933/2023

Helsingissä 1.9.2023

«Ympäristöministeriön» «asetus» «vapaaehtoisesta» «ekologisesta» kompensaatiosta

«Ympäristöministeriön» päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) 101 §:n 3 momentin ja 103 §:n 7 momentin nojalla seuraavasti:

1 §
Luonnonarvovastaavuus

Hyvityksen luonnonarvovastaavuus arvioidaan sekä laadullisesti että määrällisesti.

Luonnonarvohehtaarilla tarkoitetaan luonnonarvovastaavuuden arviointiyksikköä, joka osoittaa alueen hehtaarikohtaista luonnonarvoa suhteessa hehtaariin luonnontilaisessa tai luonnontilaiseen verrattavassa tilassa olevaa aluetta. Alueen luonnonarvohehtaarien määrä on sen pinta-ala kerrottuna luonnonarvon tilalla.

2 §
Luonnonarvon tilan arviointi

Luonnonarvon tila arvioidaan kymmenesosin nousevissa luokissa, joissa alin luokka 0 on täysin luonnontilansa menettänyt alue ja ylin luokka 1 on luonnontilainen tai luonnontilaiseen verrattava alue. Jos luonnonarvon tilaa ei voida varmuudella arvioida johonkin luokkaan, se arvioidaan vaihtoehtoisista ylempään luokkaan.

Kunkin luontotyypin tila arvioidaan liitteessä 1 tarkoitettujen luontotyyppiryhmien ominaispiirteiden painotettuna keskiarvona, jossa ensisijaisen ominaispiirteen painoarvo on kaksinkertainen.

Eliölajin elinympäristön ominaispiirteet määritetään yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella.

3 §
Heikennettävän alueen luonnontilan muutoksen arviointi

Heikennettävän alueen luonnonarvojen muutos arvioidaan luonnonarvohehtaareina kertomalla kunkin luonnonarvon 2 §:n mukaisesti arvioidun tilan ja heikentävien toimenpiteiden seurauksena muodostuvan tilan erotus heikentyvän luonnonarvon pinta-alalla.

Heikennettävän luonnonarvon uhanalaisuus huomioidaan kertomalla arvioitu heikennyksen määrä uhanalaisuuskertoimella, joka on:

1) 1,52 äärimmäisen uhanalaiselle luontotyypille;

2) 1,14 erittäin uhanalaiselle luontotyypille;

3) 1,03 vaarantuneelle luontotyypille;

4) 8 äärimmäisen uhanalaiselle eliölajille;

5) 1,4 erittäin uhanalaiselle eliölajille;

6) 1,03 vaarantuneelle eliölajille.

Eliölajin ja luontotyypin uhanalaisuusluokka määrittyy kunkin viimeisimmän kansallisen uhanalaisuusarvioinnin perusteella.

4 §
Hyvitysalueen luonnontilan muutoksen arviointi

Hyvitysalueella tuotettavien luonnonarvojen laatu ja määrä arvioidaan luonnonarvohehtaareina kertomalla kunkin luonnonarvon hyvittävillä toimenpiteillä ja suojeluhyvityksellä tuotettavan tilan muutos sen pinta-alalla.

Luonnonarvon tilan muutos on 2 §:n mukaisesti ennen hyvittäviä toimenpiteitä ja suojelua arvioidun tilan ja hyvittävien toimenpiteiden sekä suojelun toteutuksella tavoiteltavan tilan erotus. Tavoiteltava tila määritetään perustuen parhaaseen tieteelliseen tietoon siitä, mikä on kunkin luonnonarvon vaste hyvittäviin toimenpiteisiin ja suojeluun. Tavoiteltavan tilan määrittämisessä huomioidaan tieteellinen epävarmuus.

Jos tavoiteltavaa tilaa ei ole täysimääräisesti saavutettu siihen mennessä, kun luonnonsuojelulain (9/2023) 104 §:ssä tarkoitettua asiaa ratkaistaan, luonnonarvon tilan muutoksena hyväksytään hyvittävillä toimenpiteillä ja suojelulla vasteen perusteella arvioitu siihenastinen muutos ja vasteen perusteella arvioitu vuosittaisten kumuloituvien hyötyjen keskiarvo seuraavien 30 vuoden ajalta.

5 §
Uhanalaisen luonnonarvon luonnonarvovastaavuus

Luonnonsuojelulain 101 §:n 2 momentissa tarkoitettuna uhanalaista luontotyyppiä vastaavana pidetään luontotyyppiä, joka kuuluu samaan luontotyyppiryhmään asetuksen liitteessä 2 kuin heikennettävä luontotyyppi. Jos sellaista ei ole, vastaavana voidaan hyväksyä parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella muu saman pääryhmän luontotyyppi.

