13.03.1979 678J0119

Valtion monopoli - Tavaroiden vapaa liikkuvuus - Alkoholi - Määrällinen rajoitus - Kaupan este - Vaikutukseltaan vastaava toimenpide - Ennakkoratkaisu

Alkuperäinen ratkaisu

EY:N TUOMIOISTUIMEN RATKAISU 13.3.1979. S.A. des Grandes distilleries
Peureux vs. Directeur des services fiscaux de la Haute-SaÔne
et du territoire de Belfort. Tribunal de Grande Instancen kysymykset
ETY:n perustamissopimuksen 10 ja 37 artiklan tulkinnasta.
Tapaus 119/78.

OIKEUSKYSYMYS: Kansallinen tuomioistuin halusi selvittää, onko
ETY:n perustamissopimuksen 37 ja 30 artiklan sekä 10 artiklan
nojalla sallittua vai kiellettyä, että jäsenvaltion kaupallinen
alkoholimonopoli asettaa rajoituksia toisista jäsenvaltioista
tuotujen raaka-aineiden tislaukselle, kun rajoitukset eivät koske
vastaavia ensiksi mainitun jäsenvaltion alueella tuotettuja raaka-aineita.

EY:n tuomioistuin selvitti, että ETY:n perustamissopimuksen 30
artiklan sisältämä tuonnin määrällisiä rajoituksia vaikutuksiltaan
vastaavien toimenpiteiden kielto kattaa kaikki jäsenvaltioiden
voimaan saattamat kauppasäännöt, jotka voivat suoraan tai välillisesti,
tosiasiallisesti tai mahdollisesti estää yhteisön sisäistä
kauppaa. Yhteisön sisäisen kaupan esteet, jotka johtuvat tiettyjen
tuotteiden markkinointia ja käyttöä koskevien yhdenmukaistamattomien
kansallisten lainsäädäntöjen välisistä eroista, ovat periaatteessa
määrällisiä rajoituksia vaikutuksiltaan vastaavia toimenpiteitä,
elleivät ne sovellu yhtäläisesti toisista jäsenvaltioista
tuotuihin tuotteisiin ja kansalliselta alueelta peräisin oleviin
tuotteisiin.
EY:n tuomioistuin katsoi, että yhteisön sisäistä kauppaa koskevalla
tuonnin määrällisiä rajoituksia vaikutuksiltaan vastaavien
toimenpiteiden kiellolla on sama soveltamisala toisista jäsenvaltioista
tuotuihin vapaassa vaihdannassa oleviin tuotteisiin ja
jäsenvaltiosta peräisin oleviin tuotteisiin nähden.
ETY:n perustamissopimuksen 37 artiklan tulkinnasta EY:n tuomioistuin
totesi, ettei artiklassa vaadita kaupallisten valtion monopolien
täydellistä poistamista vaan ainoastaan niiden mukauttamista
ensinnäkin sen varmistamiseksi, ettei tavaroiden hankintaa ja
myyntiä koskevissa ehdoissa siirtymäkauden jälkeen syrjitä jäsenvaltioiden
kansalaisia. Toisaalta 37 artiklan tarkoituksena on
varmistaa, etteivät jäsenvaltiot toteuta uusia toimenpiteitä,
jotka ovat ristiriidassa 1 kohdan periaatteiden kanssa tai joilla
rajoitetaan jäsenvaltioiden välisten tullien ja määrällisten rajoitusten
poistamista koskevien artiklojen soveltamisalaa.
EY:n tuomioistuin totesi ETY:n perustamissopimuksen 37 artiklan
tulkinnasta, että artiklan 1 ja 2 kohdan määräykset koskevat ainoastaan
toimintaa, joka on olennainen osa monopolin erityistä liiketoimintaa
ja johon kyseisen liiketoiminnan ulkopuolelle jäävät
kansalliset säännökset eivät vaikuta.
EY:n tuomioistuin katsoi, että kaupallisen monopolin kansallisesta
luonteesta ja ETY:n perustamissopimuksen 37 artiklan sisältämästä
mahdollisuudesta säilyttää mukauttamisen jälkeen kyseinen monopoli
seuraa, ettei toimitus- ja ostovelvollisuutta, joka koskee ainoastaan
kotimaista alkoholia, voida pitää 37 artiklan 1 kohdan
mukaisena syrjintänä eikä 2 kohdan mukaisena määrällisenä rajoituksena.
Tuotteiden hankinnan ja myynnin ehtojen osalta jäsenvaltioiden
kansalaisten välisen syrjinnän kielto estää kuitenkin
erojen tekemisen vastaavan kotimaassa valmistetun alkoholin välillä
sen perusteella, onko se tislattu kotimaisista raaka-aineista
vai muista jäsenvaltioista peräisin olevasta raaka-aineista. Tämä
soveltuu erityisesti silloin, kun jäsenvaltion viranomaisilla on
monopolisäännösten nojalla toimivalta päättää vuosittaisen alkoholituotannon
määrästä ja monopolille toimitettavista määristä.

