1685/1993

Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (jäljempänä korkotukilainalaki) 2 §:n 12 kohdassa (1195/88) tarkoitetun lainan hyväksyy korkotukilainaksi maa- ja metsätalousministeriö. Korkohyvityksen luottolaitokselle maksaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus.

Korkotukilaina saadaan hyväksyä edellyttäen, että

Milloin korkotukea haetaan rakennushanketta koskevaan lainaan, on ennen korkotukilainapäätöksen tekemistä hankittava asiasta asianomaisen työvoimaviranomaisen lausunto, milloin se voimassa olevien määräysten mukaan on tarpeen.

Edellytyksistä korkotukilainan myöntämiselle velkojen vakauttamiseen on voimassa vastaavasti, mitä 1 §:n 2 momentin 4 kohdassa on määrätty. Lisäksi edellytyksenä on, että hakijan muiden kuin korkotukilainojen määrä kahtena viimeisenä tilikautena ennen korkotukilainan myöntämistä on ollut vähintään 20 prosenttia ravi- ja ratsastusurheilutoiminnan liikevaihdosta ja että velkojen vakauttamiseen on muutoinkin erityisiä syitä.

Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään hankkeen hyväksyttyjä kustannuksia vastaava määrä tai, milloin kysymyksessä on lainan vakauttaminen, enintään asianomaisen lainan jäljellä olevaa pääomaa vastaava määrä. Mikäli hankkeeseen myönnetään myös avustusta, ei laina yhdessä avustuksen kanssa saa ylittää hankkeen hyväksyttyjä kustannuksia.

Lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskevaan hakemukseen on liitettävä:

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriölle on toimitettava sen pyytämät muut selvitykset, jotka ovat tarpeen lainan hyväksymiseksi korkotukilainaksi.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä, jolla laina hyväksytään korkotukilainaksi (korkotukipäätös), on mainittava lainan saaja, lainan saajan henkilö- taikka liiketunnus, lainan käyttötarkoitus, lainan enimmäismäärä, laina- aika, hankkeen toteuttamiselle asetettu määräaika, päätökseen sisällytetyt työllisyys- ja muut ehdot sekä korkotukilainalain 12 §:n ja tämän päätöksen 15 ja 16 §:n säännökset.

Maa- ja metsätalousministeriön päätös lähetetään hakijalle sekä tiedoksi lainan myöntäneen luottolaitoksen keskusrahalaitokselle tai, mikäli keskusrahalaitosta ei ole, luottolaitokselle.

Maa- ja metsätalousministeriön päätös on liitettävä korkotukilainasta laadittavaan velkakirjaan. Mikäli velkakirjalomakkeen ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksen lainaehdot ovat keskenään ristiriitaisia, noudatetaan tällöin päätöksen ehtoja.

Luottolaitos päättää lainan myöntämisestä saatuaan maa- ja metsätalousministeriön korkotukipäätöksen ja hyväksyttyään lainan vakuuden. Jos päätökseen liittyy työllisyysehto, luottolaitoksen on ilmoitettava lainan myöntämisestä työvoimaviranomaisille.

Korkotukilaina voidaan nostaa enintään kolmessa erässä rakennustyön tai hankkeen edistymisen mukaan. Viimeinen erä, jonka suuruus on vähintään 20 prosenttia lainamäärästä, saadaan kuitenkin nostaa vasta sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on todennut lainoituskohteen hyväksyttävällä tavalla toteutetuksi.

Lainan nostamista varten lainan saajan on toimitettava luotto- tai vakuutuslaitokselle rakennusvalvontaviranomaisen tai muun asiantuntijan todistus rakennustyön vaiheesta. Lisäksi on toimitettava asianomaisen työvoimaviranomaisen todistus työllisyysehtojen noudattamisesta, jos niiden noudattamisesta on korkotukipäätöksessä mainittu.

Jos kysymyksessä on 2 §:ssä tarkoitettu laina, se on kuitenkin nostettava yhtenä eränä.

Korkotukilainan laina-aika on enintään kymmenen vuotta.

Laina maksetaan takaisin puolivuosittain yhtä suurin lyhennyserin.

Ensimmäinen lyhennysmaksu on suoritettava sen huhti- tai lokakuun jälkimmäisen puoliskon aikana, joka kolmen kuukauden kuluttua ensiksi seuraa lainan viimeisen erän nostopäivää tai työlle asetetun määräajan päättymistä.

Korko on suoritettava puolivuosittain laskettuna myös lyhennyksen osalta kysymyksessä olevan puolivuotiskauden loppuun.

Luottolaitos ja lainansaaja eivät saa sopia korkotukilainan takaisinmaksua tai korkoa koskevien ehtojen muuttamisesta ilman maa- ja metsätalousministeriön suostumusta, jos on todennäköistä, että muutoksen johdosta valtion korkotukimenot lisääntyvät jäljellä olevana laina-aikana.

Lainan saajan tilapäisten taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi voidaan myöntää korkotukilainojen lyhennysmaksuille lykkäystä enintään kaksi vuotta kerrallaan, yhteensä kuitenkin enintään viisi vuotta.