Uhanalaisen eliölajin elinympäristön luonnonarvovastaavuus arvioidaan yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella.

6 §
Hyvityssuunnitelma

Luonnonsuojelulain 103 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot esitetään:

1) yksilöimällä kiinteistö ja sen omistajan tiedot;

2) toimittamalla hyvitysaluetta koskeva kartta tai sen paikkatieto koneluettavassa muodossa ja osoittamalla parannettavien luonnonarvojen sijainti;

3) ilmoittamalla luonnonarvojen tila tämän asetuksen 2 §:ssä tarkoitetun arvioinnin mukaisesti.

Luonnonsuojelulain 103 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot esitetään:

1) ilmoittamalla hyvittävillä toimenpiteillä ja suojeluhyvityksellä tavoiteltava luonnonarvojen tila tämän asetuksen 3 §:ssä säädetyn mukaisesti ja ilmoittamalla arvion perusteena oleva tieto;

2) ilmoittamalla arvio tuotettavien luonnonarvohehtaareiden määrästä.

7 §
Hyvityksen maantieteellinen vastaavuus

Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut metsäkasvillisuusvyöhykkeiden osa-alueet ovat:

1) hemiboreaalinen lounainen rannikkomaa;

2) eteläboreaalinen Lounaismaa–Pohjanmaan rannikko;

3) eteläboreaalinen Järvi-Suomi;

4) keskiboreaalinen Pohjanmaa;

5) keskiboreaalinen Pohjois-Karjala–Kainuu;

6) keskiboreaalinen Lapin kolmio;

7) pohjoisboreaalinen Koillismaa;

8) pohjoisboreaalinen Peräpohjola;

9) pohjoisboreaalinen Metsä-Lappi;

10) pohjoisboreaalinen Tunturi-Lappi.

Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut merialueet ovat:

1) Perämeri;

2) Merenkurkku;

3) Selkämeri;

4) Ahvenanmaa–Saaristomeri;

5) Suomenlahti.

Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa päävesistöalueella tarkoitetaan vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) liitteessä 1 tarkoitettuja vesistöalueita. Mainitussa säännöksessä vesimuodostumatyypillä tarkoitetaan vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 10 §:ssä tarkoitettuja pintavesityyppejä.

8 §
Saamelaisyhteisön alue

Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun saamelaisyhteisön alue määritellään heikennyksen kohteena olevalla alueella asuvien sekä elinkeinoa tai kulttuuria harjoittavien saamelaisten, saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 1 §:ssä tarkoitetun saamelaiskäräjien ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen välisessä neuvottelussa.

9 §
Voimaantulo

Tämä «asetus» tulee voimaan päivänä 15 syyskuuta 2023.

