovat
osallistuneet tai jotka ne ovat allekirjoittaneet, voivat tarjota
yhteisön oikeuden puitteissa huomioon otettavia suuntaviivoja.
Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 5.4.1977 antama
yhteinen julistus on vahvistanut tuomioistuimen käsityskantaa.
Julistuksessa viitataan tuomioistuimen oikeuskäytännön ohella
jäsenvaltioiden perustuslaeissa ja ihmisoikeussopimuksessa
turvattuihin oikeuksiin.

Kansallisen tuomioistuimen kysymyksiä, siltä osin kuin ne koskevat
perusoikeuksia, on tarkasteltava yhteisön oikeuden valossa. On
tarpeen erottaa kysymys mahdollisesta omistusoikeuden
loukkauksesta ja kysymys mahdollisesta elinkeinon harjoittamisen
vapaudesta. Omistusoikeuden suoja on turvattu yhteisön
oikeusjärjestyksessä samoin kuin kaikissa jäsenvaltioissa ja
Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa.
Jäsenvaltioiden valtiosääntöoikeudelliset säännöt ja käytännöt
oikeuttavat lainsäätäjän valvomaan yksityisen omaisuuden käyttöä
yleisen edun mukaisesti. Kaikissa yhteisön viinintuottajamaissa on
viiniköynnösten istuttamista rajoittavaa sääntelyä. Neuvoston
asetuksessa (ETY) N:o 1162/76 asetetut rajoitukset ovat näin ollen
jäsenvaltioiden valtiosääntöjen kannalta hyväksyttäviä. Silti on
vielä selvitettävä, ovatko rajoitukset yhteisön tavoitteleman
yleisen edun mukaisia vai merkitsevätkö ne suhteetonta kajoamista
omistajan asemaan. Asetukseen perustuva kielto on väliaikainen.
Asetuksella tavoitellaan välittömästi ylituotannon vähentämistä ja
sillä valmistaudutaan samalla pysyviin rakenteellisiin muutoksiin.
Yhteisön tavoittelema yleinen etu oikeuttaa omistusoikeuden
rajoittamisen. Asetus ei näin ollen loukkaa omistusoikeutta siinä
muodossa, missä yhteisön oikeusjärjestys sen tunnustaa ja sitä
suojaa.

Pääkäsittelyn vastaaja väitti myös, että asetuksesta seuraava
istuttamiskielto loukkaa elinkeinon harjoittamisen vapautta
rajoittamalla hänen mahdollisuuttaan toimia viininviljelijänä.
EY:n tuomioistuimen mukaan asetus ei vaikuta viininviljelijän
ammattin harjoittamisen oikeuteen tai mahdollisuuteen harjoittaa
viininviljelyä maalla, jolla jo viljellään viiniä. Istuttamiskiellon
vaikutus elinkeinon harjoittamisen vapauteen on vain
omistusoikeuden rajoituksen seuraus. Elinkeinon harjoittamisen
vapauden rajoitus, jos sitä on tässä tapauksessa rajoitettu,
on näin ollen oikeutettu samoin perustein kuin omistusoikeuden
rajoitus.

RATKAISU:
(1) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1162/76 2 artiklan 1 kohtaa,
sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (ETY) N:o
2776/78, jossa säännellään viininviljelyn sopeuttamisesta
markkinoihin, on tulkittava niin, että se koskee myös sellaista
hakemusta viiniköynnösten istuttamiseksi, joka on tehty ennen
asetuksen voimaantuloa.
(2) Asetuksessa (ETY) N:o 1162/76 säänneltyä viiniköynnösten
istuttamiskieltoa, kun 2 artiklan 2 kohdassa säänneltyjä
poikkeuksia ei oteta huomioon, on tulkittava inklusiivisesti.
Toisin sanoen maan sopivuus viininviljelyyn, sellaisena kuin siitä
kansallisessa lainsäädännössä säädetään, ei vaikuta
viiniköynnösten istuttamiskieltoon.

TOSISEIKAT: Hauer haki lupaa istuttaa viiniköynnöksiä maalleen
Land Rheinland-Pfalzilta kesäkuussa 1975. Hakemus hylättiin, koska
kyseinen maa ei kansallisen lain (Weinwirtschaftsgesetz) mukaan
soveltunut viininviljelyyn. Kantaja valitti päätöksestä
tammikuussa 1976. Valituksen käsittelyn ollessa vireillä
kansallisessa viranomaisessa neuvoston asetus (ETY) N:o 1162/76
tuli voimaan. Asetuksen 2 artiklassa kielletään viiniköynnösten
istuttaminen kolmen vuoden ajaksi. Kansallinen viranomainen
hylkäsi valituksen sekä maan sopimattomuuden että asetukseen
sisältyvän kiellon perusteella. Hauer valitti päätöksestä
alioikeuteen (Vervaltungsgericht Neustadt an der Weinstrasse),
joka asiantuntijoita kuultuaan hyväksyi sen, että valittajan
viljelysmaa oli kansallisen lainsäädännön mukaan sopivaa
viininviljelyyn. Kansallinen viranomainen ilmoitti olevansa valmis
myöntämään luvan viiniköynnösten istuttamiseen yhteisön
säännöksiin perustuvan istuttamiskiellon päätyttyä. Hauerin mukaan
kyseinen asetus ei koske ennen asetuksen voimaantuloa tehtyä
hakemusta viiniköynnösten istuttamiseksi. Hauer väitti myös
kyseisen asetuksen olevan ristiriidassa kansallisessa
perustuslaissa turvatun omistusoikeuden ja elinkeinon
harjoittamisen vapauden kanssa. Kansallinen tuomiostuin pyysi
ennakkoratkaisua asiassa.

JULKISASIAMIEHEN LAUSUNTO:
Uusien istutusten valtuutuskielto neuvoston asetuksen (ETY) N:o
1162/76 2 artiklan 1 kohdassa koskee myös ennen asetuksen
voimaantuloa tehtyjä istutushakemuksia. Istuttamiskielto koskee
lisäksi kaikkea maata riippumatta sen sopivuudesta tai
sopimattomuudesta viininviljelyyn. Asetuksen 2 artiklan 1 kohta ei
ole ristiriidassa yksilöä suojaavien yhteisön oikeuden
periaatteiden kanssa. Erityisesti on todettava, että kyseinen
kohta ei loukkaa perusoikeutta yksityisen omaisuuden käyttöön
sellaisena kuin yhteisön oikeus sen tunnustaa jäsenvaltioiden
kansallisten oikeusjärjestysten sekä Euroopan
ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan
perusteella.

ASIAA KOSKEVAA KOTIMAISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ:
A ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen
ja siihen liittyvien lisäpöytäkirjojen voimaansaattamisesta
sekä yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen eräiden määräysten
hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta, 18.5.1990,
SK:439/1990, SopS 19.
EY:N LAINSÄÄDÄNTÖ, JOTA TUOMIOISTUIN TULKINNUT:
376R1162 378R2776 377Y0427
370R0816 379R0337 375Y0423 157E039
EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISUT, JOIHIN TUOMIOISTUIN VIITANNUT:
670J0011 673J0004
------------------------------------------------------------
SELOSTE VALMISTETTU 22.10.1994:
HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN TALOUSOIKEUDEN INSTITUUTTI/MS

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.