196/1994

Työllisyyspoliittista rakennetukea haetaan kirjallisesti vapaamuotoisella hakemuksella.

Hakemuksen tulee sisältää hankkeen projektisuunnitelma, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma.

Projektisuunnitelmasta tulee käydä ilmi hankkeen toteuttamisaika sekä työllistämis- ja muut tavoitteet. Projektisuunnitelmassa tulee kuvata toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä perustella, miten hankkeella edistetään työllisyysasetuksen 45 §:ssä mainittua rakennetuen tarkoitusta.

Kustannusarviosta tulee käydä ilmi hankkeen kustannukset kustannuslajeittain ja kalenterivuosittain eriteltyinä.

Rahoitussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, mitä muuta valtionapua rakennetuen lisäksi hankkeeseen on saatu tai haettu taikka aiotaan hakea sekä minkä suuruisilla rahoitusosuuksilla hakija itse ja muut mahdolliset rahoittajat osallistuvat hankkeen rahoitukseen.

Milloin hakijana on yritys, tulee hakemukseen liittää kaupparekisteriote, kaksi viimeisintä tasetta ja tuloslaskelmaa sekä, jos hakija on yhtiö tai osuuskunta yhtiöjärjestys tai osuuskunnan säännöt.

Milloin hakijana on yhdistys, tulee hakemukseen liittää ote yhdistysrekisteristä, viimeisimmät tilinpäätöstiedot sekä yhdistyksen säännöt ja milloin hakijana on säätiö, ote säätiörekisteristä sekä viimeisimmät tilinpäätöstiedot.

Rakennetuen hakijan tulee esittää lisäksi työministeriön tai työvoimapiirin toimiston vaatimat muut selvitykset.

Hakemus jätetään työvoimapiirin toimistolle. Jos rakennetuen myöntämisestä päättää tämän päätöksen 5 §:n mukaan työministeriö, työvoimapiirin toimiston on annettava hankkeesta lausuntonsa ja toimitettava hakemusasiakirjat ja lausuntonsa viipymättä työministeriölle.

Rakennetuen myöntämisestä päättää työvoimapiiriin toimisto, jos rakennetukea myönnetään enintään 500 000 markkaa työllisyysasetuksen 45 c §:n 3 momentissa tarkoitettuna kahden vuoden aikana. Jos hanke toteutetaan vähintään kahden työvoimapiirin alueella tai jos työvoimapiirin toimisto arvioi hankkeen periaatteellisesti merkittäväksi, päättää rakennetuen myöntämisestä työministeriö,vaikka myönnettävä rakennetuki olisikin enintään 500 000 markkaa.

Päätöksen tekevän viranomaisen on perusteltava päätöksensä sekä ilmoitettava mihin säännökseen hakemuksen hyväksyminen tai hylkääminen perustuu.

Myöntämispäätöksessä on ilmoitettava, mikä on hyväksytyn kustannusarvion suuruus, mikä on työllisyyspoliittisen rakennetuen osuus hyväksytystä kustannusarviosta, paljonko muun valtionavun osuus rakennetuen osuus huomioonottaen saa olla ja paljonko rakennetukea enintään myönnetään. Päätösasiakirjassa tulee eritellä kuinka paljon hyväksytyn kustannusarvion kuhunkin kustannuslajiin valtionapua voidaan enintään maksaa.

Myöntämispäätöksestä tulee käydä ilmi, miksi ajaksi valtionapua myönnetään. Jos rakennetuki myönnetään valtion talousarvioon osoitetusta arviomäärärahasta, tulee päätöksestä käydä ilmi, kuinka suuren määrärahan myöntämiseen varaudutaan muina vuosina. Myöntämispäätöksestä on käytävä ilmi, milloin rakennetukea päätöksen nojalla maksetaan ja minä päivänä rakennetuen maksatusta koskevat hakemukset tulee viimeistään jättää työvoimapiirin toimistolle.