Helsingissä 1.9.2023

Ympäristö- ja ilmastoministeri
Kai Mykkänen

Lainsäädäntöneuvos
Leila Suvantola

Liite 1

Luontotyyppiryhmien ominaispiirteet

Pääryhmä: Itämeri
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset)
Kovat pohjat (myös monivuotisten levien tai sammalten luonnehtimat kovat pohjat, selkärangattomien luonnehtimat kovat pohjat, yksivuotisten rihmalevien luonnehtimat pohjat, kultajouhi- ja jouhileväpohjat, yhteyttävien mikroeliöiden ja laiduntavien kotiloiden luonnehtimat pohjat) *Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Päällyslevät, irtonaisen sedimentin määrä
Näkösyvyys
Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus sekä muut ihmispaineet
Pohjien haitalliset sessiilit vieraslajit
Kasvillisuuden luonnehtimat pehmeät pohjat (myös letkuleväpohjat) *Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
Päällyslevät, irtonaisen sedimentin määrä
Näkösyvyys
Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus, muut ihmispaineet
Pohjien haitalliset sessiilit vieraslajit
Helofyyttien ja kelluslehtisten aiheuttama luontaiseen sukkessioon kuulumaton umpeenkasvu
Matalien merenlahtien pohjilla lisäksi: ympäröivän valuma-alueen vaikutus
Muut pehmeät pohjat (myös selkärangattomien luonnehtimat pehmeät pohjat ja muunlaiset pohjat) *Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
Pohjan happivaje
Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus (esim. ruoppaus, läjitys), muut ihmispaineet
Riutat ja hiekkasärkät *Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Päällyslevät, irtonaisen sedimentin määrä
Näkösyvyys
Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus, muut ihmispaineet
Fladat, kluuvit, jokisuistot *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Kynnyksen tila (fladat)
Muokkaus, rakentaminen ja muu ihmispaine
Ympäröivän valuma-alueen vaikutus
Pääryhmä: Itämeren rannikko
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset)
Itämeren kallio- ja kivikkorannat, hiekkarannat ja dyynit, eloperäiset rantavallit, Itämeren niitty-, ilmaversois- ja pensaikkorannat, rannikon dyynisarjat, ulkosaariston saaret ja luodot, lintusaaret, Itämeren harjusaaret *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
Rihmalevämassan kertyminen rantaan
Rakentaminen, muokkaus, muu ihmisvaikutus
Haitalliset vieraskasvilajit
Rannikon primäärisukkessiometsät, metsäiset dyynit *Puuston rakennepiirteet (monilajisuus, eri-ikäisyys, kerroksellisuus, vyöhykkeisyys, satunnainen tilajakauma) lisäksi metsäisten dyynien seuraavat puuston rakennepiirteet: lahopuun määrä ja jatkumo, puoliavoimuus, iäkäs puusto, tuulen vaikutus
*Sijainti kehityssarjassa (primäärisukkessiometsät)
Lahopuusto (primäärisukkessiometsät)
Rakentaminen, muokkaus, muu ihmisvaikutus
Haitalliset vieraskasvilajit
Pääryhmä: Sisävedet ja rannat
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset)
Järvet Järvet, joille soveltuu vesipuitedirektiivin (VPD) mukainen ekologisen tilan luokitus seuraavilla mittareilla:
*VPD: vesikasvillisuus
*VPD: hydromorfologinen muuttuneisuus
*VPD: pohjaeläimistö
*Valuma-alueen tila
Järvet, joille VPD-tilaluokitus ei sovellu:
*Vesi- ja rantakasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Valuma-alueen tila
*Vedenpinnan taso ja vaihtelu
*Umpeenkasvu
*Haitalliset vieraslajit
Ranta- ja lähivyöhykkeen luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden vaikutus
Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus
Lammet *Vesi- ja rantakasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Valuma-alueen tila
*Vedenpinnan taso ja vaihtelu
*Umpeenkasvu
*Haitalliset vieraslajit
*Ranta- ja lähivyöhykkeen luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden vaikutus
Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus
Lähteikköluontotyypit *Lähdevaikutteinen pinta-ala
Antoisuus
Pintavesivaikutus ja veden laatu
Lähiympäristön tilaan vaikuttava ihmistoiminta
Lähteikön tilaan vaikuttava ihmistoiminta
Pohjaveden purkaumien sijainti
Virtavedet (joet, purot ja pikkujoet, norot) *Uoman rakennepiirteet luontotyypille ja paikallisolosuhteille ominaisella tavalla ja niiden muuttuminen ihmistoiminnan vuoksi
*Valuma-alueen tila
Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
Ranta- ja lähivyöhykkeen tilaa muuttaneen ihmistoiminnan vaikutus
Säännöstely
Esteettömyys
Sisävesirannat *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Vedenpinnan tason vaihtelu
*Rakentaminen, muokkaus, muu ihmisvaikutus
Haitalliset vieraskasvilajit
Pääryhmä: Suot
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset)
Nevat, letot, soiden luontotyyppiyhdistelmät (avosuot) *Vesitalous
*Suon suhde ympäristöönsä
*Suokasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Umpeenkasvu
Muu ihmisvaikutus
Korvet, nevakorvet, rämeet, nevarämeet, luhdat (puustoiset suot) *Vesitalous
*Suon suhde ympäristöönsä
*Suokasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Puuston rakenne (puuston tiheys, ikäjakauma, tilajakauma, latvuskerroksellisuus, lajijakauma)
Lahopuun määrä
Muu ihmisvaikutus
Pääryhmä: Metsät
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset)
Kangasmetsät, lehdot, sisämaan tulvametsät *Kehitysluokka
*Luontotyypille ominaiset puuston rakennepiirteet (eri-ikäisyys, latvuskerroksellisuus, satunnainen tilajakauma, palojäljet, monilajisuus)
*Luontotyypille ominainen lahopuun määrä ja rakennepiirteet (jatkumo, järeä lahopuu, monilajisuus)
Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) (*lehdot ja jalopuulehdot, harjumetsien valorinteet, sisämaan dyynimetsät, serpentiinivaikutteisen maapohjan metsät)
Järeiden puiden määrä
Haitalliset vieraskasvilajit
Muu ihmisvaikutus
Vesitalous (kosteat lehdot)
*Tulvaolosuhteet (sisämaan tulvametsät)
Pääryhmä: Kalliot ja kivikot
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset)
Karut ja keskiravinteiset kalliot pois lukien ranta- ja tunturikalliot *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
Muu ihmisvaikutus
Puusto (puustoiset kalliot)
Kalkki- ja serpentiinikalliot poislukien tunturialueet *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto
Kallion morfologinen monimuotoisuus (karuilla kallioilla*)
Kallion morfologinen monimuotoisuus
Muu ihmisvaikutus
Puustoisilla kalliolla lisäksi: puusto
Karut ja keskiravinteiset kalliojyrkänteet, kalkki- ja serpentiinikalliojyrkänteet *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Varjostus ja mikroilmaston vakaus (varjoisat jyrkänteet)
Jyrkänteen morfologinen monimuotoisuus (karuilla kalliojyrkänteillä*)
Puusto jyrkänteessä ja sen alla (puustoiset jyrkänteet)
*Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto (kalkki- ja serpentiinikalliojyrkänteet)
Kivikot Koko ja vaihtelevuus
*Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto (kalkki- ja serpentiinikivikot
Pääryhmä: Perinnebiotoopit
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset)
Nummet, kalliokedot, kedot, tuoreet niityt, kosteat niityt, suoniityt, merenrantaniityt, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet, tulvaniityt, järven- ja joenrantaniityt Perinnemaisemainventoinnin mukainen arvoluokka
Jos ei arvoluokkaa:
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
*Huomionarvoinen lajisto
*Rehevöityminen ja miinuslajit
Ei rehevöittävä niitto tai laidunnus, tai muu vastaava hoito
Umpeenkasvu
Haitalliset vieraskasvilajit
*Puuston ja pensaston edustavuus (lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet)
*Tulvaolosuhteet (tulvaniityt)
Pääryhmä: Tunturit
Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset)
Tunturikoivikot, tunturikoivupensaikot, erillishaavikot *Puuston rakenne ja uudistuminen
*Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
Muu ihmisvaikutus
Erillismetsiköt (ei erillishaavikot) *Luontotyypille ominainen puuston rakenne (eri-ikäisyys, kerroksellisuus, satunnainen tilajakauma, lahopuuta havaittavissa, ikivanhoja puita)
Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
Muu ihmisvaikutus
Tunturikangaspensaikot (ei tunturikoivupensaikot), tunturikankaat, tunturien heinäkankaat, tunturiniityt, lumenviipymät ja -pysymät *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
Muu ihmisvaikutus
Kuviomaat, vuotomaat, routanummet *Routimisen vaikutus
Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet)
Muu ihmisvaikutus
Tunturien dyyni- ja deflaatioalueet, tunturien karut ja keskiravinteiset kalliot ja kivikot, tunturien kalkkikalliot ja -kivikot, tunturien serpentiinikalliot ja -kivikot *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne
*Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto (serpentiinikalliot ja -kivikot)
Muu ihmisvaikutus
Haitalliset vieraskasvilajit