Lyhennyksen lykkäys voidaan myöntää siten, että laina-aikaa pidennetään lykkäysvuosien määrällä ja lykätyt lyhennyserät peritään yhtä monessa erässä alkuperäisen laina-ajan päätyttyä. Lykkäys voidaan myöntää myös siten, että lykkäysvuosien jälkeen maksettavia lyhennysten maksuja tarkistetaan laina-aikaa muuttamatta.

Lyhennyksen lykkäystä koskeva hakemus on jätettävä luottolaitokselle vähintään kahta kuukautta ennen sen lyhennysmaksun erääntymistä, jota hakemuksessa tarkoitetaan. Erityisestä syystä hakemus voidaan jättää myöhemminkin, ei kuitenkaan lyhennysmaksun erääntymisen jälkeen.

Lyhennyksen lykkäystä koskevaan hakemukseen on liitettävä

Lykkäyksen myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Milloin siihen katsotaan olevan syytä, voidaan 11 §:ssä tarkoitettu lykkäys myöntää määrätyillä ehdoilla tai myönnetty lykkäys peruuttaa. Peruuttamisesta päättää maa- ja metsätalousministeriö.

Korkotukilainan myöntäneen luottolaitoksen on haettava korkohyvitystä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta kultakin 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulta puolivuotiskaudelta erikseen.

Luottolaitoksen ja maa- ja metsätalousministeriön on valvottava, että lainavarat käytetään lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskevassa päätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Valvonnassa voidaan käyttää myös maaseutuelinkeinopiirejä. Maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus suorituttaa valtuuttamillaan henkilöillä korkotukilainan käyttöön liittyviä tarkastuksia.

Lainan saaja on velvollinen esittämään valvonnasta 1 momentin nojalla vastaaville kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat ja muut valvontaa varten tarpeelliset tiedot sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa.

Tämän päätöksen mukaisia lainoja myöntävän luottolaitoksen on valvottava, että lainat nostetaan korkotukipäätöksen ehtojen mukaisesti. Lainan myöntänyt luottolaitos on velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriölle yksilöidystä pyynnöstä sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen selvittämiseksi, onko lainan hakija ollut luoton tarpeessa. Se on myös velvollinen antamaan maa- ja metsätalousministeriön valtuuttamalle henkilölle ne tiedot ja tarkastettavaksi ne asiakirjat, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, onko korkotukiehtoja noudatettu sekä tätä päätöstä ja sen nojalla annettuja määräyksiä muutoin noudatettu.

Niiden syiden lisäksi, jotka on säädetty korkotukilainalain 8 §:ssä, korkohyvitystä ei makseta, jos:

Korkohyvityksen lakkauttamisesta päättää maa- ja metsätalousministeriö.

Lakkauttamispäätöksessä on todettava, mistä alkaen korkohyvityksen suorittaminen lakkaa sekä määrättävä korkohyvityksen takaisinperimisestä lainan saajalta sekä lainan saajalta perittävän sakkokoron maksamisesta. Päätöksestä on viipymättä ilmoitettava lainan saajalle ja asianomaiselle luottolaitokselle.

Jos korkohyvityksen suorittaminen on korkotukilainalain 8 §:ssä mainituista syistä lakannut, on luottolaitoksella oikeus katsoa laina ilman irtisanomista erääntyneeksi heti maksettavaksi.

Luottolaitos voi irtisanoa lainan, jos

Jos lainoitettua omaisuutta ei voida olosuhteissa tapahtuneiden muutosten johdosta enää käyttää täysitehoisesti lainaehdoissa mainittuun tarkoitukseen, maa- ja metsätalousministeriö voi asettamillaan ehdoilla lainan saajan hakemuksesta sallia, että omaisuutta saadaan joko pysyvästi tai tilapäisesti käyttää muunkinlaiseen tarkoitukseen. Samalla maa- ja metsätalousministeriö määrää, lakkaako korkohyvityksen suorittaminen käyttötarkoituksen muuttumisen johdosta kokonaan tai osittain.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa erikseen tarkemmat määräykset päätöksen täytäntöönpanomenettelystä sekä vahvistaa täytäntöönpanossa tarvittavat lomakkeet.

Lainoihin, jotka on myönnetty 20 §:ssä tarkoitetun päätöksen nojalla, voidaan soveltaa tämän päätöksen säännöksiä, mikäli luottolaitos ja lainan saaja kirjallisesti niin sopivat.

Tällä päätöksellä kumotaan maa- ja metsätalousministeriön 27 päivänä tammikuuta 1989 ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin annettavien korkotukilainojen yleisistä ehdoista antama päätös (81/89).

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Mitä 12 §:n 1 momentissa säädetään, ei koske vuoden 1993 lokakuussa erääntyneitä lyhennyksiä, joiden lykkäystä haetaan viimeistään 31 päivänä tammikuuta 1994.

Elleivät lainansaaja ja luottolaitos tee 19 §:ssä tarkoitettua sopimusta, 20 §:ssä tarkoitetun päätöksen nojalla syntyneen luottolaitoksen saamisen takaisinmaksuajan, koron sekä muiden ehtojen osalta noudatetaan tämän päätöksen voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä ja niiden mukaisia sopimusehtoja.