RATKAISU:
(1) Kansallinen määräys, jossa kielletään muista jäsenvaltioista
peräisin olevien raaka-aineiden tislaaminen kansalliselle kaupalliselle
monopolille varattujen tuotteiden valmistuksessa, on määrällistä
rajoitusta vaikutukseltaan vastaavan toimenpide ETY:n
perustamissopimuksen 30 artiklan ja syrjii tavaroiden hankinnassa
ja myynnissä 37 artiklan 1 kohdan merkityksessä, kun kielto ei
koske vastaavia kansallisella alueella valmistettuja raaka-aineita.

(2) Kolmansista maista tuotujen vapaaseen vaihdantaan saatettujen
tuotteiden ja jäsenvaltiosta peräisin olevien tuotteiden välisille
eroille ei ole olemassa perusteita.

TOSISEIKAT: Pääkäsittelyn kantaja halusi tuoda alkoholissa kyllästettyjä
appelsiineja Italiasta Ranskaan. Appelsiinit oli saatettu
Italiassa vapaaseen vaihdantaan. Niistä oli tarkoitus tislata
etyylialkoholia. Ranskan lainsäädäntö sisälsi rajoituksia ulkomaisten
raaka-aineiden käytölle. Nämä rajoitukset kuuluivat kansallisiin
säännöksiin, jotka koskivat kaupallista etyylialkoholimonopolia.
Laissa säädettiin, että ranskalaisten etyylialkoholin
tuottajien oli pääsääntöisesti varattava valtiolle etyylialkoholituotantonsa.
Asianomainen ministeri päätti tuotannon määrästä
myöntämällä tuottajille vuotuisia kiintiöitä. Kiintiön saaneet
tuottajat olivat velvollisia toimittamaan alkoholia, mutta vastineeksi
valtion monopoli oli velvollinen ostamaan sille toimitetun
alkoholin valtiovarainministerin määräämään hintaan. Valtion
ostama alkoholi myytiin edelleen virallisesti määrättyyn hintaan.
Kansallisen lainsäädännön mukaan valtiolla oli myös alkoholin
tuontimonopoli. Näillä perusteilla Ranskan viranomaiset eivät
tulisi myöntämään pääkäsittelyn kantajalle lupaa tislaamiseen.
Ylioikeus (Tribunal de Grande Instance) pyysi EY:n tuomioistuimelta
ennakkoratkaisua.

JULKISASIAMIEHEN LAUSUNTO:
EY:n tuomioistuimen tulisi vastata kysymykseen seuraavaa:
ETY:n perustamissopimuksen 37 artiklan lausuma "tavaroiden hankintaa
tai myyntiä koskevissa ehdoissa ei siirtymäkauden jälkeen
syrjitä jäsenvaltioiden kansalaisia" ei kattanut maaliskuussa 1977
tislauskieltoa, jota sovellettiin yhtäläisesti kolmansista maista
tuotuihin vapaaseen vaihdantaan yhdessä jäsenvaltiossa saatettuihin
raaka-aineisiin ja jäsenvaltiosta peräisin oleviin raaka-aineisiin.

VASTAAVAT MÄÄRÄYKSET ETA-SOPIMUKSESSA:
ETY:n perustamissopimuksen 30 artikla vastaa ETA-sopimuksen 11
artiklaa.
ETY:n perustamissopimuksen 37 artiklan 1 kohta vastaa ETA-sopimuksen
16 artiklaa.
ETA-sopimuksen pöytäkirja 8 valtion monopoleista.

ASIAA KOSKEVAA KOTIMAISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ:
Alkoholilaki 26.7.1968, SK:459/1968.
A alkoholijuomista 29.11.1968, SK:644/1968.
A väkiviinasta ja alkoholivalmisteista 27.12.1968, SK:738/1968.

EY:N LAINSÄÄDÄNTÖ, JOTA TUOMIOISTUIN TULKINNUT:
157E009 157E010
157E030 157E037
157E177
-----------------------------------------------------------------
SELOSTE VALMISTETTU: 29.5.1994
HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN TALOUSOIKEUDEN INSTITUUTTI/SF/BB

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.