Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

53/2023

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Julkaisupäivä
Suomen säädöskokoelma
Säädösteksti

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan Pallas-Yllätunturin kansallispuistosta annetun lain ( 1430/2004 ) 4 §:n 3 ja 4 momentti sekä

muutetaan 1 ja 3 § sekä 4 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 4 a §:n 1 momentti laissa 489/2010, seuraavasti:

1 §Kansallispuiston perustaminen

Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan vuoden 1996 luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.

3 §Rauhoitussäännökset

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kielletyistä toiminnoista säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) 49 §:ssä ja rauhoitussäännöksiä koskevista poikkeuksista mainitun lain 50 ja 51 §:ssä.

Poiketen siitä, mitä luonnonsuojelulain 51 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, kansallispuistossa ei saa kalastaa Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Näitä ovat seuraavat vedet sekä niiden sivupurot ja latvavedet:

1) 

Onnasjoki sekä Onnasjärvet;

2) 

Siosjoki, Pippojoki ja Ruotajoki;

3) 

Hannujoki sekä pienet Raasikaltiot;

4) 

Pahajoki sekä Hukkajärvi;

5) 

Kuoppajoki lukuun ottamatta Kuoppajärveä;

6) 

Saariselänoja, Ylijoki ja Nammalajoki;

7) 

kaikki Muonion Vuontisjärveen laskevat purot ja ojat sekä Riivinjärvet;

8) 

Pyhäjoki sekä Killinpoikainjärvet ja Hanhijärvi;

9) 

Ylisenpäänoja sekä Rautujärvi ja Ylisenpääjärvi;

10) 

Lompolonoja, Rautujärvi, Pahtajärvi ja Maanselkäjärvi;

11) 

Saarijärvi ja viereinen Hietajärvi;

12) 

Palsijärvi ja Suaskurun lammet.

Pallasjärvessä, Keimiöjärvessä ja Aakenustunturin Pyhäjärvessä saa tehdä kalaston hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Kalaston hoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

4 a §Rakentaminen Pallastunturin matkailukeskuksen alueella

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Pallastunturin matkailukeskuksen alueella saa, sen estämättä, mitä luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, kunnostaa ja rakentaa kansallispuiston matkailua palvelevan hotellin majoitus-, ravintola- ja muita palvelutiloja sekä laskettelurakennelmia. Rakentaminen ei saa vaarantaa kansallispuiston perustamistarkoitusta tai suojeltujen luonnonarvojen säilymistä. Rakentamisen yhteydessä on myös varmistettava kansallispuiston maisemallisten sekä rakennetun ympäristön erityisarvojen säilyminen. Kansallispuistoa koskevien luonnonsuojelullisten erityisvaatimusten vuoksi edellä mainittujen matkailupalveluiden välittömät ja välilliset vaikutukset eivät saa olla laajuudeltaan tai nykyisestä tilasta niin poikkeavia, että ne muuttavat merkittävästi kansallispuiston luonnetta tai olosuhteita.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2023.

HE 76/2022

YmVM 17/2022

EV 227/2022

Helsingissä 5.1.2023

Tasavallan PresidenttiSauli NiinistöYmpäristö- ja ilmastoministeriMaria Ohisalo

Sivun alkuun