Työllisyyspoliittisen rakennetuen maksaa työvoimapiirin toimisto päätöksessä määrätyllä tavalla jälkikäteen työvoimatoimiston hyväksymän maksatushakemuksen perusteella, jollei maksatuksesta ole myöntämispäätöksessä määrätty toisin.

Jos maksatushakemusta ei jätetä viranomaiselle rakennetuen myöntämispäätöksessä määrätyllä tavalla ja siinä aseteun määräajan kuluessa, ei rakennetukea voida maksaa. Päätöksen tehnyt viranomainen voi kuitenkin erityisen painavista syistä ja käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa päättää, että rakennetuki voidaan maksaa.

Työvoimapiirin toimiston on keskeytettävä työllisyyspoliittisen rakennetuen maksaminen, jos on ilmeistä, ettei tuen saaja enää täytä rakennetuen myöntämisen edellytyksiä tai myöntämispäätöksessä rakennetuen maksamiselle asetettuja ehtoja.

Työvoimapiirin toimisto tekee päätöksen maksatuksen lakkauttamisesta tai sen jatkamisesta sellaisiin hankkeisiin, joihin se on tehnyt päätöksen rakennetuen myöntämisestä.

Jos rakennetuen on myöntänyt työministeriö, se myös päättää maksatuksen lakkauttamisesta tai sen jatkamisesta. Työvoimapiirin toimiston on ilmoitettava viipymättä maksamisen keskeyttämisestä ja keskeyttämisen aiheuttaneesta seikasta työministeriölle.

Rakennetukipäätöksiin on sisällytettävä ehto, jonka mukaan valtionavun saaja on velvollinen kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä jättämään työvoimapiirin toimistolle selonteon toimenpiteistä, johon valtionapua on käytetty. Selonteosta tulee lisäksi käydä ilmi, kuinka monta työpaikkaa hankkeella on toteuttamisaikana aikaansaatu ja kuinka monta työpaikkaa hankkeen avulla arvioidaan kolmen vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä aikaansaatavan.

Työvoimapiirien toimistojen tulee tehdä jokaiseen rakennetukipäätökseen esittelymuistio, josta käy ilmi päätöksen perusteena olevat seikat sekä mihin työvoimapoliittisiin näkökohtiin päätös perustuu. Työvoimapiirien toimistojen tulee viipymättä päätöksen tekemisen jälkeen toimittaa kopiot päätöksistä sekä esittelymuistioista työministeriölle.

Työministeriön on ylläpidettävä rekisteriä tehdyistä päätöksistä. Työvoimapiirien toimistojen tulee viipymättä päätöksen tekemisen jälkeen toimittaa työministeriölle työministeriön antamien ohjeiden mukaan seurantarekisterin edellyttämät tiedot.

Työllisyyspoliittisen rakennetuen myöntämispäätökseen on sisällytettävä ehto, jonka mukaan työministeriö voi määrätä rakennetuen saajan palauttamaan perusteettomasti maksetun tuen kokonaan tai osaksi takaisin valtiolle, jos myöhemmin ilmenee, että hakemuksen perusteeksi on esitetty virheellisiä tietoja tai salattu asian ratkaisemiseen vaikuttavia tietoja taikka että valtionapua on käytetty vastoin myöntämispäätöksen ehtoja.

Rakennetuki on määrättävä palautettavaksi, jos sitä on käytetty muuhun kuin myöntämispäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen.

Palautettavaksi määrätylle valtionavulle on suoritettava sen maksupäivästä lukien 16 prosentin vuotuinen korko. Palautuspäätöksessä määrätyn takaisinmaksupäivän jälkeen tapahtuvalle maksulle korkoineen on lisäksi suoritettava 16 prosentin vuotuinen viivästyskorko määrätystä takaisinmaksupäivästä lukien.

Rakennetuen takaisinperimiseksi tarvittavista toimenpiteistä huolehtii työvoimapiirin toimisto.

Työllisyyspoliittisen rakennetuen hakemiseen, myöntämiseen, käyttöön ja käytön valvontaan sovelletaan muutoin, mitä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi annetussa valtioneuvoston päätöksessä (490/65) määrätään.

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1994.