Liite 2

Luontotyyppiryhmät, joissa uhanlainen luontotyyppi voidaan hyvittää saman luontotyyppiryhmän yhtä uhanalaisella tai uhanalaisemmalla luontotyypillä

Pääryhmä Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä
Itämeri Kovat pohjat
Kasvillisuuden luonnehtimat pehmeät pohjat
Muut pehmeät pohjat
Fladat ja kluuvit
Itämeren rannikko Hiekkarannat ja dyynit
Eloperäiset rantavallit
Itämeren luontaiset niittyrannat, merenrantojen ilmaversoiskasvustot ja rannikon ja saariston pensaikot
Rannikon primäärisukkessiometsät
Sisävedet ja rannat Vähähumuksiset järvet ja harjulammet
Humusjärvet ja humuslammet
Runsasravinteiset järvet ja runsasravinteiset lammet
Lähteikköluontotyypit
Purot ja pikkujoet
Joet
Suot Korvet ja nevakorvet poislukien letto- ja lehtokorvet
Rämeet ja nevarämeet poislukien lettorämeet ja lettonevarämeet
Nevat poislukien lettonevat
Letot, letto- ja lehtokorvet, lettorämeet, lettonevarämeet ja lettonevat
Luhdat
Metsät Lehdot
Kangasmetsät
Kalliot ja kivikot Karut ja keskiravinteiset kalliot pois lukien ranta- ja tunturikalliot
Kalkkikalliot ja -kivikot
Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot
Perinnebiotoopit Nummet, kedot ja kalliokedot
Tuoreet niityt ja kosteat niityt
Järven- ja joenrantaniityt, merenrantaniityt ja tulvaniityt
Lehdesniityt ja hakamaat
Metsälaitumet
Tunturit Tunturikoivikot poislukien lehtomaiset tunturikoivikot ja tunturikoivulehdot
Lehtomaiset tunturikoivikot ja tunturikoivulehdot
Tunturikankaat
Lumenviipymät ja lumenpysymät

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.